Kuntavaalit2017 http://jormasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/165320/all Thu, 14 Jun 2018 17:09:18 +0300 fi Mikä puolue nykyinen keskusta on - nouseeko keskustan aurinko? http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256900-mika-puolue-nykyinen-keskusta-on-nouseeko-keskustan-aurinko <p>Tänään (14.6.2018) julkaistun HS:n gallupin mukaan keskustan kannatus on 15,8 prosenttia. Gallupit ovat galluppeja, on perinteinen selitys, mutta vaalitulokset pitää ottaa annettuna tosiasiana. Kevään 2017 kuntavaalit ja tammikuun 2018 presidentinvaalit ovat keskustalta menneet alakanttiin, suoraan sanottuna päin p&hellip;.ttä. Tämä kirjoitus osittain on vanhan kertausta, mutta kertaus on opintojen äiti. Ydinkysymys kuuluu hiipuuko kannatus edelleen, vai nouseeko keskustan aurinko?&nbsp;</p><p>Sotkamon puoluekokouksessa puhuttiin keskustan politiikasta. Jatkan puhetta ja tuon esille äänestäjän näkökulman: Juha Sipilän hallituksen päätökset ovat kipeästi kohdistuneet pienituloisen kansanosan taloudellisiin ja sosiaalisiin elämänoloihin. Muun muassa kansaneläkeindeksin jäädytykset ja leikkaukset, palvelumaksujen korotukset, sairasvakuutuskorvauksien leikkaukset, energiaverojen nosto, lääkekorvausten 50 euron alkuomavastuu sekä Kelan matkakustannusten omavastuuosuuden nosto ovat kiristäneet eläkeläisten ja pienituloisten taloudellista asemaa.</p><p>Kansaneläke on vähimmäiseläke. Aiemmin sitä on leikattu vain kerran vuonna 1954. Sipilän hallituksen tekemät kansaneläkkeen leikkaukset ovat likatahrana keskustan kilvessä. Keskustan kansanedustajat voisivat pikapuoliin vastata milloin luovutaan esimerkiksi perusturvan indeksitarkistusten jäädytyksestä, ja annetaan myös kansaneläkkeeseen vastaavan suuruinen korotus kuin takuueläkkeeseen?</p><p>Onko It-miljonääri Juha Sipilä tietoinen, että osalla suomalaisista on niin pienet tulot, että he tarvitsevat yhteiskunnan tukia selviytyäkseen. Suuri osa toimeentulo- ja asumistukea saavista on työttömiä, mutta joukossa on myös paljon pienituloisia yksineläviä, perheitä sekä yksinhuoltajia ja eläkeläisiä. Tukien varassa elävien toimeentulo on viime vuosina entisestään heikentynyt. Köyhyys lisääntyy kun kiinteistöverot ja muut asumisen ja elämisen kulut nousevat. Erityisesti Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa ongelmana ovat kohtuuttomaksi kasvaneet asumiskustannukset.</p><p>Keskusta menettää vakioäänestäjiään. Kevään 2017 kuntavaaleissa tappio noin 175 000 ääntä, kun tulosta verrataan 2015 eduskuntavaaleihin.&nbsp; Äänestäjäkato näkyi myös 2018 presidentinvaalissa. Matti Vanhasen vaalitulos (4,1 %) oli surkea. Seuraavat eduskuntavaalit ovat 2019 keväällä. Maakuntavaaleja varten keskusta on jo valinnut ehdokkaita. Milloin esim. Keski-Pohjanmaalla keskusta tulee julkisuuteen ja sanoo, että Lestijoki-varressa säilytetään Kannuksen sairaala ja sen vuodeosasto sekä muut palvelut vähintään nykyisellä tasolla.</p><p>Keskustan kaavailemassa sote- ja maakuntauudistuksessa valtiovalta antaa maakunnalle rahat palvelujen järjestämiseen. Tavoitteena on kustannusten nousun hillintä. Valtion sanelema säästäminen pakottaa keskittämään palvelut maakuntien pääkeskuksiin. Maakunnan tiukka rahoitusraami johtaa maksujen korotuksiin. Säästötoimet ja palvelujen alasajot kohdistetaan syrjäseutujen sote-keskuksiin, perusturvaan, hoitajamitoitukseen ja vanhushoivaan.</p><p>Sote- ja maakuntauudistus myös syö keskustan kannatusta, kuten myös puolueen profiilin hämärtyminen. Entistä keskustaa ei enää ole, uutta ei ole tullut tilalle. Nykyinen keskusta on It-miljonäärin johtama vaaliorganisaatio. Viimeisten vaalitulosten perusteella kannattaisi muistaa, että politiikka ei ole yritysjohtoa. Surkea presidentinvaalitulos ei maailmaa vielä kaataisi, mutta 2017 kuntavaalien tulos on keskustalle varoittava ennusmerkki pysyvästä äänestäjien menetyksestä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänään (14.6.2018) julkaistun HS:n gallupin mukaan keskustan kannatus on 15,8 prosenttia. Gallupit ovat galluppeja, on perinteinen selitys, mutta vaalitulokset pitää ottaa annettuna tosiasiana. Kevään 2017 kuntavaalit ja tammikuun 2018 presidentinvaalit ovat keskustalta menneet alakanttiin, suoraan sanottuna päin p….ttä. Tämä kirjoitus osittain on vanhan kertausta, mutta kertaus on opintojen äiti. Ydinkysymys kuuluu hiipuuko kannatus edelleen, vai nouseeko keskustan aurinko? 

Sotkamon puoluekokouksessa puhuttiin keskustan politiikasta. Jatkan puhetta ja tuon esille äänestäjän näkökulman: Juha Sipilän hallituksen päätökset ovat kipeästi kohdistuneet pienituloisen kansanosan taloudellisiin ja sosiaalisiin elämänoloihin. Muun muassa kansaneläkeindeksin jäädytykset ja leikkaukset, palvelumaksujen korotukset, sairasvakuutuskorvauksien leikkaukset, energiaverojen nosto, lääkekorvausten 50 euron alkuomavastuu sekä Kelan matkakustannusten omavastuuosuuden nosto ovat kiristäneet eläkeläisten ja pienituloisten taloudellista asemaa.

Kansaneläke on vähimmäiseläke. Aiemmin sitä on leikattu vain kerran vuonna 1954. Sipilän hallituksen tekemät kansaneläkkeen leikkaukset ovat likatahrana keskustan kilvessä. Keskustan kansanedustajat voisivat pikapuoliin vastata milloin luovutaan esimerkiksi perusturvan indeksitarkistusten jäädytyksestä, ja annetaan myös kansaneläkkeeseen vastaavan suuruinen korotus kuin takuueläkkeeseen?

Onko It-miljonääri Juha Sipilä tietoinen, että osalla suomalaisista on niin pienet tulot, että he tarvitsevat yhteiskunnan tukia selviytyäkseen. Suuri osa toimeentulo- ja asumistukea saavista on työttömiä, mutta joukossa on myös paljon pienituloisia yksineläviä, perheitä sekä yksinhuoltajia ja eläkeläisiä. Tukien varassa elävien toimeentulo on viime vuosina entisestään heikentynyt. Köyhyys lisääntyy kun kiinteistöverot ja muut asumisen ja elämisen kulut nousevat. Erityisesti Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa ongelmana ovat kohtuuttomaksi kasvaneet asumiskustannukset.

Keskusta menettää vakioäänestäjiään. Kevään 2017 kuntavaaleissa tappio noin 175 000 ääntä, kun tulosta verrataan 2015 eduskuntavaaleihin.  Äänestäjäkato näkyi myös 2018 presidentinvaalissa. Matti Vanhasen vaalitulos (4,1 %) oli surkea. Seuraavat eduskuntavaalit ovat 2019 keväällä. Maakuntavaaleja varten keskusta on jo valinnut ehdokkaita. Milloin esim. Keski-Pohjanmaalla keskusta tulee julkisuuteen ja sanoo, että Lestijoki-varressa säilytetään Kannuksen sairaala ja sen vuodeosasto sekä muut palvelut vähintään nykyisellä tasolla.

Keskustan kaavailemassa sote- ja maakuntauudistuksessa valtiovalta antaa maakunnalle rahat palvelujen järjestämiseen. Tavoitteena on kustannusten nousun hillintä. Valtion sanelema säästäminen pakottaa keskittämään palvelut maakuntien pääkeskuksiin. Maakunnan tiukka rahoitusraami johtaa maksujen korotuksiin. Säästötoimet ja palvelujen alasajot kohdistetaan syrjäseutujen sote-keskuksiin, perusturvaan, hoitajamitoitukseen ja vanhushoivaan.

Sote- ja maakuntauudistus myös syö keskustan kannatusta, kuten myös puolueen profiilin hämärtyminen. Entistä keskustaa ei enää ole, uutta ei ole tullut tilalle. Nykyinen keskusta on It-miljonäärin johtama vaaliorganisaatio. Viimeisten vaalitulosten perusteella kannattaisi muistaa, että politiikka ei ole yritysjohtoa. Surkea presidentinvaalitulos ei maailmaa vielä kaataisi, mutta 2017 kuntavaalien tulos on keskustalle varoittava ennusmerkki pysyvästä äänestäjien menetyksestä.

]]>
7 http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256900-mika-puolue-nykyinen-keskusta-on-nouseeko-keskustan-aurinko#comments Juha Sipilä Keskusta Kuntavaalit2017 Presidentinvaalit 2018 Sote- ja maakuntauudistus Thu, 14 Jun 2018 14:09:18 +0000 Harri Mäki-Petäjä http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256900-mika-puolue-nykyinen-keskusta-on-nouseeko-keskustan-aurinko
Erkka, Emilia ja lokeroinnin vaikeus http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250214-erkka-ja-lokeroinnin-vaikeus <p>Ajelin eilisaamuna 5-tietä Kajaaniin ja, kuten on tapana, kuuntelin Yle Radio ykköstä, josta aina tulee aamupäivän parasta ohjelmatarjontaa (etenkin &quot;<a href="http://ilmari.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/144889-muistojen-bulevardi">Muistojen bulevardi</a>&quot; klo 9-10). Kello kahdeksan jälkeen ykkösaamussa keskustelivat politiikan&nbsp;tutkijat Erkka Railo ja Emilia Palonen aiheesta &quot;Onko Sinisillä ja Paavo Väyrysellä jotain yhteistä?&quot;&nbsp;(<a href="https://areena.yle.fi/1-4326040#autoplay=true">Ykkösaamun kohdassa 5:50 - 22:35 min</a>). Otsikosta huolimatta puhuttiin etenkin Huhtasaaresta ja Väyrysestä eikä sinisistä, mikä oli mielenkiintoinen. Kun kaikki ilmiöt kaipaavat aina välitöntä selitystä, toimittaja oli soittanut tutkijoille. Ja vaikka tuoreiden presidentinvaalien tutkimustyö on vasta alullaan, niin yllättävän varmat leimat annettiin jo heti.&nbsp;</p><p>Emilia Palonen puhuu mieluimmin &quot;<em>radikaalioikeistosta</em>&quot; (8:40 min), kansallismielisten sijasta, mutta pehmentää Väyrysen osalta kuitenkin siten, että puhuisi ehkä enemmän &quot;nostalgiasta&quot; entisten itäblokin maiden tavoin. Erkka Railon mielestä &quot;kansallismielisiksi itseään nimittävät puolueet&quot; tai nationalismi ovat tavallaan liian positiivisia ilmauksia (9:35 min) ja hän käyttäisi mieluimmin ilmaisua &quot;<em>oikeistopopulistit</em>&quot;. Hohoijaa, Paavo Väyrynenkö oikeistopopulisti? Pisteet kuitenkin siitä, että Erkka myönsi samaan hengenvetoon, että termin käyttö on tutkijoillekin ongelmallinen. Mutta silti käyttää....tutkijalle oma mielipide on sittenkin tärkeämpää kuin harkittu ulostulo. Oikeastaan ihan inhimillistä.</p><p>Erkka Railo, mukavan tuntuinen turkulaistutkija (josta näköjään on tullut vakiokommentaattori) loisti jo viime kevään kuntavaalien yhteydessä, mutta hieman päinvastaisella tavalla. Kun Ben Zyskowicz ja monet muut olivat antaneet Ville Niinistölle populistin tittelin, niin Erkka selvästi tuskaantui siitä toteamalla&nbsp;vakavalla naamalla,&nbsp;<em>ettei Ville Niinistö eivätkä vihreät ole populisteja, ainakaan tutkimusnäkökulmasta</em>...(Ylen &quot;Puoluepäivä&quot;-ohjelmasarjan &quot;Vihreät&quot;-jakso, kohdassa 10:05 min:<a href="https://areena.yle.fi/1-3947628">&nbsp;</a><a href="https://areena.yle.fi/1-3947628">https://areena.yle.fi/1-3947628</a>&nbsp;). Omalla tavalla tutkijan tuskaa oli hauskaa seurata, koska lähes jokainen järkevä tarkkailija huomasi Ville Niinistön olevan ilmiselvä populisti. Uusi puheenjohtaja Touko Aalto sen sijaan on järkevä ja harkitseva poliitikko, josta ennustan, että hänen arvonsa nousee (ehkä turhankin varovaisen startin jälkeen). Joka tapauksessa Villen vastakohta ja piristävä sellainen!</p><p>Molemmat tutkijat puhuivat myös Huhtasaaren ja Väyrysen EU-vastaisuudesta, joka sekin on kiinnostava ja ilmeisen virheellinen ilmaisu. Molemmat lienevät kyllä eurovastaisia, mutta itse ymmärsin, että he haluavat EU:sta taas vapaiden maiden valtioliitto. Kyse ei ole siis EU-vastaisuudesta vaan siitä mihin suuntaan natisevaa EU:ta kehitetään. Valtava ero, eller hur?&nbsp;</p><p>Muutenkin voidaan todeta, että Huhtasaaren perussuomalaisten ja Paavo Väyrysen kansalaispuolueen välillä on aikamoinen ero eikä heitä millään voi lokeroida samaan ryhmään. Paavo on alkiolainen pelimies, jota todennäköisesti äänestivät niin kommunistit, IPU-laiset, protestiäänestäjät kuin keskustan änkyrät. Häntä ei millään tavoin voi kutsua &quot;oikeistoradikaaliksi&quot;. Toivonkin tutkijoilta harkintaa, enemmän tutkimusta ja vähemmän omia mielipiteitä, vaikka toimittajat lypsävät hyvinkin ahnaasti näitä kaivattuja leimoja..</p><p>Vuoden kuluttua ovat eduskuntavaalit ja (kuten Mikael Junger jo aiemmin totesi) nyt olisi ehkä uuden puolueen aikaa. Itse, liikkuvana äänestäjänä, en ole niin vakuuttunut kansalaispuolueesta tai sinisistä, perussuomalaisista nyt puhumattakaan. Paavon kohdalla ongelma on ollut siinä, että &quot;väärä mies&quot; (eliitin vanha kettu) puhui pitkälti &quot;oikeata asiaa&quot;, etenkin silloin kun seulasi hänen hieman jankuttavan Niinistö-kritiikkinsä pois. Vaikka haukuttiin, että Paavo on <em>menneisyyden mies</em>, niin <em>ainoastaan hän</em> puhui siitä mihin EU on menossa ja mitkä ongelmat siihen liittyvät lähitulevaisuudessa. Se jäikin vaalikeskustelujen surulliseksi loppuvaikutelmaksi: Naton jankutuksen sijasta olisi voitu puhua myös siitä miksi eurooppalaiset äänestäjät ovat yhä tyytymättömämpiä unionin nykymenoon. Mistä Hollannin, Saksan, Itävallan, Tsekin, Englannin ym vaalitulokset johtuvat? Kohta on Italian vuoro..Onko vika äänestäjissä vaiko sittenkin Junckerissa, Macronissa, Merkelissä ja Schulzissa? Hyvin vahvasti alkaa vaikuttamaan siltä, että juuri he hajottavat parhaillaan EU:ta, omilla federaatiotavoitteillaan ja yltiöpäisellä integraatiollaan.</p><p>Vaalikeskusteluissa olisin mielelläni kuullut enemmän juuri siitä ongelmavyyhdistä, mutta lohdullista sentään oli, ettei Sauli Niinistö ainakaan kannata liittovaltiota. Pidetään edes siitä kiinni.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ajelin eilisaamuna 5-tietä Kajaaniin ja, kuten on tapana, kuuntelin Yle Radio ykköstä, josta aina tulee aamupäivän parasta ohjelmatarjontaa (etenkin "Muistojen bulevardi" klo 9-10). Kello kahdeksan jälkeen ykkösaamussa keskustelivat politiikan tutkijat Erkka Railo ja Emilia Palonen aiheesta "Onko Sinisillä ja Paavo Väyrysellä jotain yhteistä?" (Ykkösaamun kohdassa 5:50 - 22:35 min). Otsikosta huolimatta puhuttiin etenkin Huhtasaaresta ja Väyrysestä eikä sinisistä, mikä oli mielenkiintoinen. Kun kaikki ilmiöt kaipaavat aina välitöntä selitystä, toimittaja oli soittanut tutkijoille. Ja vaikka tuoreiden presidentinvaalien tutkimustyö on vasta alullaan, niin yllättävän varmat leimat annettiin jo heti. 

Emilia Palonen puhuu mieluimmin "radikaalioikeistosta" (8:40 min), kansallismielisten sijasta, mutta pehmentää Väyrysen osalta kuitenkin siten, että puhuisi ehkä enemmän "nostalgiasta" entisten itäblokin maiden tavoin. Erkka Railon mielestä "kansallismielisiksi itseään nimittävät puolueet" tai nationalismi ovat tavallaan liian positiivisia ilmauksia (9:35 min) ja hän käyttäisi mieluimmin ilmaisua "oikeistopopulistit". Hohoijaa, Paavo Väyrynenkö oikeistopopulisti? Pisteet kuitenkin siitä, että Erkka myönsi samaan hengenvetoon, että termin käyttö on tutkijoillekin ongelmallinen. Mutta silti käyttää....tutkijalle oma mielipide on sittenkin tärkeämpää kuin harkittu ulostulo. Oikeastaan ihan inhimillistä.

Erkka Railo, mukavan tuntuinen turkulaistutkija (josta näköjään on tullut vakiokommentaattori) loisti jo viime kevään kuntavaalien yhteydessä, mutta hieman päinvastaisella tavalla. Kun Ben Zyskowicz ja monet muut olivat antaneet Ville Niinistölle populistin tittelin, niin Erkka selvästi tuskaantui siitä toteamalla vakavalla naamalla, ettei Ville Niinistö eivätkä vihreät ole populisteja, ainakaan tutkimusnäkökulmasta...(Ylen "Puoluepäivä"-ohjelmasarjan "Vihreät"-jakso, kohdassa 10:05 min: https://areena.yle.fi/1-3947628 ). Omalla tavalla tutkijan tuskaa oli hauskaa seurata, koska lähes jokainen järkevä tarkkailija huomasi Ville Niinistön olevan ilmiselvä populisti. Uusi puheenjohtaja Touko Aalto sen sijaan on järkevä ja harkitseva poliitikko, josta ennustan, että hänen arvonsa nousee (ehkä turhankin varovaisen startin jälkeen). Joka tapauksessa Villen vastakohta ja piristävä sellainen!

Molemmat tutkijat puhuivat myös Huhtasaaren ja Väyrysen EU-vastaisuudesta, joka sekin on kiinnostava ja ilmeisen virheellinen ilmaisu. Molemmat lienevät kyllä eurovastaisia, mutta itse ymmärsin, että he haluavat EU:sta taas vapaiden maiden valtioliitto. Kyse ei ole siis EU-vastaisuudesta vaan siitä mihin suuntaan natisevaa EU:ta kehitetään. Valtava ero, eller hur? 

Muutenkin voidaan todeta, että Huhtasaaren perussuomalaisten ja Paavo Väyrysen kansalaispuolueen välillä on aikamoinen ero eikä heitä millään voi lokeroida samaan ryhmään. Paavo on alkiolainen pelimies, jota todennäköisesti äänestivät niin kommunistit, IPU-laiset, protestiäänestäjät kuin keskustan änkyrät. Häntä ei millään tavoin voi kutsua "oikeistoradikaaliksi". Toivonkin tutkijoilta harkintaa, enemmän tutkimusta ja vähemmän omia mielipiteitä, vaikka toimittajat lypsävät hyvinkin ahnaasti näitä kaivattuja leimoja..

Vuoden kuluttua ovat eduskuntavaalit ja (kuten Mikael Junger jo aiemmin totesi) nyt olisi ehkä uuden puolueen aikaa. Itse, liikkuvana äänestäjänä, en ole niin vakuuttunut kansalaispuolueesta tai sinisistä, perussuomalaisista nyt puhumattakaan. Paavon kohdalla ongelma on ollut siinä, että "väärä mies" (eliitin vanha kettu) puhui pitkälti "oikeata asiaa", etenkin silloin kun seulasi hänen hieman jankuttavan Niinistö-kritiikkinsä pois. Vaikka haukuttiin, että Paavo on menneisyyden mies, niin ainoastaan hän puhui siitä mihin EU on menossa ja mitkä ongelmat siihen liittyvät lähitulevaisuudessa. Se jäikin vaalikeskustelujen surulliseksi loppuvaikutelmaksi: Naton jankutuksen sijasta olisi voitu puhua myös siitä miksi eurooppalaiset äänestäjät ovat yhä tyytymättömämpiä unionin nykymenoon. Mistä Hollannin, Saksan, Itävallan, Tsekin, Englannin ym vaalitulokset johtuvat? Kohta on Italian vuoro..Onko vika äänestäjissä vaiko sittenkin Junckerissa, Macronissa, Merkelissä ja Schulzissa? Hyvin vahvasti alkaa vaikuttamaan siltä, että juuri he hajottavat parhaillaan EU:ta, omilla federaatiotavoitteillaan ja yltiöpäisellä integraatiollaan.

Vaalikeskusteluissa olisin mielelläni kuullut enemmän juuri siitä ongelmavyyhdistä, mutta lohdullista sentään oli, ettei Sauli Niinistö ainakaan kannata liittovaltiota. Pidetään edes siitä kiinni.

]]>
18 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250214-erkka-ja-lokeroinnin-vaikeus#comments Eduskuntavaalit Euroopan unioni Kansallismielinen populismi Kuntavaalit2017 Presidentinvaalit Thu, 01 Feb 2018 06:01:01 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250214-erkka-ja-lokeroinnin-vaikeus
Perussuomalaiset on monen asian puolue http://vpsainio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245083-perussuomalaiset-on-monen-asian-puolue <p>Olen ikäväkseni havainnut viime aikoina julkisesti toistuvasti esitetyn <a href="http://www.lansivayla.fi/artikkeli/570468-sinisalo-lahtee-rakentamaan-uudenmaan-sinisia-ps-loikkauksia-ei-tule-enaa-lisaa">väitteen</a>, että Perussuomalaiset olisivat nykymuodossaan vajonneet yhden asian puolueeksi. Kyse on mielestäni räikeän tarkoitushakuisesta ja tahallaan väärin ymmärretystä tulkinnasta.</p><p>Ymmärrän toki että tietyt Perussuomalaisten kanssa kannatuksesta kilpailevat tahot haluavat luoda haluamansa mielikuvan puolueestamme. Mutta kun arvioin asiaa lähes 10 vuoden kokemuksella aktiivisena kuntatason perussuomalaisena, on näkökulmani aiheeseen väkisinkin perin erilainen.</p><p>Perussuomalaisista luotiin useiden vuosien ajan julkaisuudessa kuvaa &rdquo;yhden miehen puolueena&rdquo;. Tällä viitattiin tietysti tuolloiseen puheenjohtajaan, sittemmin perustamastaan puolueestaan hieman <a href="http://timosoini.fi/2017/06/juudas-meni-ja-hirtti-itsensa/">kärjistetysti ilmaistaen</a> &rdquo;mielipuolisesti loikanneeseen&rdquo; Timo Soiniin.</p><p>Aiheeseen liittyen julkaisin heinäkuussa -15 <a href="http://vpsainio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198844-perussuomalainen-kuntapaattaja-ei-ole-yhden-miehen-show">kirjoituksen </a>otsikolla &rdquo;Perussuomalainen kuntapäättäjä ei ole yhden miehen show&rdquo;. Olkoon tämä puheenvuoroni nyt ikään kuin jatkumoa sille, mutta puolustuspuheena toiseen kaukaa haettuun väitteeseen. Perustelen näkemystäni seuraavasti:</p><p>Perussuomalaiset saivat viime kuntavaaleissa eri puolelta Suomea yhteensä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuntavaalit_2017">770 valtuutettua</a> (8,8% äänistä) ja vaikka tämä määrä on vaalien jälkeen hieman muuttunut, puhutaan yhä useista sadoista valtuustopaikoista. Näiden lisäksi puolueella on valtava määrä muita kunnallisia ja ylikunnallisia luottamustehtäviä. Voidaan todeta faktana, että perussuomalaisia kuntapäättäjiä on useita tuhansia.</p><p>Käytän esimerkkinä Kirkkonummea, jossa toimin kolmatta vuotta PS-paikallisyhdistyksen puheenjohtajana ja jossa olen ollut eri lautakuntapaikoilla kahdeksan vuoden ajan. Viime valtuustokaudella meillä oli viisi valtuutettua, nyt kolme. Muita luottamustehtäviä meillä on kuitenkin moninkertaisesti.</p><p>Tällä hetkellä meillä on <a href="https://kirkkonummi.perussuomalaiset.fi/luottamushenkilot/">paikat</a> mm. perusturvalautakunnassa ja -jaoksessa, varhaiskasvatus- ja opetusjaoksessa, palvelutuotannon jaoksessa, kuntakehitysjaoksessa, henkilöstöjaoksessa, kuntatekniikan lautakunnassa, rakennus- ja ympäristölautakunnassa, keskusvaalilautakunnassa, tarkastuslautakunnassa, kunnan vesiliikelaitoksen johtokunnassa sekä Luksian ja Laurean hallituksissa.</p><p>Kirkkonummen esimerkki on vain raapaisu siitä, miten laajasti perussuomalaiset vaikuttavat kuntakentällä vastuutehtävissä. Vihjaileminen on helppoa, mutta en ole nähnyt yhtään todistetta siitä, että puolueen tuhannet luottamushenkilöt koordinoidusti ja suunnitelmallisesti toteuttaisivat &rdquo;vain yhtä asiaa&rdquo;.</p><p>Kuntien lisäksi on tietysti muut päätöksenteon tasot. Pitää toki todeta se, että aivan kuten muutkin eduskuntapuolueet, Perussuomalaiset haluavat profiloitua ja erottua parissa-kolmessa kärkiteemassa muista puolueista. Tämä on kuitenkin täysin normaalia ja tavoiteltavaa, mutta ei sekään tee puolueesta yhden asian liikettä.</p><p>Kun katsotaan Perussuomalaisten tuoreinta ohjelmaa eli <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/kuntavaalit-2017/kuntavaaliohjelma-2017-arjesta-alkaa/">kuntavaaliohjelmaa</a>&nbsp;(tai mitä tahansa muuta puolueen voimassa olevaa ohjelmaa), voidaan havaita että PS ottaa hyvin laajasti ja monipuolisesti kantaa erilaisiin poliittis-yhteiskunnallisiin asioihin. Sama koskee meitä Kirkkonummella toimivia perussuomalaisia <a href="https://kirkkonummi.perussuomalaiset.fi/tavoitteet/">kuntavaaliohjelmamme </a>osalta. Kannattaa tsekata mitä kaikkea tavoittelemme, voit yllättyä positiivisesti!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen ikäväkseni havainnut viime aikoina julkisesti toistuvasti esitetyn väitteen, että Perussuomalaiset olisivat nykymuodossaan vajonneet yhden asian puolueeksi. Kyse on mielestäni räikeän tarkoitushakuisesta ja tahallaan väärin ymmärretystä tulkinnasta.

Ymmärrän toki että tietyt Perussuomalaisten kanssa kannatuksesta kilpailevat tahot haluavat luoda haluamansa mielikuvan puolueestamme. Mutta kun arvioin asiaa lähes 10 vuoden kokemuksella aktiivisena kuntatason perussuomalaisena, on näkökulmani aiheeseen väkisinkin perin erilainen.

Perussuomalaisista luotiin useiden vuosien ajan julkaisuudessa kuvaa ”yhden miehen puolueena”. Tällä viitattiin tietysti tuolloiseen puheenjohtajaan, sittemmin perustamastaan puolueestaan hieman kärjistetysti ilmaistaen ”mielipuolisesti loikanneeseen” Timo Soiniin.

Aiheeseen liittyen julkaisin heinäkuussa -15 kirjoituksen otsikolla ”Perussuomalainen kuntapäättäjä ei ole yhden miehen show”. Olkoon tämä puheenvuoroni nyt ikään kuin jatkumoa sille, mutta puolustuspuheena toiseen kaukaa haettuun väitteeseen. Perustelen näkemystäni seuraavasti:

Perussuomalaiset saivat viime kuntavaaleissa eri puolelta Suomea yhteensä 770 valtuutettua (8,8% äänistä) ja vaikka tämä määrä on vaalien jälkeen hieman muuttunut, puhutaan yhä useista sadoista valtuustopaikoista. Näiden lisäksi puolueella on valtava määrä muita kunnallisia ja ylikunnallisia luottamustehtäviä. Voidaan todeta faktana, että perussuomalaisia kuntapäättäjiä on useita tuhansia.

Käytän esimerkkinä Kirkkonummea, jossa toimin kolmatta vuotta PS-paikallisyhdistyksen puheenjohtajana ja jossa olen ollut eri lautakuntapaikoilla kahdeksan vuoden ajan. Viime valtuustokaudella meillä oli viisi valtuutettua, nyt kolme. Muita luottamustehtäviä meillä on kuitenkin moninkertaisesti.

Tällä hetkellä meillä on paikat mm. perusturvalautakunnassa ja -jaoksessa, varhaiskasvatus- ja opetusjaoksessa, palvelutuotannon jaoksessa, kuntakehitysjaoksessa, henkilöstöjaoksessa, kuntatekniikan lautakunnassa, rakennus- ja ympäristölautakunnassa, keskusvaalilautakunnassa, tarkastuslautakunnassa, kunnan vesiliikelaitoksen johtokunnassa sekä Luksian ja Laurean hallituksissa.

Kirkkonummen esimerkki on vain raapaisu siitä, miten laajasti perussuomalaiset vaikuttavat kuntakentällä vastuutehtävissä. Vihjaileminen on helppoa, mutta en ole nähnyt yhtään todistetta siitä, että puolueen tuhannet luottamushenkilöt koordinoidusti ja suunnitelmallisesti toteuttaisivat ”vain yhtä asiaa”.

Kuntien lisäksi on tietysti muut päätöksenteon tasot. Pitää toki todeta se, että aivan kuten muutkin eduskuntapuolueet, Perussuomalaiset haluavat profiloitua ja erottua parissa-kolmessa kärkiteemassa muista puolueista. Tämä on kuitenkin täysin normaalia ja tavoiteltavaa, mutta ei sekään tee puolueesta yhden asian liikettä.

Kun katsotaan Perussuomalaisten tuoreinta ohjelmaa eli kuntavaaliohjelmaa (tai mitä tahansa muuta puolueen voimassa olevaa ohjelmaa), voidaan havaita että PS ottaa hyvin laajasti ja monipuolisesti kantaa erilaisiin poliittis-yhteiskunnallisiin asioihin. Sama koskee meitä Kirkkonummella toimivia perussuomalaisia kuntavaaliohjelmamme osalta. Kannattaa tsekata mitä kaikkea tavoittelemme, voit yllättyä positiivisesti!

]]>
3 http://vpsainio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245083-perussuomalaiset-on-monen-asian-puolue#comments Eduskuntapuolueet Kirkkonummen Perussuomalaiset Kuntavaalit2017 Perussuomalaiset Fri, 27 Oct 2017 07:41:15 +0000 Vesa-Pekka Sainio http://vpsainio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245083-perussuomalaiset-on-monen-asian-puolue
Vaalien jälkeinen aika http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235594-vaalien-jalkeinen-aika <p>Kuntavaalit on käyty ja uudet kaupunginvaltuutetut ovat selvillä. Tämä artikkeli on kirjoitettu ennen tuloksen julkistusta, joten voittajia ei tässä jutussa kuuluteta eikä häviäjille osoiteta myötätuntoa.</p><p>Sen sijaan pohdiskelen hetken vaalien jälkeistä aikaa. Minkälaisissa tunnelmissa valtuustotyötä tehdään ja miten eri ryhmien välinen yhteistyö tulee sujumaan?</p><p>Vaaliteltoilla houkuteltiin äänestäjiä rinta rinnan&nbsp; eri väristen ilmapallojen piirtäessä reviirirajoja. Tunnelma oli pääosin mukava ja yli aatesuuntien tsemppaava, mutta oli joukossa myös vihaisia ja oman agendansa sokaisemia ehdokkaita. Lehtien palstoilla ja erityisesti some-kanavissa argumentaatio oli paikoin aika railakasta, mutta onneksi kampanjointiin mahtui toisenlaisiakin hetkiä.</p><p>Vaalityöhön kuului kilometritolkulla kävelyä postilaatikolta toiselle ja eräänä kertana osuin omalle lenkilleni yhtä aikaa Naapuripuolueen Kilpailijan kanssa. Kilpailija pudotti laatikkoon vihreän sävyisen esitteensä ja minä heti perään omani eli sen sinisemmän version. Jossain kadunkulmassa järjestys muuttui, mutta yhtämatkaa siinä kuljettiin parin tunnin ajan ja juttua riitti.</p><p>Juttelimme niitä näitä, ensin säästä ja pikkuhiljaa ryhdyimme ennakoimaan vaalituloksia. Kummankin ennustetta tietysti väritti oma toive valinnasta, eikä selvyyttä asiaan tullut. Sen sijaan heitin aika pommin Kilpailijalle, kun pyysin häntä suosittelemaan ihmisille minun äänestämistä.</p><p>Hän vastasi ehdotukseeni epäuskoisesti nauraen, mutta vaihtoi hetken päästä mielipidettään, kun kerroin hänelle että minulla on suosittelukohteita jokaisesta Puolueesta. Pidän nimittäin tärkeänä sitä, että kun vaalikentillä kohdataan ihmisiä, niin heitä palvellaan. Eräänäkin kertana kaupan ovella esitteitä jakaessani eräs vanhus kysyi minulta: &rdquo;Oletko demari? Äänestän demaria.&rdquo; Koska en ole demari ja hän oli kannastaan ehdottoman varma, niin kerroin hänelle vinkiksi oman demarisuosikkini.</p><p>On päivänselvää, että valtuustossa mikään Puolue ei ole yksin, vaan siellä istuu eri ryhmittymien edustajia. Yhteistyön kannalta on tärkeää, että siellä istuu yhteistyöhön pystyviä ja yhteistyötä haluavia ihmisiä. Yhteistyöllä en tarkoita lehmänkauppoja, vaan aitoa porukalla miettimistä ja paremman Helsingin tekemistä.</p><p>Omaan vaalistrategiaani kuuluikin se, että mikäli Oman Puolueen viesti ei sinnikkäästä yrityksestä huolimatta tartu keskustelukumppaniin, niin siinä vaiheessa kannattaa varmistaa, että mahdollisimman yhteistyökykyinen ja osaava Kilpailija saa tuon tarjolla olevan äänen. Toivon, että Helsinki voitti vaaleissa. Toivon, että palkinnoksi voitosta se sai valtuuston, jonka työn tuloksena Helsinki on johtavampi ja ketterämpi mahdollistaja. Kaikille hyvä pääkaupunki.<br />&nbsp;</p><p>***</p><p>Kirjoitus on julkaistu Puoli Kaupunkia -kaupunkilehdessä 12.4.2017.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuntavaalit on käyty ja uudet kaupunginvaltuutetut ovat selvillä. Tämä artikkeli on kirjoitettu ennen tuloksen julkistusta, joten voittajia ei tässä jutussa kuuluteta eikä häviäjille osoiteta myötätuntoa.

Sen sijaan pohdiskelen hetken vaalien jälkeistä aikaa. Minkälaisissa tunnelmissa valtuustotyötä tehdään ja miten eri ryhmien välinen yhteistyö tulee sujumaan?

Vaaliteltoilla houkuteltiin äänestäjiä rinta rinnan  eri väristen ilmapallojen piirtäessä reviirirajoja. Tunnelma oli pääosin mukava ja yli aatesuuntien tsemppaava, mutta oli joukossa myös vihaisia ja oman agendansa sokaisemia ehdokkaita. Lehtien palstoilla ja erityisesti some-kanavissa argumentaatio oli paikoin aika railakasta, mutta onneksi kampanjointiin mahtui toisenlaisiakin hetkiä.

Vaalityöhön kuului kilometritolkulla kävelyä postilaatikolta toiselle ja eräänä kertana osuin omalle lenkilleni yhtä aikaa Naapuripuolueen Kilpailijan kanssa. Kilpailija pudotti laatikkoon vihreän sävyisen esitteensä ja minä heti perään omani eli sen sinisemmän version. Jossain kadunkulmassa järjestys muuttui, mutta yhtämatkaa siinä kuljettiin parin tunnin ajan ja juttua riitti.

Juttelimme niitä näitä, ensin säästä ja pikkuhiljaa ryhdyimme ennakoimaan vaalituloksia. Kummankin ennustetta tietysti väritti oma toive valinnasta, eikä selvyyttä asiaan tullut. Sen sijaan heitin aika pommin Kilpailijalle, kun pyysin häntä suosittelemaan ihmisille minun äänestämistä.

Hän vastasi ehdotukseeni epäuskoisesti nauraen, mutta vaihtoi hetken päästä mielipidettään, kun kerroin hänelle että minulla on suosittelukohteita jokaisesta Puolueesta. Pidän nimittäin tärkeänä sitä, että kun vaalikentillä kohdataan ihmisiä, niin heitä palvellaan. Eräänäkin kertana kaupan ovella esitteitä jakaessani eräs vanhus kysyi minulta: ”Oletko demari? Äänestän demaria.” Koska en ole demari ja hän oli kannastaan ehdottoman varma, niin kerroin hänelle vinkiksi oman demarisuosikkini.

On päivänselvää, että valtuustossa mikään Puolue ei ole yksin, vaan siellä istuu eri ryhmittymien edustajia. Yhteistyön kannalta on tärkeää, että siellä istuu yhteistyöhön pystyviä ja yhteistyötä haluavia ihmisiä. Yhteistyöllä en tarkoita lehmänkauppoja, vaan aitoa porukalla miettimistä ja paremman Helsingin tekemistä.

Omaan vaalistrategiaani kuuluikin se, että mikäli Oman Puolueen viesti ei sinnikkäästä yrityksestä huolimatta tartu keskustelukumppaniin, niin siinä vaiheessa kannattaa varmistaa, että mahdollisimman yhteistyökykyinen ja osaava Kilpailija saa tuon tarjolla olevan äänen. Toivon, että Helsinki voitti vaaleissa. Toivon, että palkinnoksi voitosta se sai valtuuston, jonka työn tuloksena Helsinki on johtavampi ja ketterämpi mahdollistaja. Kaikille hyvä pääkaupunki.
 

***

Kirjoitus on julkaistu Puoli Kaupunkia -kaupunkilehdessä 12.4.2017.

 

]]>
0 http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235594-vaalien-jalkeinen-aika#comments Demokratia Kuntavaalit2017 Yhteistyö Wed, 12 Apr 2017 14:50:14 +0000 Minna Isoaho http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235594-vaalien-jalkeinen-aika
Karvasta kalkkia myös Petteri Orpolle http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235542-karvasta-kalkkia-myos-petteri-orpolle <p>Helsinkiläinen Jan Vapaavuori on kokoomuksen juhlittu sankari. Hänen avullaan kokoomus onnistui sunnuntaina säilyttämään kaupungin suurimman puolueen aseman ja sai käytännössä varman kiinnityksen pormestarin paikkaan.</p><p>Pormestariehdokas <a href="https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/1/kunta/91">Vapaavuori imuroi massiiviset 29 547 ääntä</a>. Hänen henkilökohtaisen menestyksensä sivutuotteena valtuustosta lensivät varasijalle sellaiset kovat kaupunkijyrät kuin valtuustoryhmän puheenjohtaja Laura Rissanen (kok.) ja kaupunginhallituksen nykyinen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok.), joiden <a href="http://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2012/kuntavaalit/kunnat/helsinki_ehdokkaat_vertauslukujarjestyksessa_1_91.html">äänimäärät putosivat useilla sadoilla</a>.</p><p>Suurmoskeijan äänekkääksi vastustajaksi profiloituneen Vapaavuoren kampanja maksoi kuntavaaleissa poikkeuksellisen suuren summan, noin 60 000 euroa. <a href="http://www.marmai.fi/uutiskommentti/jan-vapaavuoren-salainen-ase-ei-ollut-kovin-salainen-6640138">Tästä leijonanosan sai Helsingin Sanomat</a>.</p><p>Puheenjohtaja Petteri Orpo ja puoluesihteeri Janne Pesonen puivat tänään Helsingin suomalaisella klubilla toimittajajoukon edessä kuntavaalitulosta hymyissä suin. Helsingissä tuli mainittu voitto, Vantaalla &rdquo;torjuntavoitto&rdquo; ja <a href="https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/13/kunta/148">Inarissakin säilyi suurimman puolueen asema</a>, he mainitsivat esimerkkeinä.</p><p>Toki valtiovarainministeri Orpo puhui oma-aloitteisesti myös siitä, että monessa kaupungissa kannatus laski, vaikka valtakunnan ykkösasema porvaripuolueella kokonaisäänimäärän perusteella pysyi.</p><p>Otin hänen kanssaan tapauksena esille Tampereen, Suomen kolmanneksi suurimman kaupungin, missä valtuuston suurimman puolueen asema ja samalla pormestarin paikka on siirtymässä hiuksenhienolla äänierolla kokoomukselta SDP:lle. Pormestari Anna-Kaisa Ikonen on siis menettämänsä pestinsä.</p><p>&rdquo;Totta kai se on iso harmin paikka&rdquo;, Orpo totesi, kun kysyin, että harmittaako Tampereen tilanne.</p><p>Yksi näiden kuntavaalien erikoinen tapaus on <a href="https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/10/kunta/905">Vaasa, missä RKP rynnisti ylivoimaiseen voittoon juuri kokoomuksen kustannuksella</a>. Kaupungin ääniharava oli kansanedustaja Joakim Strand, joka sai kaupungin kokoon nähden häkellyttävät 4381 ääntä.</p><p>Strandin äänimäärä on suhteessa jopa kovempi kuin helsinkiläisen Jan Vapaavuoren. Yli 13 prosenttia Vaasassa äänestäneistä antoi äänensä hänelle. Vapaavuori sai Helsingin äänistä vajaat 10 prosenttia. &rdquo;Helsingin mittakaavassa tarkoittaa 43 000 ääntä&rdquo;, r<a href="https://twitter.com/panulaturi/status/851349602972438528">aportoi vihreiden entinen puoluesihteeri Panu Laturi Twitterissä Strandin menestyksestä</a>.</p><p>Voi sanoa, että sote-uudistus ja oppositioasema satoivat äidinkielenään ruotsia puhuvan miehen &ndash; ja RKP:n &ndash;&nbsp;laariin Vaasassa. 34-vuotias kaupunginvaltuuston puheenjohtaja <a href="https://vaalikone.yle.fi/kuntavaalit2017/vaasa/ehdokkaat/16065">olisi vahvistamassa Vaasan keskussairaalaa</a> samaan aikaan, kun <a href="http://www.ksml.fi/kotimaa/Tuhannet-vaativat-laajan-p%C3%A4ivystyksen-s%C3%A4ilymist%C3%A4-Vaasan-keskussairaalassa/851663">Sipilän hallitus kaavailee jotain ihan muuta</a>.</p><p>Kuinka realistista se on, onkin ihan toinen juttu.</p> Helsinkiläinen Jan Vapaavuori on kokoomuksen juhlittu sankari. Hänen avullaan kokoomus onnistui sunnuntaina säilyttämään kaupungin suurimman puolueen aseman ja sai käytännössä varman kiinnityksen pormestarin paikkaan.

Pormestariehdokas Vapaavuori imuroi massiiviset 29 547 ääntä. Hänen henkilökohtaisen menestyksensä sivutuotteena valtuustosta lensivät varasijalle sellaiset kovat kaupunkijyrät kuin valtuustoryhmän puheenjohtaja Laura Rissanen (kok.) ja kaupunginhallituksen nykyinen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki (kok.), joiden äänimäärät putosivat useilla sadoilla.

Suurmoskeijan äänekkääksi vastustajaksi profiloituneen Vapaavuoren kampanja maksoi kuntavaaleissa poikkeuksellisen suuren summan, noin 60 000 euroa. Tästä leijonanosan sai Helsingin Sanomat.

Puheenjohtaja Petteri Orpo ja puoluesihteeri Janne Pesonen puivat tänään Helsingin suomalaisella klubilla toimittajajoukon edessä kuntavaalitulosta hymyissä suin. Helsingissä tuli mainittu voitto, Vantaalla ”torjuntavoitto” ja Inarissakin säilyi suurimman puolueen asema, he mainitsivat esimerkkeinä.

Toki valtiovarainministeri Orpo puhui oma-aloitteisesti myös siitä, että monessa kaupungissa kannatus laski, vaikka valtakunnan ykkösasema porvaripuolueella kokonaisäänimäärän perusteella pysyi.

Otin hänen kanssaan tapauksena esille Tampereen, Suomen kolmanneksi suurimman kaupungin, missä valtuuston suurimman puolueen asema ja samalla pormestarin paikka on siirtymässä hiuksenhienolla äänierolla kokoomukselta SDP:lle. Pormestari Anna-Kaisa Ikonen on siis menettämänsä pestinsä.

”Totta kai se on iso harmin paikka”, Orpo totesi, kun kysyin, että harmittaako Tampereen tilanne.

Yksi näiden kuntavaalien erikoinen tapaus on Vaasa, missä RKP rynnisti ylivoimaiseen voittoon juuri kokoomuksen kustannuksella. Kaupungin ääniharava oli kansanedustaja Joakim Strand, joka sai kaupungin kokoon nähden häkellyttävät 4381 ääntä.

Strandin äänimäärä on suhteessa jopa kovempi kuin helsinkiläisen Jan Vapaavuoren. Yli 13 prosenttia Vaasassa äänestäneistä antoi äänensä hänelle. Vapaavuori sai Helsingin äänistä vajaat 10 prosenttia. ”Helsingin mittakaavassa tarkoittaa 43 000 ääntä”, raportoi vihreiden entinen puoluesihteeri Panu Laturi Twitterissä Strandin menestyksestä.

Voi sanoa, että sote-uudistus ja oppositioasema satoivat äidinkielenään ruotsia puhuvan miehen – ja RKP:n – laariin Vaasassa. 34-vuotias kaupunginvaltuuston puheenjohtaja olisi vahvistamassa Vaasan keskussairaalaa samaan aikaan, kun Sipilän hallitus kaavailee jotain ihan muuta.

Kuinka realistista se on, onkin ihan toinen juttu.

]]>
23 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235542-karvasta-kalkkia-myos-petteri-orpolle#comments Kotimaa Kokoomus Kuntavaalit2017 Tue, 11 Apr 2017 12:17:14 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235542-karvasta-kalkkia-myos-petteri-orpolle
Kunnaliisvaalien tulos http://jarihlv.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235502-kunnaliisvaalien-tulos <p>Siellä Suomessa käytiin kunnallisvaalit. Ja tulos oli sangen mielenkiintoinen, varsinkin jos sitä verrrataan gallupeihin ja mietitään vähän mitä se vaikuttaa koko valtakunnan politiikkaan.</p><p>Vihreät voittivat. Siitä ei liene kahta sanaa. Vihreät voittivat, vaikka puheenjohtaja Ville Niinistön &nbsp;tavoite, olla suurin puolue Helsingissä, Turussa ja Tampereella, jäikin haaveeksi. Aivan kuten Helsingin pormestarin paikka. Sinnemäki hävisi niin pystyyn Vapaavuorelle ettei liene kahta kysymystä siitä, kenestä tulee Helsngin pormestari. Varsinkin kun Jan Vapaavuoren puolue Kokoomus säilytti ylivoimaisesti paikkansa suurimpana puolueena kaupungissa.</p><p>Vasemmistoliitto voitti myös, vaikka suurivoitto sulikin alle prosentin kasvuksi. Li Andersonin länkytys twitteristä soten kauhuista ja &#39;voittojen suuntaamisesta suuryhtiöille&#39; ei oikein purru sittenkään äänestäjiin riittävästi. Olisi varmaan ollut syytä miettiä jotain muitakin vaaliteemoja kuin sote. Ja twiitata niistä. Yhtä innokkasti.</p><p>Demareiden tappio oli -0,2%. Näin SDP päätyi kannatuslukemaan 19,4% joka oli siis vieläkin pienempi kuin Jutta Urpilaisen saavuttama, historiallisen huonoksi kuvailtu edellinen tulos. Antti Rinne twiittasi vielä vaalipäivänä että nyt otetaan kunnat haltuun ja vuonna 2019 sitten koko valtakunta. Välistä unohtui presidentin vaalit 2018, joka saattaa johtua siitä, ettei demareilla ole niihinkään vaaleihin vakavasi otettavaa ehdokasta. SDP sai toki enemmistön, ja voi tuntea jopa voittaneensa vaalit, &nbsp;tietyissä pikku kaupungeissa joissa kaupungin olemassaolo perustuu hiipuvaan teollisuuden. En ihmettelisi yhtään jos oppositiopuolueen puheenjohtajan, joka häviää vaalit, asema kyseenalaisiin sen pohjalta, että ainoa paikka missä demarit menestyvät, ovat kunnat missä keskimääräinen äänestysikä on yli 65 vuotta ja kunta muutenkin alaspäin menossa. Miinus 0,2 kertoo paljon.&nbsp;</p><p>Ja lopuksi hallituspuolueet. Keskusta kyykkäsi ihan huolella. Kokoomus pikkaisen, mutta puolueen tulosta voitanee pitää jonkinlaisena torjuntavoittona. Varsinkin Jan Vapaavuoren menestyksen takia. En kuitenkaan ihan yhtyisi Petteri Opron vaalivoitto -hehkutukseen.&nbsp;</p><p>Loppujen lopuksi mikään tuskin tulee muuttumaan. Li Anderssin twiittaa edelleen sotesta, Ville Niinistö ihan kaikesta &nbsp;koska hänhän on kuitenkin kaikkien alojen asiantuntija. &nbsp;Ja kunnat pyörivät niinkuin ovat pyörineet tähänkin asti.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Siellä Suomessa käytiin kunnallisvaalit. Ja tulos oli sangen mielenkiintoinen, varsinkin jos sitä verrrataan gallupeihin ja mietitään vähän mitä se vaikuttaa koko valtakunnan politiikkaan.

Vihreät voittivat. Siitä ei liene kahta sanaa. Vihreät voittivat, vaikka puheenjohtaja Ville Niinistön  tavoite, olla suurin puolue Helsingissä, Turussa ja Tampereella, jäikin haaveeksi. Aivan kuten Helsingin pormestarin paikka. Sinnemäki hävisi niin pystyyn Vapaavuorelle ettei liene kahta kysymystä siitä, kenestä tulee Helsngin pormestari. Varsinkin kun Jan Vapaavuoren puolue Kokoomus säilytti ylivoimaisesti paikkansa suurimpana puolueena kaupungissa.

Vasemmistoliitto voitti myös, vaikka suurivoitto sulikin alle prosentin kasvuksi. Li Andersonin länkytys twitteristä soten kauhuista ja 'voittojen suuntaamisesta suuryhtiöille' ei oikein purru sittenkään äänestäjiin riittävästi. Olisi varmaan ollut syytä miettiä jotain muitakin vaaliteemoja kuin sote. Ja twiitata niistä. Yhtä innokkasti.

Demareiden tappio oli -0,2%. Näin SDP päätyi kannatuslukemaan 19,4% joka oli siis vieläkin pienempi kuin Jutta Urpilaisen saavuttama, historiallisen huonoksi kuvailtu edellinen tulos. Antti Rinne twiittasi vielä vaalipäivänä että nyt otetaan kunnat haltuun ja vuonna 2019 sitten koko valtakunta. Välistä unohtui presidentin vaalit 2018, joka saattaa johtua siitä, ettei demareilla ole niihinkään vaaleihin vakavasi otettavaa ehdokasta. SDP sai toki enemmistön, ja voi tuntea jopa voittaneensa vaalit,  tietyissä pikku kaupungeissa joissa kaupungin olemassaolo perustuu hiipuvaan teollisuuden. En ihmettelisi yhtään jos oppositiopuolueen puheenjohtajan, joka häviää vaalit, asema kyseenalaisiin sen pohjalta, että ainoa paikka missä demarit menestyvät, ovat kunnat missä keskimääräinen äänestysikä on yli 65 vuotta ja kunta muutenkin alaspäin menossa. Miinus 0,2 kertoo paljon. 

Ja lopuksi hallituspuolueet. Keskusta kyykkäsi ihan huolella. Kokoomus pikkaisen, mutta puolueen tulosta voitanee pitää jonkinlaisena torjuntavoittona. Varsinkin Jan Vapaavuoren menestyksen takia. En kuitenkaan ihan yhtyisi Petteri Opron vaalivoitto -hehkutukseen. 

Loppujen lopuksi mikään tuskin tulee muuttumaan. Li Anderssin twiittaa edelleen sotesta, Ville Niinistö ihan kaikesta  koska hänhän on kuitenkin kaikkien alojen asiantuntija.  Ja kunnat pyörivät niinkuin ovat pyörineet tähänkin asti. 

 

 

]]>
0 http://jarihlv.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235502-kunnaliisvaalien-tulos#comments Äänestys Kuntavaalit2017 Oppostio SDP Tulos Mon, 10 Apr 2017 18:48:56 +0000 Jari Hälvä http://jarihlv.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235502-kunnaliisvaalien-tulos
Vihreät teki historiaa Vantaalla http://anssiaura.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235471-vihreat-teki-historiaa-vantaalla <p>Vantaan Vihreät saivat ensimmäistä kertaa 12 paikkaa Vantaan valtuustossa. Kasvatimme paikkamääräämme jopa kolmella paikalla. Nousimme kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi SDP:n ja Kokoomuksen jälkeen. Tämän pohjalta voidaan todeta, että Vihreät olivat yksi näiden vaalien voittajista. Myös absoluuttinen äänimäärän kasvu oli huikea. Kannatuksemme nousi&nbsp;15 785 ääneen.&nbsp;Suhteellinen kasvu jopa 43 %!<br /><br />Näissä vaaleissa häviäjän viitta lankesi Perussuomalaisille. Kannatus laski n. 17 %.<br /><br />Äänestäneiden signaali oli selkeä. Ihmiset kaipaavat pehmeämpien arvojen politiikkaa. Kuten opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasonenkin totesi, nämä ovat koulutusvaalit. Ja niin olivatkin. Useampia opettajia tuli valittua valtuustoon. Samoin koulujen lakkautuksia ja sisäilmaongelmia esiinnostaneita kuntapolitiikkoja sekä asukasaktiiveja valittiin valtuustoon. Tämä oli vahva signaali kouluaktiiveilta. Ihmiset vaativat terveen kouluympäristön lapsilleen. Koulujen kuntokartoitusten tekeminen ja sen myötä kiinteistöjen korjaussuunnitelman laatiminen tullee päätettäväksi hyvinkin pian - ja hyvä niin. Myös subjektiivinen päivähoito on palautettava Vantaalle mahdollisimman pian. Tästä päätettänee syystalven talousarvioneuvotteluissa.<br /><br />Näissä vaaleissa arvostettiin myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Jo vaalikentillä tuli hyvin selväksi, että ihmisillä on erityinen huoli vanhuspalveluiden laadusta. Tähän tulee kiinnittää myös huomiota. Kiinnittäisin myös valtuuston huomion mielenterveyspuoleen, perhepalveluiden laadun parantamiseen sekä lastensuojeluun. Siellä on vielä tekemistä.<br /><br />Yrittäjyyttä arvostettiin myös laajasti. Vantaan yrittäjiin kuuluvista yrittäjistä valittiin valtuustoon jopa 7 ehdokasta. Kolme Vihreistä, Kolme Kokoomuksesta ja yksi Perussuomalaisista. Kaikkiaan Vantaan Yrittäjien jäseniä oli ehdolla 22 henkilöä. Eli tulos oli melko hyvä ja tulevalla kaudella voidaankin odottaa, että yrittäjyyden toimintaedellytyksiä parannetaan.<br /><br />Seuraavaksi alkaa paikkajakoneuvottelut ja sen myötä aletaan esittää uusia luottamushenkilöitä vapautuville luottamuspaikoille. Aikataulu on poikkeuksellisen tiukka. Uusi valtuusto aloittaa kauden kesäkuussa.<br /><br />Henkilökohtaisesti olen hyvin onnellinen vihreiden kokonaistuloksesta koko Suomen alueella. Ilontunnetta nostattaa myös Vantaan Vihreiden menestys. Nautimme tällä hetkellä absoluuttisesti ja suhteellisesti suurempaa luottamusta kuin koskaan aikaisemmin. Tästä täytyy olla nöyrin mielin kiitollinen kaikille 15 785 vantaalaiselle, jotka uskovat meihin. Kiitos! Erityinen kiitos myös niille 457 ihmisille, jotka uskovat minun olevan paras mahdollinen valtuutettu. Suurkiitos!<br /><br />Toivottavasti kuulen ja tapaan teistä mahdollisimman monia tulevan valtuustokauden aikana.<br /><br />Hyvää kevään jatkoa!<br /><br />Terveisin,<br />Väsynyt mutta onnellinen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vantaan Vihreät saivat ensimmäistä kertaa 12 paikkaa Vantaan valtuustossa. Kasvatimme paikkamääräämme jopa kolmella paikalla. Nousimme kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi SDP:n ja Kokoomuksen jälkeen. Tämän pohjalta voidaan todeta, että Vihreät olivat yksi näiden vaalien voittajista. Myös absoluuttinen äänimäärän kasvu oli huikea. Kannatuksemme nousi 15 785 ääneen. Suhteellinen kasvu jopa 43 %!

Näissä vaaleissa häviäjän viitta lankesi Perussuomalaisille. Kannatus laski n. 17 %.

Äänestäneiden signaali oli selkeä. Ihmiset kaipaavat pehmeämpien arvojen politiikkaa. Kuten opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasonenkin totesi, nämä ovat koulutusvaalit. Ja niin olivatkin. Useampia opettajia tuli valittua valtuustoon. Samoin koulujen lakkautuksia ja sisäilmaongelmia esiinnostaneita kuntapolitiikkoja sekä asukasaktiiveja valittiin valtuustoon. Tämä oli vahva signaali kouluaktiiveilta. Ihmiset vaativat terveen kouluympäristön lapsilleen. Koulujen kuntokartoitusten tekeminen ja sen myötä kiinteistöjen korjaussuunnitelman laatiminen tullee päätettäväksi hyvinkin pian - ja hyvä niin. Myös subjektiivinen päivähoito on palautettava Vantaalle mahdollisimman pian. Tästä päätettänee syystalven talousarvioneuvotteluissa.

Näissä vaaleissa arvostettiin myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Jo vaalikentillä tuli hyvin selväksi, että ihmisillä on erityinen huoli vanhuspalveluiden laadusta. Tähän tulee kiinnittää myös huomiota. Kiinnittäisin myös valtuuston huomion mielenterveyspuoleen, perhepalveluiden laadun parantamiseen sekä lastensuojeluun. Siellä on vielä tekemistä.

Yrittäjyyttä arvostettiin myös laajasti. Vantaan yrittäjiin kuuluvista yrittäjistä valittiin valtuustoon jopa 7 ehdokasta. Kolme Vihreistä, Kolme Kokoomuksesta ja yksi Perussuomalaisista. Kaikkiaan Vantaan Yrittäjien jäseniä oli ehdolla 22 henkilöä. Eli tulos oli melko hyvä ja tulevalla kaudella voidaankin odottaa, että yrittäjyyden toimintaedellytyksiä parannetaan.

Seuraavaksi alkaa paikkajakoneuvottelut ja sen myötä aletaan esittää uusia luottamushenkilöitä vapautuville luottamuspaikoille. Aikataulu on poikkeuksellisen tiukka. Uusi valtuusto aloittaa kauden kesäkuussa.

Henkilökohtaisesti olen hyvin onnellinen vihreiden kokonaistuloksesta koko Suomen alueella. Ilontunnetta nostattaa myös Vantaan Vihreiden menestys. Nautimme tällä hetkellä absoluuttisesti ja suhteellisesti suurempaa luottamusta kuin koskaan aikaisemmin. Tästä täytyy olla nöyrin mielin kiitollinen kaikille 15 785 vantaalaiselle, jotka uskovat meihin. Kiitos! Erityinen kiitos myös niille 457 ihmisille, jotka uskovat minun olevan paras mahdollinen valtuutettu. Suurkiitos!

Toivottavasti kuulen ja tapaan teistä mahdollisimman monia tulevan valtuustokauden aikana.

Hyvää kevään jatkoa!

Terveisin,
Väsynyt mutta onnellinen.

]]>
0 http://anssiaura.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235471-vihreat-teki-historiaa-vantaalla#comments Koulutus Kuntavaalit2017 Vantaa Vantaan valtuusto Yrittäjyys Mon, 10 Apr 2017 09:07:06 +0000 Anssi Aura http://anssiaura.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235471-vihreat-teki-historiaa-vantaalla
Kiitos Uuden Suomen vaalikoneelle: viime hetken ehdokaslöytö http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235421-kiitos-uuden-suomen-vaalikoneelle-viime-hetken-ehdokasloyto <p>Äänestän ensimmäistä kertaa uudessa kaupunginosassa. Tapanani on aina ollut äänestää oman kaupunginosan ehdokasta. Yli kuusikymppisenä tunnen melkoisen monta Tampereen 665:stä ehdokkaasta henkilökohtaisestikin, mutta kukaan heistä ei ole tästä naapurista.</p><p>Uuden Suomen vaalikone tuotti kuitenkin tänä aamuna nimen Tampereen Raholasta. Kolmen kärjessä oli kolme demaria: yksi heistä 29-vuotias Marko Saarinen, josta en ollut aiemmin kuullut. Epäilemättä kuulen vielä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Äänestän ensimmäistä kertaa uudessa kaupunginosassa. Tapanani on aina ollut äänestää oman kaupunginosan ehdokasta. Yli kuusikymppisenä tunnen melkoisen monta Tampereen 665:stä ehdokkaasta henkilökohtaisestikin, mutta kukaan heistä ei ole tästä naapurista.

Uuden Suomen vaalikone tuotti kuitenkin tänä aamuna nimen Tampereen Raholasta. Kolmen kärjessä oli kolme demaria: yksi heistä 29-vuotias Marko Saarinen, josta en ollut aiemmin kuullut. Epäilemättä kuulen vielä.

]]>
5 http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235421-kiitos-uuden-suomen-vaalikoneelle-viime-hetken-ehdokasloyto#comments Kuntavaalit2017 SDP Tampere Sun, 09 Apr 2017 11:37:59 +0000 Jari-Pekka Vuorela http://jpvuorela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235421-kiitos-uuden-suomen-vaalikoneelle-viime-hetken-ehdokasloyto
Terrorismi on pelon liittolainen – niin ennen kuin nyt http://timoandersson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235375-terrorismi-on-pelon-liittolainen-niin-ennen-kuin-nyt <p>Jälleen mieliä ovat kuohuttaneet Tukholmassa ja vähän aiemmin Pietarissa tehdyt terroriteot. Näiden tekijällä on tavoitteena saada aikaan kauhua ja paniikkia, pelkoreaktioita. Mahdollismman suuren pelkovaikutuksen aikaansaanti ja yleisön saaminen pois tolaltaan on kuulunut terrorismiin seikkana, josta ilmiö voidaan tunnistaa. Terroristien tavoitteita on aina syytä pohtia.</p><p>Terroriteko edellyttää aina etukäteissuunnittelua, tekijältään neroutta tuottaa suunnitellusti teko, joka on mieletön &ndash; toteutuneena ylittää terroriteosta kuulijoiden ymmärryksen siitä, miksi kukaan on ryhtynyt tekoon. Kun puhutaan pelon ja panikoinnin tuottamisesta, mielessä tietenkin ovat psykologiset vaikutukset, joiden tuottamisessa terroristi joutuu ennakoimaan ihmisten salaisia pelkoja, joista he nämä itsekään eivät ole välttämättä tietoisia. Terroriteon tulee siis vaikuttaa myös tiedostamattomaan, kysymyksessä on teon propaganda, josta puhutaan myöhemmin.&nbsp;</p><p>Suunnitellun teon kuolonuhrit näyttävät olevan täysin satunnaisia, jolloin teolla on viesti, että tekojen lisääntyessä kuka hyvänsä voi joutua aivan satunnaisesti terroritekojen uhreiksi. Terroriteot toistuessaan kerta kerralta lisääntyvine kuolonuhreineen moninkertaistavat pelon siitä, että kuka hyvänsä meistä voi olla pelkästään huonolla tuurilla seuraava uhri. Latinan pelkoa merkitsevä sana ei ole suotta pohjana termille terrorismi.</p><p><strong>Terroriteot symbolisina tekona viesteinä valtiolle, laajalle yleisölle ja sympatisoijilleen </strong></p><p>Kauhuissaan terroritekoa ihmettelevältä huomaamatta useimmiten jää huomaamatta teon olleen tekijältään lähetetty viesti, so. kehotus täydelliseen passiivisuuteen tai täyteen alistumiseen. Niin 1800-luvulla kuin nykyäänkin terroriteoilla on viestitty vahvasti eletystä tyytymättömyydestä oloihin, ja teollaan terroristi pyrkinyt saattamaan vastustajansa kauhun valtaan ja kyvyttömäksi sekä ajattelemaan järkevästi että toiminnallaan vastaamaan tehokkaasti terroristin esittämään haasteeseen. Terroristille terrori on sotatoimi, jota harjoittamalla pyrkimyksenä on saada sotatoimen kohde tolaltaan. Poissa tolaltaan oleva hätiköi, antautuu ennakkoluulojensa vietäväksi ja kohdistaa vastatoimet viattomiin. &nbsp;Terrorismi on ei-tavanomaisen sodankäynnin sovellutus.</p><p>Psykologisesti alttiina tulla terroristiksi on henkilö, jonka omaksumat arvot ovat niin vastakkaiset nyky-yhteiskunnan arvoille, että hänen on turvauduttava välivaltaan saadakseen toteutetuiksi tavoittelemansa arvot. Lisäksi hän edustaa sen verran pienikokoista yhteisöä, ettei hän voi kaataa samalla tavoin ajattelevien joukkovoimalla vallitsevaa yhteiskunnallista järjestystä. Edelleen hän ei voi nähdä mahdollisuuksia taivuttaa riittävän suuria ihmisjoukkoja haluamiensa olojen palauttamisen kannalle, ettei hän tarvitse käyttää terroritekoja tavoitteidensa edistämiseen. &nbsp;</p><p><strong>Liberaalin valtion kohtaamaan haasteeseen on vastattava luopumatta liberalismista</strong></p><p>Kuulleessaan uutisen terroriteosta ihmisen kannattaa tutkia omaa mieltään selvittääkseen alttiutensa joutua pelkotilaan, jonka herättämiseksi terroriteko on tehty. Kyky lykätä pelkoreaktioita, tutkia sitten järjellä niitä ja kartuttaa tietoja tosiseikoista voivat auttaa pitämään pään kylmänä. Paniikinomainen turvallisuuden nimissä tapahtuva viranomaisvaltuuksien kohtuuttomaksi kasvattaminen voi johtaa ojasta allikkoon, eli saattaa menetetyksi sen turvallisuuden, jonka nimissä oli valmis luopumaan perusvapauksistaan ja -oikeuksistaan.&nbsp;</p><p>Sataprosenntista turvallisuustta ei ole mahdollista tavoittaa, joten on lapsellista edes yrittää sitä. Poliisivaltiokehitystä ei saa päästää käyntiin. Niitä vapauksia ja oikeuksia, joista on luopunut, on hankalaa, ehkä mahdotontakin saada takaisin. Sen vuoksi&nbsp; kannattanee säilyttää oikuesvaltio ja oikeudellinen turvaverkko huolimatta terrorismin uhan noususta.</p><p>On siis syytä kehittää epävarmuuden sietokykyään epämiellyttävyyksine kaikkineen, sillä valtioterrorismin vaara uhkaa suunnassa, jossa viranomaisten mielivalta sallitaan. Tässä suunnassa on oikeusvaltioperiaatteen tuho. Oikeusvaltioperiaate tarkoittaa sitä, että mielivalta pyritään kitkemään mahdollisimman hyvin, mikä on mahdollista vain yksilölle taatuin perusvapauksein, -oikeuksin, tuomioistuinkäsittelyin valitusoikeusineen jne.&nbsp;</p><p>Poliisin menetelmiä on syytä kehittää terrorismin torjunnassa. Ne ovat armeijan menetelmiä tehookkaampia ja polliisin yhteistyön täytyy olla rikostutkinnallisesti tehokasta Euroopan demokraattisten&nbsp; maiden kesken ja myös suhtessa Lähi-idän liittolaisiin. Vältettävä on kaikkea, mikä heikentää tavallisen kansalaisen oikeusturvaa. &nbsp; &nbsp; &nbsp;&nbsp;</p><p><strong>Terroristien tavoitteet länsimaisen valtion osalta &nbsp;</strong></p><p>Ollakseen mahdollisimman tehokas terroristi suunnitelmineen ja toteutuksineen ainakin pyrkii yllyttämään valtio laajoihin vastatoimiin, joita kaikkiin ihmisiin kohdistuvina ovat perusoikeuksien ja perusvapauksien jyrkät kavennukset. 1800-luvulla kehiteltyjen terroristien teorioiden mukaista on tavoitella terroriteolla valtio hylkäämään perusvapauksien ja -oikeuksien suojaaminen ja vedoten yleiseen turvallisuuteen alkaa tyrannisoida ja sortaa koko väestöä.</p><p>Terrorismi on länsimaisessa terrorismin teoriassa 1800-luvulta nähty menetelmäksi saada valtio muuttumaan alastomaksi kaikkia tasa-arvoisesti sortavaksi väkivaltakoneistoksi, jonka syntyminen saisi sorron ja vainon ulottuvilla olevat ihmiset nousemaan vapauden ja muiden perusoikeuksiensa puolesta valtiota vastaan. Saatetaan aiheellisesti kysyä, eikö nykyinenkin terrorismi pyri juuri sotatoimena houkuttelemaan vihollinen esiin sellaisena, ettei sitä ole mahdollista olla huomaamatta. &nbsp;</p><p>Terrorismin vastustamisen nimissä, turvallisuutta liioitellen, voidaan pyrkiä tekemään valtiosta poliisivaltio, jolloin uhrataan paitsi vapaus, myös yleinen turvallisuus, koska myös tätä ei voida ilman vapautta säilyttää. Herättäessään paniikillista vastustusta terrorismi on hyöyllinen väline vastustajansa tekemänä, kuten esimerkiksi Vladimir Putinille Venäjällä.</p><p>Myös terroristi saattaa uskoa valtion muuttuvan perusvapaus- ja oikeusvastaiseksi terrorismin tavoitteena ja tulevan sellaiseksi, että sitä vastaan voidaan aktivoida valtioon passiivisesti asennoituvia valtiota vastaan. Kansainvälistyneen terrorismin vaikutukseksi voidaan ajatella mainittujen tavoitteiden toteuttamisen mahdollisuutta aivan maailmanlaajuisessa mittakaavassa. &nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p><strong>Terroristien aatehistoriasta tunnettu periaate on teon propaganda </strong></p><p>Lyhyesti sanoen terrorismin tavoitteena oli saada valtio muuttumaan terrorismin uhkaan vastaten poliisivaltioksi. Kansalaisen alistaminen valtiolle yleisen turvallisuuden nimissä oli sitä, minkä terroristit olettivat tapahtuvan, ja sitä, mistä he odottivat hyötyvänsä, kun väestö kyllästyessään poliisivaltioon nousisi tätä vastaan. &nbsp;1900-luvun punaiset armeijakunnat Länsi-Saksassa ja Italialla nojasivat yllä kuvattuun strategiaan harjoittaessaan terrorismia. Tällaista toimintatapaa sanottiin teon propagandaksi. Nykyisen islamistiterrorismin yhteydessäkään ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että terroristit pyrkivät siihen, että länsimaat hyökkäisivät kaikkine voimineen islamin maihin, hartaine toiveineen, että yhteinen vihollinen auttaisi muslimeita yhdistymään länsimaita vastaan.</p><p>Islamistista ideologiaan palveleva terrorismi on myös teon propagandaa. Islamistiset terroriteot länsimaissa harjoitettuina ovat tekijöiden viestejä kohderyhmänään länsimaiden muslimit. Näihin kuuluvat länsimaissa syntyneet ja islamiin kääntyneet &ndash; eivätkä juurikaan ensimmäisen polven maahanmuuttajat. Tavalla tai toisella länsimaalisiin arvoihin pettyneet muslimit ovat otollisia ottamaan vastaan islamin sanoman yhdestä totuudesta. Heitä voi verrata länsimaiden kristittyihin tai uuspakanoihin, jotka ovat niin ikään pettyneitä länsimaalaisuuteen.</p><p><strong>Islamistinen terrorismi teon propagandana </strong></p><p>Menestyksekkäisiin terroritekoihin islamistiterrorisit pyrkivät sen vuoksi, että tekojen tuloksena voi olla ne muslimit, jotka eivät ole saavuttaneet länsimaissa odottamiaan sosiaalisia statuksia, saadaan kääntymään islamismiin modernistisesta islamista. Menestyksekkäillä terroriteoilla näiden harjoittajat julistavat Muhammedille itsestään ilmoittaman jumalan kunniaa ja viestivät siitä, että islamismin omaksujat voivat saavuttaa parempia statuksia islamismiin, so. poliittiseen islamiin, sitoutuneita.</p><p>Sanottakoon selvyyden vuoksi, että sana islamismi on ajatus organisoida nyky-yhteiskunnat sellaisina kuin niiden on ajateltu olleen 600-luvulla Muhammedin toteuttamassa yhteiskuntamallissa. Islamisti on vastakohta modernistiselle muslimille, joka pyrkii tulkitsemaan islamin periaatteet sellaisina kuin käsittää ne, sopiviksi moderniin yhteiskuntaan. Islamisti on vallankumouksellinen, vertautuva oikeistovallankumoukselliseen, joka pyrkii valistusaikaa edeltäneenä aikana vallitsevaksi olettamien yhteiskuntaolojen palauttamiseen voimakeinoin.&nbsp;</p><p>Teon propagandalla siis sitoutetaan länteen pettyneitä poliittiseen islamiin ja tällä tavoin houkutellaan lännestä vierastaistelijoita Lähi-idän sotaan koulutuksineen ja viimeisimpään teknologiaan perehtyneisyyksineen.&nbsp; Nämä vierastaistelijat ovat islamististen sunnalaisliikkeiden paras voimavara ja valtti taistelussa vallasta. Lähi-idän muslimeita voi olla vaikeampi perinnesidonnaisempina muslimeina omaksumaan islamistinen sanoma.</p><p>Islamistiterroritekojen vähäisyys voikin johtua siitä, ettei Suomeen ole toistaiseksi syntynyt länsimaisiin arvoihin pettyneiden muslimien ryhmää. Suomessa ei ole ollut länsimaisuutta omaksuneiden muslimien ryhmää &ndash; lukuun ottamatta tataareja, jotka eivät ole alttiitta pettymään länsimaisiin arvoihin.</p><p><strong>Oikeistoradikaaleille ja fundamentalistikristityille islamistinen terroristi on liittolainen yhtäläisinä tavoitteineen </strong></p><p>Suomen populistiseen oikeistolaisuuteen kallellaan olevien joukossa on sitä vastoin länsimaisiin arvoihin pettyneitä suomalaisia ja kristittyjä. Näille populisteille (jotka ovat samalla oikeistolaisia) on hyödyksi omassa propagandassaan islamistinen terrorismi. Tämän avulla ne voivat kasvattaa kannatustaan ja samalla murentaa länsimaista arvopohjaa. Ajaen Putinin Venäjän asiaa järkyttääkseen näin kansainvälistä oikeutta mainitut oikeistoradikaalipopulistit luovat samalla viholliskuvaa islamista tausta-ajatuksenaan ajaa alas EU:ta ja Natoa pelkästään länsimaisten arvojen vastaisuuttaan.</p><p>Oikeistoradikaaliset populistit hyötyvät islamisteista samoin kuin jälkimmäiset hyötyvät heistä toinen toisensa vihollisina. Oikeistopopulistien ja kristillisten fundamentalistien islamin vihaan liittyvä islamin rakkaus selittyy sillä, että he rakastavat vihollisenaan islamia. Molempien tavoitteena on tehdä Suomen valtiosta poliisivaltio, jossa myös kaikilta syntyperäisiltä pyritään kaventamaan heidän vapauttaan ja oikeuksiaan, ja kenties edetä niin pitkälle kuin mahdollista &ndash; totalitarismiin asti.</p><p><strong>Länsimaiset islamisteiksi kääntyneet islaminuskoiset ja muslimikäännynnäiset lienevät kullanarvoisia Lähi-idän sotanäyttämön islamisteille &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</strong></p><p>Länsimaista saadut vierastaistelijat ovatkin tärkeä perusta sunnalaisille islamistitaistelijoille sodassaan, jossa vihollisina ovat Syyrian presidentti Assadin alaviitti-lahkoon kuuluvat muslimitaistelijat ja kristittyjen ja arabinationalistien taistelijat sekä kaikkia em. tukevat Iranin kaksitoistashiialaiset ja Venäjän Vladimir Putinin lähettämät vierastaistelijat. Ollakseen islamisti muslimin on täytynyt olla aiemmin modernistinen muslimi ja tähän suuntaukseen pettynyt, joten olettaisin islamistien olevan arabimaiden modernismiin pettynyttä ainakin osin länsimaistunutta keskiluokkaa ja länsimaista niitä, jotka ovat pettyneet islamin modernistiseen muotoon.</p><p><strong>Kristillisen fundamentalismin vahvistaminen voi olla muslimiterroristien intressissä &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</strong></p><p>Vierastaistelijoiden rekrytoinnin ohella länsimaissa toimivat islamistien iskuryhmät, joiden jäsenet saattavat olla paljolti täällä syntyneitä muslimeita tai muslimikäännynnäisiä, saattavat pitää tavoitteenaan kristillisen fundamentalismin vahvistamista, siis sellaisen, joka on niin ikään ilmaus pettymyksestä länsimaisiin arvoihin. Terrorismin tavoitteita voi olla myös edellä mainittu 1800-luvun ja 1900-luvun ideologisesti vasemmistolaisen terrorismin tavoitteena ollut pyrkimys saada liberaalinen valtio muuttumaan enemmän tai vähemmän ankaraksi poliisivaltioksi.</p><p>Sanoilla terrori ja terrorismi on se ero, että terrorismin harjoittaja ja teollaan viestijä on valtatavoitteitaan edistävä sosiaalinen ryhmä, kun taas terrori on ollut perinteisesti valtion, terrorisoijan, keino passivoida ne, joita se pyrkii hallitsemaan, jolloin jälkimmäinen termi on ollut käytössä kauimmin. &nbsp;</p><p><strong>Valtioterrori ja terrorismi modernissa muodossa syytä erotella toisistaan </strong></p><p>1800-luvulla politiikassa käyttöönotettu toimintatapa ja vastaava termi on terrorismi, joka vakiintui hallitsijanmurhia ja korkeiden viranhaltijoiden murhaamista tarkoittavaksi. Mainitut terrorismia taistelutapanaan soveltaneet ja kehitelleet poliittiset ryhmät kannattaa mainita tässä analogisena ryhmänä islamistisille ryhmille senkin vuoksi, että niiden jäsenet olivat aiempiin aatteisiin pettyneitä.</p><p>1800-luvun Venäjän narodnikit tai 1900-luvun alun sosialistivallankumoukselliset, jotka sovelsivat &ndash; heistä kuuluisimpana Leninin isoveli &ndash; teon propagandaa. He olivat järjestään Venäjän ylintä sosiaalista kerrosta, joka poti sopeutumattomuutta yhteiskuntaoloihin länsimaisen koulutuksensa vuoksi. &nbsp;Terrorismi voidaan ajatella juuri samaksi toiminnaksi vain nykyoloihin sovitettuna kuin mitä 1800-luvun ja seuraavan vuosisadan terrorismin harjoittaja-teoreetikot tuolloin kehittelivät. &nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jälleen mieliä ovat kuohuttaneet Tukholmassa ja vähän aiemmin Pietarissa tehdyt terroriteot. Näiden tekijällä on tavoitteena saada aikaan kauhua ja paniikkia, pelkoreaktioita. Mahdollismman suuren pelkovaikutuksen aikaansaanti ja yleisön saaminen pois tolaltaan on kuulunut terrorismiin seikkana, josta ilmiö voidaan tunnistaa. Terroristien tavoitteita on aina syytä pohtia.

Terroriteko edellyttää aina etukäteissuunnittelua, tekijältään neroutta tuottaa suunnitellusti teko, joka on mieletön – toteutuneena ylittää terroriteosta kuulijoiden ymmärryksen siitä, miksi kukaan on ryhtynyt tekoon. Kun puhutaan pelon ja panikoinnin tuottamisesta, mielessä tietenkin ovat psykologiset vaikutukset, joiden tuottamisessa terroristi joutuu ennakoimaan ihmisten salaisia pelkoja, joista he nämä itsekään eivät ole välttämättä tietoisia. Terroriteon tulee siis vaikuttaa myös tiedostamattomaan, kysymyksessä on teon propaganda, josta puhutaan myöhemmin. 

Suunnitellun teon kuolonuhrit näyttävät olevan täysin satunnaisia, jolloin teolla on viesti, että tekojen lisääntyessä kuka hyvänsä voi joutua aivan satunnaisesti terroritekojen uhreiksi. Terroriteot toistuessaan kerta kerralta lisääntyvine kuolonuhreineen moninkertaistavat pelon siitä, että kuka hyvänsä meistä voi olla pelkästään huonolla tuurilla seuraava uhri. Latinan pelkoa merkitsevä sana ei ole suotta pohjana termille terrorismi.

Terroriteot symbolisina tekona viesteinä valtiolle, laajalle yleisölle ja sympatisoijilleen

Kauhuissaan terroritekoa ihmettelevältä huomaamatta useimmiten jää huomaamatta teon olleen tekijältään lähetetty viesti, so. kehotus täydelliseen passiivisuuteen tai täyteen alistumiseen. Niin 1800-luvulla kuin nykyäänkin terroriteoilla on viestitty vahvasti eletystä tyytymättömyydestä oloihin, ja teollaan terroristi pyrkinyt saattamaan vastustajansa kauhun valtaan ja kyvyttömäksi sekä ajattelemaan järkevästi että toiminnallaan vastaamaan tehokkaasti terroristin esittämään haasteeseen. Terroristille terrori on sotatoimi, jota harjoittamalla pyrkimyksenä on saada sotatoimen kohde tolaltaan. Poissa tolaltaan oleva hätiköi, antautuu ennakkoluulojensa vietäväksi ja kohdistaa vastatoimet viattomiin.  Terrorismi on ei-tavanomaisen sodankäynnin sovellutus.

Psykologisesti alttiina tulla terroristiksi on henkilö, jonka omaksumat arvot ovat niin vastakkaiset nyky-yhteiskunnan arvoille, että hänen on turvauduttava välivaltaan saadakseen toteutetuiksi tavoittelemansa arvot. Lisäksi hän edustaa sen verran pienikokoista yhteisöä, ettei hän voi kaataa samalla tavoin ajattelevien joukkovoimalla vallitsevaa yhteiskunnallista järjestystä. Edelleen hän ei voi nähdä mahdollisuuksia taivuttaa riittävän suuria ihmisjoukkoja haluamiensa olojen palauttamisen kannalle, ettei hän tarvitse käyttää terroritekoja tavoitteidensa edistämiseen.  

Liberaalin valtion kohtaamaan haasteeseen on vastattava luopumatta liberalismista

Kuulleessaan uutisen terroriteosta ihmisen kannattaa tutkia omaa mieltään selvittääkseen alttiutensa joutua pelkotilaan, jonka herättämiseksi terroriteko on tehty. Kyky lykätä pelkoreaktioita, tutkia sitten järjellä niitä ja kartuttaa tietoja tosiseikoista voivat auttaa pitämään pään kylmänä. Paniikinomainen turvallisuuden nimissä tapahtuva viranomaisvaltuuksien kohtuuttomaksi kasvattaminen voi johtaa ojasta allikkoon, eli saattaa menetetyksi sen turvallisuuden, jonka nimissä oli valmis luopumaan perusvapauksistaan ja -oikeuksistaan. 

Sataprosenntista turvallisuustta ei ole mahdollista tavoittaa, joten on lapsellista edes yrittää sitä. Poliisivaltiokehitystä ei saa päästää käyntiin. Niitä vapauksia ja oikeuksia, joista on luopunut, on hankalaa, ehkä mahdotontakin saada takaisin. Sen vuoksi  kannattanee säilyttää oikuesvaltio ja oikeudellinen turvaverkko huolimatta terrorismin uhan noususta.

On siis syytä kehittää epävarmuuden sietokykyään epämiellyttävyyksine kaikkineen, sillä valtioterrorismin vaara uhkaa suunnassa, jossa viranomaisten mielivalta sallitaan. Tässä suunnassa on oikeusvaltioperiaatteen tuho. Oikeusvaltioperiaate tarkoittaa sitä, että mielivalta pyritään kitkemään mahdollisimman hyvin, mikä on mahdollista vain yksilölle taatuin perusvapauksein, -oikeuksin, tuomioistuinkäsittelyin valitusoikeusineen jne. 

Poliisin menetelmiä on syytä kehittää terrorismin torjunnassa. Ne ovat armeijan menetelmiä tehookkaampia ja polliisin yhteistyön täytyy olla rikostutkinnallisesti tehokasta Euroopan demokraattisten  maiden kesken ja myös suhtessa Lähi-idän liittolaisiin. Vältettävä on kaikkea, mikä heikentää tavallisen kansalaisen oikeusturvaa.       

Terroristien tavoitteet länsimaisen valtion osalta  

Ollakseen mahdollisimman tehokas terroristi suunnitelmineen ja toteutuksineen ainakin pyrkii yllyttämään valtio laajoihin vastatoimiin, joita kaikkiin ihmisiin kohdistuvina ovat perusoikeuksien ja perusvapauksien jyrkät kavennukset. 1800-luvulla kehiteltyjen terroristien teorioiden mukaista on tavoitella terroriteolla valtio hylkäämään perusvapauksien ja -oikeuksien suojaaminen ja vedoten yleiseen turvallisuuteen alkaa tyrannisoida ja sortaa koko väestöä.

Terrorismi on länsimaisessa terrorismin teoriassa 1800-luvulta nähty menetelmäksi saada valtio muuttumaan alastomaksi kaikkia tasa-arvoisesti sortavaksi väkivaltakoneistoksi, jonka syntyminen saisi sorron ja vainon ulottuvilla olevat ihmiset nousemaan vapauden ja muiden perusoikeuksiensa puolesta valtiota vastaan. Saatetaan aiheellisesti kysyä, eikö nykyinenkin terrorismi pyri juuri sotatoimena houkuttelemaan vihollinen esiin sellaisena, ettei sitä ole mahdollista olla huomaamatta.  

Terrorismin vastustamisen nimissä, turvallisuutta liioitellen, voidaan pyrkiä tekemään valtiosta poliisivaltio, jolloin uhrataan paitsi vapaus, myös yleinen turvallisuus, koska myös tätä ei voida ilman vapautta säilyttää. Herättäessään paniikillista vastustusta terrorismi on hyöyllinen väline vastustajansa tekemänä, kuten esimerkiksi Vladimir Putinille Venäjällä.

Myös terroristi saattaa uskoa valtion muuttuvan perusvapaus- ja oikeusvastaiseksi terrorismin tavoitteena ja tulevan sellaiseksi, että sitä vastaan voidaan aktivoida valtioon passiivisesti asennoituvia valtiota vastaan. Kansainvälistyneen terrorismin vaikutukseksi voidaan ajatella mainittujen tavoitteiden toteuttamisen mahdollisuutta aivan maailmanlaajuisessa mittakaavassa.    

Terroristien aatehistoriasta tunnettu periaate on teon propaganda

Lyhyesti sanoen terrorismin tavoitteena oli saada valtio muuttumaan terrorismin uhkaan vastaten poliisivaltioksi. Kansalaisen alistaminen valtiolle yleisen turvallisuuden nimissä oli sitä, minkä terroristit olettivat tapahtuvan, ja sitä, mistä he odottivat hyötyvänsä, kun väestö kyllästyessään poliisivaltioon nousisi tätä vastaan.  1900-luvun punaiset armeijakunnat Länsi-Saksassa ja Italialla nojasivat yllä kuvattuun strategiaan harjoittaessaan terrorismia. Tällaista toimintatapaa sanottiin teon propagandaksi. Nykyisen islamistiterrorismin yhteydessäkään ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että terroristit pyrkivät siihen, että länsimaat hyökkäisivät kaikkine voimineen islamin maihin, hartaine toiveineen, että yhteinen vihollinen auttaisi muslimeita yhdistymään länsimaita vastaan.

Islamistista ideologiaan palveleva terrorismi on myös teon propagandaa. Islamistiset terroriteot länsimaissa harjoitettuina ovat tekijöiden viestejä kohderyhmänään länsimaiden muslimit. Näihin kuuluvat länsimaissa syntyneet ja islamiin kääntyneet – eivätkä juurikaan ensimmäisen polven maahanmuuttajat. Tavalla tai toisella länsimaalisiin arvoihin pettyneet muslimit ovat otollisia ottamaan vastaan islamin sanoman yhdestä totuudesta. Heitä voi verrata länsimaiden kristittyihin tai uuspakanoihin, jotka ovat niin ikään pettyneitä länsimaalaisuuteen.

Islamistinen terrorismi teon propagandana

Menestyksekkäisiin terroritekoihin islamistiterrorisit pyrkivät sen vuoksi, että tekojen tuloksena voi olla ne muslimit, jotka eivät ole saavuttaneet länsimaissa odottamiaan sosiaalisia statuksia, saadaan kääntymään islamismiin modernistisesta islamista. Menestyksekkäillä terroriteoilla näiden harjoittajat julistavat Muhammedille itsestään ilmoittaman jumalan kunniaa ja viestivät siitä, että islamismin omaksujat voivat saavuttaa parempia statuksia islamismiin, so. poliittiseen islamiin, sitoutuneita.

Sanottakoon selvyyden vuoksi, että sana islamismi on ajatus organisoida nyky-yhteiskunnat sellaisina kuin niiden on ajateltu olleen 600-luvulla Muhammedin toteuttamassa yhteiskuntamallissa. Islamisti on vastakohta modernistiselle muslimille, joka pyrkii tulkitsemaan islamin periaatteet sellaisina kuin käsittää ne, sopiviksi moderniin yhteiskuntaan. Islamisti on vallankumouksellinen, vertautuva oikeistovallankumoukselliseen, joka pyrkii valistusaikaa edeltäneenä aikana vallitsevaksi olettamien yhteiskuntaolojen palauttamiseen voimakeinoin. 

Teon propagandalla siis sitoutetaan länteen pettyneitä poliittiseen islamiin ja tällä tavoin houkutellaan lännestä vierastaistelijoita Lähi-idän sotaan koulutuksineen ja viimeisimpään teknologiaan perehtyneisyyksineen.  Nämä vierastaistelijat ovat islamististen sunnalaisliikkeiden paras voimavara ja valtti taistelussa vallasta. Lähi-idän muslimeita voi olla vaikeampi perinnesidonnaisempina muslimeina omaksumaan islamistinen sanoma.

Islamistiterroritekojen vähäisyys voikin johtua siitä, ettei Suomeen ole toistaiseksi syntynyt länsimaisiin arvoihin pettyneiden muslimien ryhmää. Suomessa ei ole ollut länsimaisuutta omaksuneiden muslimien ryhmää – lukuun ottamatta tataareja, jotka eivät ole alttiitta pettymään länsimaisiin arvoihin.

Oikeistoradikaaleille ja fundamentalistikristityille islamistinen terroristi on liittolainen yhtäläisinä tavoitteineen

Suomen populistiseen oikeistolaisuuteen kallellaan olevien joukossa on sitä vastoin länsimaisiin arvoihin pettyneitä suomalaisia ja kristittyjä. Näille populisteille (jotka ovat samalla oikeistolaisia) on hyödyksi omassa propagandassaan islamistinen terrorismi. Tämän avulla ne voivat kasvattaa kannatustaan ja samalla murentaa länsimaista arvopohjaa. Ajaen Putinin Venäjän asiaa järkyttääkseen näin kansainvälistä oikeutta mainitut oikeistoradikaalipopulistit luovat samalla viholliskuvaa islamista tausta-ajatuksenaan ajaa alas EU:ta ja Natoa pelkästään länsimaisten arvojen vastaisuuttaan.

Oikeistoradikaaliset populistit hyötyvät islamisteista samoin kuin jälkimmäiset hyötyvät heistä toinen toisensa vihollisina. Oikeistopopulistien ja kristillisten fundamentalistien islamin vihaan liittyvä islamin rakkaus selittyy sillä, että he rakastavat vihollisenaan islamia. Molempien tavoitteena on tehdä Suomen valtiosta poliisivaltio, jossa myös kaikilta syntyperäisiltä pyritään kaventamaan heidän vapauttaan ja oikeuksiaan, ja kenties edetä niin pitkälle kuin mahdollista – totalitarismiin asti.

Länsimaiset islamisteiksi kääntyneet islaminuskoiset ja muslimikäännynnäiset lienevät kullanarvoisia Lähi-idän sotanäyttämön islamisteille     

Länsimaista saadut vierastaistelijat ovatkin tärkeä perusta sunnalaisille islamistitaistelijoille sodassaan, jossa vihollisina ovat Syyrian presidentti Assadin alaviitti-lahkoon kuuluvat muslimitaistelijat ja kristittyjen ja arabinationalistien taistelijat sekä kaikkia em. tukevat Iranin kaksitoistashiialaiset ja Venäjän Vladimir Putinin lähettämät vierastaistelijat. Ollakseen islamisti muslimin on täytynyt olla aiemmin modernistinen muslimi ja tähän suuntaukseen pettynyt, joten olettaisin islamistien olevan arabimaiden modernismiin pettynyttä ainakin osin länsimaistunutta keskiluokkaa ja länsimaista niitä, jotka ovat pettyneet islamin modernistiseen muotoon.

Kristillisen fundamentalismin vahvistaminen voi olla muslimiterroristien intressissä          

Vierastaistelijoiden rekrytoinnin ohella länsimaissa toimivat islamistien iskuryhmät, joiden jäsenet saattavat olla paljolti täällä syntyneitä muslimeita tai muslimikäännynnäisiä, saattavat pitää tavoitteenaan kristillisen fundamentalismin vahvistamista, siis sellaisen, joka on niin ikään ilmaus pettymyksestä länsimaisiin arvoihin. Terrorismin tavoitteita voi olla myös edellä mainittu 1800-luvun ja 1900-luvun ideologisesti vasemmistolaisen terrorismin tavoitteena ollut pyrkimys saada liberaalinen valtio muuttumaan enemmän tai vähemmän ankaraksi poliisivaltioksi.

Sanoilla terrori ja terrorismi on se ero, että terrorismin harjoittaja ja teollaan viestijä on valtatavoitteitaan edistävä sosiaalinen ryhmä, kun taas terrori on ollut perinteisesti valtion, terrorisoijan, keino passivoida ne, joita se pyrkii hallitsemaan, jolloin jälkimmäinen termi on ollut käytössä kauimmin.  

Valtioterrori ja terrorismi modernissa muodossa syytä erotella toisistaan

1800-luvulla politiikassa käyttöönotettu toimintatapa ja vastaava termi on terrorismi, joka vakiintui hallitsijanmurhia ja korkeiden viranhaltijoiden murhaamista tarkoittavaksi. Mainitut terrorismia taistelutapanaan soveltaneet ja kehitelleet poliittiset ryhmät kannattaa mainita tässä analogisena ryhmänä islamistisille ryhmille senkin vuoksi, että niiden jäsenet olivat aiempiin aatteisiin pettyneitä.

1800-luvun Venäjän narodnikit tai 1900-luvun alun sosialistivallankumoukselliset, jotka sovelsivat – heistä kuuluisimpana Leninin isoveli – teon propagandaa. He olivat järjestään Venäjän ylintä sosiaalista kerrosta, joka poti sopeutumattomuutta yhteiskuntaoloihin länsimaisen koulutuksensa vuoksi.  Terrorismi voidaan ajatella juuri samaksi toiminnaksi vain nykyoloihin sovitettuna kuin mitä 1800-luvun ja seuraavan vuosisadan terrorismin harjoittaja-teoreetikot tuolloin kehittelivät.    

 

  

        

 

 

]]>
4 http://timoandersson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235375-terrorismi-on-pelon-liittolainen-niin-ennen-kuin-nyt#comments Islamilainen terrorismi Islamismi Kuntavaalit2017 Lähi-idän konflikti Arvot 5.3: Lasten on tärkeämpää olla uteliaita ja itsenäisiä kuin hyvin käyttäytyviä ja tottelevaisia. Sat, 08 Apr 2017 20:14:32 +0000 Timo Andersson http://timoandersson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235375-terrorismi-on-pelon-liittolainen-niin-ennen-kuin-nyt
Ahneus ja hintojen alenemisen pelko estävät asumisen kustannusten laskemista? http://panumustonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235259-ahneus-ja-hintojen-alenemisen-pelko-estavat-asumisen-kustannusten-laskemista <p>Kaikki Helsingin ehdokkaat - minä mukaan luettuna - huutelevat, kuinka asumisen hintaa Helsingissä pitää saada alennettua ja aivan syystä. Asuminen kalleus aiheuttaa jo nyt suuria ongelmia Helsingin asukkaille ja täällä toimiville yhtiöille. Olemme tulleet tilanteeseen, jossa kaikilla Helsingissä tai Helsingille työskenteleville ei ole enää varaa asua Stadissa (itse en hyväksy vastaukseksi, että esim. kaupunginsairaalan sairaala-apulaisen tulisi asua jossain muualla radanvarressa - ei osoita arvostusta, eikä myöskään verotuksellisesti järkevää).&nbsp;</p><p>Poliitikot ovat yrittäneet näytellä aktiivista jauhamalla parkkipaikoista ja väestösuojista, mutta vaikka parkkipaikkojen pakollinen määrä vaikuttaa asumisen kustannuksiin ei se kuitenkaan ole mikään silver bullet, jolla asumisen kustannukset yht&#39;äkkiä laskevat tuntuvasti. Parkkipaikkoja tarvitaan edelleen vaikka jossakin tulevaisuudessa häämöttää itseohjautuvat autot ja uudet tavat liikkua. Ja monestihan parkkipaikat sijaitsevatkin yhteiskäyttöisissä väestösuojissa (enkä tämän hetken maailmassa olisi ihan vielä valmis luopumaan väestösuojista). &nbsp;Mutta käytettävissä olisi paljon erilaisia keinoja, joiden yhteiskäytöllä asumisen hintaa saataisiin todellakin laskuun.&nbsp;</p><p>Mutta mikä on syy, että kustannuksia ei vain saada laskemaan?&nbsp;Kysymys on siitä, tapetaanko asumisen hintojen nousulla Helsinki? Entistä suurempi osa ihmisten tuloista menee asumiseen ja on näin ollen pois kulutuksesta &ndash; joka taas kuihduttaa ja kurjistaa kaupunkia. Entistä useampi ihminen muuttaa pois Helsingistä, eikä tuo enää verotulojaan tänne &ndash; joka kuihduttaa ja kurjistaa kaupunkia. Hintojen nousu aiheuttaa enemmän verorahojen käyttöä tukiin &ndash; joka kurjuuttaa Helsinkiäkin. Ja kun kurjuuttamista ja kuihduttamista jatketaan tarpeeksi pitkään, saadaan aikaan tilanne jossa kaupungin kurjuus tuo lopulta myös asuntojen hinnat alas (pelottavasti tietenkin asuntosijoitusyhtiöiden halvalla ostettavaksi). No, sitten eletään slummissa.</p><p>Helsinki pystyy vaikuttamaan paljon tontin luovutus- ja maapolitiikallaan. Helsingin strategia nyt on myydä maataan mahdollisimman kalliilla. Outoa että kaupunki myy tällä hetkellä mahdollisimman kalliilla ja sitten ihmetellään mistä nämä hinnat oikein nousevat. Samalla tapetaan muniva hanhi. &nbsp;Rakennusmaa on rajallinen resurssi josta on turha luopua, &nbsp;joten vuokraamalla järkevällä hinnalla maa-ala ja sitomalla sopimukseen samalla rakentajan asuntojen maksimi myyntihinta ja edelleen luovutusoikeudet saataisiin aikaan mekanismi hintoihin suoraan vaikuttamiselle &ndash; malli, joka esimerkiksi Oulussa on toiminut erittäin hyvin. Maavuokrien tulee tietenkin tällöin olla järkeviä, sopimusten pitkiä ja maapolitiikan luotettavaa, mutta eiköhän siihenkin päästä. Lisäksi tällöin ei pääse syntymään rakennusyhtiöiden mahdollista maan &rdquo;panttaamista&rdquo; rakentamiselta hintojen pitämiseksi ylhäällä. On myös oikeasti harkittava rakentamista ylöspäin, korkeampia rakennuksia siellä minne ne sopivat.</p><p>Myöskin, miksei Helsinki perustaja omaa rakennuttajayhtiötä ja rahastoa? Helsingillä on kassassa rahaa ja viime vuonna yhteenlasketut voitot nousivat yli 600 miljoonan euron. Miksi pitää antaa pelkästään toimijoiden kuten&nbsp;<a href="https://newsclient.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action?disclosureId=749930&amp;lang=fi">Taalerin</a>&nbsp;kerätä muutamilla kymmenillä miljoonilla lainavipua ja ARA-rahoitusta käyttäen satoja miljoonia asuntoihin, kun Helsinki voi käyttää samoja työkaluja. Ja suurena rakennuttajana rakennusyhtiöt kyllä rakentaisivat Helsingille.</p><p>Yleishyödyllistenkin rakennuttajien ylimitoitetut laatuvaatimukset nostavat hintaa. Tiedän että tämä kuulostaa oudolta &ndash; kaikillahan pitää olla oikeus hyvään asumiseen, mutta huoneistokohtaiset saunat, vähintään laminaattilattit, mikäli ei parkettia yms. vaatimuksilla pyritään pyritään saamaan viihtyisiä asuntoja, mutta asuntojen viihtyisyys ei ole kalleista materiaaleista kiinni, vaan enemän hyvästä suunnittelusta. Tähänkin kaupunki pystyy vaikuttamaan kohteissa, joita se itse on tilannut.</p><p>Kaupungin omien keinojen ulkopuolella mennäänkin sitten vaikeampaan kenttään ja nehän ovatkin jos sitten hallituksen huolia: joissakin asioissa ylimitoitetut esteettömyysmääräykset, samoin kuin energiamääräykset jotka on laadittu ilmastonmuutospolitiikan ehdoilla - ei rakentamisen, vuokra-asunto omistuksen vapautus saalistusrahastoille, vuokrasäännöstely (joka oli voimassa 80-luvun puoleenväliin), HITAS-järjestelmän ongelmat, asuntotukien katottaminen yms yms. MUTTA nämä ovat tietenkin ministeriötason kysymyksiä ja lisäksi arvovalintakysymyksiä.</p><p>Mutta asumisen kalleus ja sitä kautta asuntojen kalleus sopii monille. Se sopii rakennusyhtiöille, jotka näin pystyvät myymään mahdollisimman kalliilla ja samalla vielä ovat rakentamista säännöstelemässä. Se sopii suurille vuokra-asuntojen omistajayhtiöille, joille korkeat vuokrat tuottavat voittoa (tiedän että näistä hyötymässä myös ammattijärjestöt, enkä voi tätä kuorimista hyväksyä). Se sopii myös tavallisille ihmisille, jotka odottavat asuntojensa hintojen nousevan ja pelkäävät asuntolainojensa takuuna olevan asuntonsa puolesta. Asumisen kustannusten laskeminen vaikuttaisi näihin kaikkiin ryhmiin ja tämä pelottaa varsinkin oikeistoa (mitä grynderikaverit ja äänestäjät sanoisivatkaan).</p><p>PS: tosiasia: Suomesta enemmän haluaa jengiä Punavuoreen, kuin sinne saadaan ikinä asuntoja&nbsp; - eli tietyilla alueilla hinnat vain tulevat nousemaan tapahtui mitä tapahtui.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaikki Helsingin ehdokkaat - minä mukaan luettuna - huutelevat, kuinka asumisen hintaa Helsingissä pitää saada alennettua ja aivan syystä. Asuminen kalleus aiheuttaa jo nyt suuria ongelmia Helsingin asukkaille ja täällä toimiville yhtiöille. Olemme tulleet tilanteeseen, jossa kaikilla Helsingissä tai Helsingille työskenteleville ei ole enää varaa asua Stadissa (itse en hyväksy vastaukseksi, että esim. kaupunginsairaalan sairaala-apulaisen tulisi asua jossain muualla radanvarressa - ei osoita arvostusta, eikä myöskään verotuksellisesti järkevää). 

Poliitikot ovat yrittäneet näytellä aktiivista jauhamalla parkkipaikoista ja väestösuojista, mutta vaikka parkkipaikkojen pakollinen määrä vaikuttaa asumisen kustannuksiin ei se kuitenkaan ole mikään silver bullet, jolla asumisen kustannukset yht'äkkiä laskevat tuntuvasti. Parkkipaikkoja tarvitaan edelleen vaikka jossakin tulevaisuudessa häämöttää itseohjautuvat autot ja uudet tavat liikkua. Ja monestihan parkkipaikat sijaitsevatkin yhteiskäyttöisissä väestösuojissa (enkä tämän hetken maailmassa olisi ihan vielä valmis luopumaan väestösuojista).  Mutta käytettävissä olisi paljon erilaisia keinoja, joiden yhteiskäytöllä asumisen hintaa saataisiin todellakin laskuun. 

Mutta mikä on syy, että kustannuksia ei vain saada laskemaan? Kysymys on siitä, tapetaanko asumisen hintojen nousulla Helsinki? Entistä suurempi osa ihmisten tuloista menee asumiseen ja on näin ollen pois kulutuksesta – joka taas kuihduttaa ja kurjistaa kaupunkia. Entistä useampi ihminen muuttaa pois Helsingistä, eikä tuo enää verotulojaan tänne – joka kuihduttaa ja kurjistaa kaupunkia. Hintojen nousu aiheuttaa enemmän verorahojen käyttöä tukiin – joka kurjuuttaa Helsinkiäkin. Ja kun kurjuuttamista ja kuihduttamista jatketaan tarpeeksi pitkään, saadaan aikaan tilanne jossa kaupungin kurjuus tuo lopulta myös asuntojen hinnat alas (pelottavasti tietenkin asuntosijoitusyhtiöiden halvalla ostettavaksi). No, sitten eletään slummissa.

Helsinki pystyy vaikuttamaan paljon tontin luovutus- ja maapolitiikallaan. Helsingin strategia nyt on myydä maataan mahdollisimman kalliilla. Outoa että kaupunki myy tällä hetkellä mahdollisimman kalliilla ja sitten ihmetellään mistä nämä hinnat oikein nousevat. Samalla tapetaan muniva hanhi.  Rakennusmaa on rajallinen resurssi josta on turha luopua,  joten vuokraamalla järkevällä hinnalla maa-ala ja sitomalla sopimukseen samalla rakentajan asuntojen maksimi myyntihinta ja edelleen luovutusoikeudet saataisiin aikaan mekanismi hintoihin suoraan vaikuttamiselle – malli, joka esimerkiksi Oulussa on toiminut erittäin hyvin. Maavuokrien tulee tietenkin tällöin olla järkeviä, sopimusten pitkiä ja maapolitiikan luotettavaa, mutta eiköhän siihenkin päästä. Lisäksi tällöin ei pääse syntymään rakennusyhtiöiden mahdollista maan ”panttaamista” rakentamiselta hintojen pitämiseksi ylhäällä. On myös oikeasti harkittava rakentamista ylöspäin, korkeampia rakennuksia siellä minne ne sopivat.

Myöskin, miksei Helsinki perustaja omaa rakennuttajayhtiötä ja rahastoa? Helsingillä on kassassa rahaa ja viime vuonna yhteenlasketut voitot nousivat yli 600 miljoonan euron. Miksi pitää antaa pelkästään toimijoiden kuten Taalerin kerätä muutamilla kymmenillä miljoonilla lainavipua ja ARA-rahoitusta käyttäen satoja miljoonia asuntoihin, kun Helsinki voi käyttää samoja työkaluja. Ja suurena rakennuttajana rakennusyhtiöt kyllä rakentaisivat Helsingille.

Yleishyödyllistenkin rakennuttajien ylimitoitetut laatuvaatimukset nostavat hintaa. Tiedän että tämä kuulostaa oudolta – kaikillahan pitää olla oikeus hyvään asumiseen, mutta huoneistokohtaiset saunat, vähintään laminaattilattit, mikäli ei parkettia yms. vaatimuksilla pyritään pyritään saamaan viihtyisiä asuntoja, mutta asuntojen viihtyisyys ei ole kalleista materiaaleista kiinni, vaan enemän hyvästä suunnittelusta. Tähänkin kaupunki pystyy vaikuttamaan kohteissa, joita se itse on tilannut.

Kaupungin omien keinojen ulkopuolella mennäänkin sitten vaikeampaan kenttään ja nehän ovatkin jos sitten hallituksen huolia: joissakin asioissa ylimitoitetut esteettömyysmääräykset, samoin kuin energiamääräykset jotka on laadittu ilmastonmuutospolitiikan ehdoilla - ei rakentamisen, vuokra-asunto omistuksen vapautus saalistusrahastoille, vuokrasäännöstely (joka oli voimassa 80-luvun puoleenväliin), HITAS-järjestelmän ongelmat, asuntotukien katottaminen yms yms. MUTTA nämä ovat tietenkin ministeriötason kysymyksiä ja lisäksi arvovalintakysymyksiä.

Mutta asumisen kalleus ja sitä kautta asuntojen kalleus sopii monille. Se sopii rakennusyhtiöille, jotka näin pystyvät myymään mahdollisimman kalliilla ja samalla vielä ovat rakentamista säännöstelemässä. Se sopii suurille vuokra-asuntojen omistajayhtiöille, joille korkeat vuokrat tuottavat voittoa (tiedän että näistä hyötymässä myös ammattijärjestöt, enkä voi tätä kuorimista hyväksyä). Se sopii myös tavallisille ihmisille, jotka odottavat asuntojensa hintojen nousevan ja pelkäävät asuntolainojensa takuuna olevan asuntonsa puolesta. Asumisen kustannusten laskeminen vaikuttaisi näihin kaikkiin ryhmiin ja tämä pelottaa varsinkin oikeistoa (mitä grynderikaverit ja äänestäjät sanoisivatkaan).

PS: tosiasia: Suomesta enemmän haluaa jengiä Punavuoreen, kuin sinne saadaan ikinä asuntoja  - eli tietyilla alueilla hinnat vain tulevat nousemaan tapahtui mitä tapahtui.

 

 

]]>
1 http://panumustonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235259-ahneus-ja-hintojen-alenemisen-pelko-estavat-asumisen-kustannusten-laskemista#comments Asuminen Helsingissä Helsinki Kohtuuhintainen asuminen Kuntavaalit2017 Fri, 07 Apr 2017 10:51:40 +0000 Panu Mustonen http://panumustonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235259-ahneus-ja-hintojen-alenemisen-pelko-estavat-asumisen-kustannusten-laskemista
Puheet ja teot Helsingissä http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235219-puheet-ja-teot-helsingissa <p>Tulevana viikonloppuna ympäri Helsinkiä on runsaasti kuntavaaliehdokkaita liikkeellä. Puhetta on paljon ja varmasti lupauksiakin. &nbsp;Tässä yhteydessä on hyvä muistuttaa mieliin muutamia äänestyskarttoja Helsingin valtuustosta aiheista, jotka puhuttavat kaupunkilaisia juuri nyt.&nbsp;</p><p>Suurmoskeijan kiirehtimisaloite:<br /><a href="http://83.136.252.91/archive/kvsto-2016-4/fi/pdf/aanestys-2016-03-02-23-5.pdf" rel="nofollow noopener" target="_blank">http://83.136.252.91/&hellip;/&hellip;/fi/pdf/aanestys-2016-03-02-23-5.pdf</a></p><p>Malmin lentokenttä:<br /><a href="http://83.136.252.91/archive/kvsto-2016-6/fi/pdf/aanestys-2016-03-30-6-2.pdf" rel="nofollow noopener" target="_blank">http://83.136.252.91/&hellip;/k&hellip;/fi/pdf/aanestys-2016-03-30-6-2.pdf</a></p><p>Laittomasti maassa olevien majoitus:<br /><a href="http://83.136.252.91/archive/kvsto-2016-20/fi/pdf/aanestys-2016-11-16-10-4.pdf" rel="nofollow noopener" target="_blank">http://83.136.252.91/&hellip;/&hellip;/fi/pdf/aanestys-2016-11-16-10-4.pdf</a></p><p>Guggenheim:<br /><a href="http://83.136.252.91/archive/kvsto-2016-21/fi/pdf/aanestys-2016-11-30-8-22.pdf" rel="nofollow noopener" target="_blank">http://83.136.252.91/&hellip;/&hellip;/fi/pdf/aanestys-2016-11-30-8-22.pdf</a></p><p>Yleiskaava, jossa mm. kaupunkibulevardit, Malmin lentokenttä, Keskuspuisto ja Tuomarinkylä sekä 240 000 uuden asukkaan ylimitoitettu kasvu<br /><a href="http://83.136.252.91/archive/kvsto-2016-18/fi/pdf/aanestys-2016-10-26-5-1.pdf" rel="nofollow noopener" target="_blank">http://83.136.252.91/&hellip;/k&hellip;/fi/pdf/aanestys-2016-10-26-5-1.pdf</a></p><p>Omaishoidon kriteerien tarkistusten poisto budjetista:<br /><a href="http://83.136.252.91/archive/kvsto-2016-21/fi/pdf/aanestys-2016-11-30-3-18.pdf" rel="nofollow noopener" target="_blank">http://83.136.252.91/&hellip;/&hellip;/fi/pdf/aanestys-2016-11-30-3-18.pdf</a></p><p>Teot kertovat enemmän kuin sanat. Siksi.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tulevana viikonloppuna ympäri Helsinkiä on runsaasti kuntavaaliehdokkaita liikkeellä. Puhetta on paljon ja varmasti lupauksiakin.  Tässä yhteydessä on hyvä muistuttaa mieliin muutamia äänestyskarttoja Helsingin valtuustosta aiheista, jotka puhuttavat kaupunkilaisia juuri nyt. 

Suurmoskeijan kiirehtimisaloite:
http://83.136.252.91/…/…/fi/pdf/aanestys-2016-03-02-23-5.pdf

Malmin lentokenttä:
http://83.136.252.91/…/k…/fi/pdf/aanestys-2016-03-30-6-2.pdf

Laittomasti maassa olevien majoitus:
http://83.136.252.91/…/…/fi/pdf/aanestys-2016-11-16-10-4.pdf

Guggenheim:
http://83.136.252.91/…/…/fi/pdf/aanestys-2016-11-30-8-22.pdf

Yleiskaava, jossa mm. kaupunkibulevardit, Malmin lentokenttä, Keskuspuisto ja Tuomarinkylä sekä 240 000 uuden asukkaan ylimitoitettu kasvu
http://83.136.252.91/…/k…/fi/pdf/aanestys-2016-10-26-5-1.pdf

Omaishoidon kriteerien tarkistusten poisto budjetista:
http://83.136.252.91/…/…/fi/pdf/aanestys-2016-11-30-3-18.pdf

Teot kertovat enemmän kuin sanat. Siksi.

 

]]>
1 http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235219-puheet-ja-teot-helsingissa#comments Helsingin valtuusto Helsinki Kuntavaalit Kuntavaalit2017 Fri, 07 Apr 2017 05:04:39 +0000 Mari Rantanen http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235219-puheet-ja-teot-helsingissa
Vaalitentti Lauttasaaressa http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235213-vaalitentti-lauttasaari <p>Lauttasaari-lehti ja Lauttasaari-seura ovat ansioituneesti kysyneet kaikkien Saarella asuvien kuntavaaliehdokkaiden mielipiteitä ajankohtaisiin asioihin, otsikolla &#39;Ehdokkaiden vaalitentti&#39;.</p><p>Lauttasaaressa puhuttaa ensisijaisesti perässä laahaavat lähipalvelut, mittavat merentäytöt, kaupunkibulevardit .. näistä <a href="http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224068-kuntavaalit-2017-helsingissa-tulevan-vaalikauden-tavoitteista-lauttasaaressa">tulevan vaalikauden tavoitteista Lauttasaaressa</a> jo aiemmin kirjoitinkin.</p><p>Lauttasaaressa asuu yhteensä 35 ehdokasta eri puolueista, joten oletettavasti Saari saa näistä hyvän edustuksen kaupunginvaltuustoon Helsingissä.</p><p>Kyseisen vaalitentin kysymykset ja vastaukset koko pituudessaan osaltani:</p><p><em>Mihin yhteen Lauttasaarta koskevaa asiaan haluat valtuutettuna erityisesti vaikuttaa?</em></p><p>Kaavoitus- ja ympäristö, riittävät lähipalvelut. Esimerkkinä lähipalveluista, riittävät terveet päiväkoti- ja koulutilat sekä Lauttasaari tarvitsee oman terveysaseman.</p><p>Kannatan rakentamista ylöspäin, rannat/viheralueet tulisi rauhoittaa. Päiväkoti- ja koulutilojen pulaan helpottaisi ratkaisu, jossa rakennettaessa talon alimmat kerrokset tulisivat (yksityiseen) päiväkoti- ja/tai koulutilakäyttöön, seuraavat kerrokset senioriasumiselle ja/tai toimistotiloiksi ja loput kerrokset asuintiloiksi.</p><p><em><strong>Kannatatko Länsiväylän muuttamisesta kaupunkibulevardiksi?</strong></em></p><p>En kannata. Kaupunkibulevardissa on paljon taloudellisia ja toiminnallisia kysymysmerkkejä. Länsiväylästä ei tulisi missään tapauksessa aloittaa tätä &#39;kokeilua&#39; myöskään, vaan esim. Vihdistä, jotta saamme opit. Luonnon puolesta!</p><p><em><strong>Hyväksytkö merentäyttämisen rakennusmaan saamiseksi asunnoille?</strong></em></p><p>En&nbsp; hyväksy. Voi olla, että jo nyt näemme Jätkäsaaren merentäyttämisen negatiiviset vaikutukset Hietsussa (oma mietelmä), vaikutukset veden virtauksiin. Kannatan rakentamista ylöspäin ja ulospäin kaupungista. Liikkuminen, sekä julkinen että yksityinen, mahdollisimman sujuvaksi. Sähköiset ekologiset ratkaisut tulevat.</p><p><em><strong>Tulisiko Koivusaaren asemakaavoitus keskeyttää ja valmistella samanaikaisesti yleiskaavan kanssa?</strong></em></p><p>Kyllä tulisi.</p><p><em><strong>Onko Jätkäsaari hyvä esimerkki onnistuneesta merellisestä rakentamisesta?</strong></em></p><p>Jätkäsaari olisi saatu rakentaa vähemmän tiiviiksi, ja korkeammaksi; lisäksi&nbsp;Jätkäsaari kaipaa lisää vihreää/puistoa ja rantaa. Jätkäsaari ei ole hyvä esimerkki merellisestä rakentamisesta.&nbsp;</p><p><em><strong>Kannatatko, että Kotkavuoren viheralue säilytetään?</strong></em></p><p>Kyllä kannatan. Merellinen luontomme Helsingissä on ainutlaatuinen!</p><p><em><strong>Pitääkö kaupungin antaa lisää lupia yksityisille päiväkodeille hoitopaikkavajeen poistamiseksi?</strong></em></p><p>Kyllä ehdottomasti. Lasten puolesta.</p><p><em><strong>Pitääkö jo tällä vaalikaudella varata rahat Lauttasaaren kolmannen alakoulun suunnitteluun?</strong></em></p><p>Kyllä. Lasten puolesta.</p><p><em><strong>Helsinki on päättänyt keskittää sote-palvelut suuriin yksiköihin. Tulisiko Helsingin muuttaa kantansa ja kannattaa lähipalveluja?</strong></em></p><p>Kyllä, tarvitsemme lähipalvelut.</p><p><em><strong>Tuetko päättäjänä rahallisesti mieluummin kulttuuria kuin liikuntaa?</strong></em></p><p>Tuen mieluummin liikuntaa, jos näiden kahden välillä valitaan.</p><p><em><strong>Tuleeko saarelta olla suoria bussiyhteyksiä keskustaan LänsiMetron käynnistymisen jälkeenkin?</strong></em></p><p>Kyllä.</p><p><em><strong>Tuetko päättäjänä rahallisesti mieluummin pyöräteiden rakentamista kuin teiden kunnossapitoa?</strong></em></p><p>Tuen mieluummin teiden kunnossapitoa.</p><p><em><strong>Tarvitaanko Lauttasaaren eri osien välille julkinen liikenne?</strong></em></p><p>Kyllä, ja suora yhteys keskustaan.</p><p><em><strong>Hyväksytkö tietullit Länsiväylälle?</strong></em></p><p>En hyväksy. Liikkuminen, sekä julkinen että yksityinen, on tehtävä mahdollisimman sujuvaksi.</p><p><em><strong>Kannatatko pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä metropolialueeksi?</strong></em></p><p>Kyllä kannatan.</p><p><em><strong>Miten olet konkreettisesti toiminut saaren puolesta?</strong></em></p><p>Toimin Lauttasaaren Kokoomuksen puheenjohtajana, aktivoimalla jäseniämme ja asukkaita yhteisen hyvän puolesta.&nbsp;Jatkuvaa vaikuttamistyötä valtuustoryhmän ja lautakuntien ja muiden sidosryhmien suuntaan eri asioissa, mm. liikuntatilojen, bussiliikenteen, kaavoituksen ja rakentamisen suhteen.</p><p><em><strong>Miten aiot pitää valtuutettuna yhteyttä lauttasaarelaisiin?</strong></em></p><p>Viestimällä aktiivisesti ja monipuolisesti eri kanavissa käsiteltävistä asioista, tapaamalla myös vaalien ulkopuolella.</p><p><em><strong>Kuinka paljon asukkaita Lauttasaaressa voi olla vuonna 2025? Voiko ja kannattaako Lauttasaaren asukasmäärää mielestäsi tiivistää?</strong></em></p><p>Noin 26.000 &ndash; 28.000 infran suhteen maksimi. Kannatan ehdottomasti rakentamista ylöspäin, en kannata mittavia merentäyttöjä.&nbsp; Jätkäsaari esimerkkinä merellisestä rakentamisesta: kannatan vähemmän tiivistä ja korkeampaa rakentamista; Jätkäsaari kaipaa lisää puistoa &amp; rantaa!</p><p><em><strong>Miksi lauttasaarelaisten kannattaisi äänestää juuri sinua?</strong></em></p><p>Olen kiinnostunut Lauttasaaren asioista ja tulevaisuudesta. Olen helposti lähestyttävä, kuuntelen ja toimin.&nbsp;Lauttasaaren puolesta.</p><p>&nbsp;</p><p>#rakkaudestastadiin #rakkaudestalaruun</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lauttasaari-lehti ja Lauttasaari-seura ovat ansioituneesti kysyneet kaikkien Saarella asuvien kuntavaaliehdokkaiden mielipiteitä ajankohtaisiin asioihin, otsikolla 'Ehdokkaiden vaalitentti'.

Lauttasaaressa puhuttaa ensisijaisesti perässä laahaavat lähipalvelut, mittavat merentäytöt, kaupunkibulevardit .. näistä tulevan vaalikauden tavoitteista Lauttasaaressa jo aiemmin kirjoitinkin.

Lauttasaaressa asuu yhteensä 35 ehdokasta eri puolueista, joten oletettavasti Saari saa näistä hyvän edustuksen kaupunginvaltuustoon Helsingissä.

Kyseisen vaalitentin kysymykset ja vastaukset koko pituudessaan osaltani:

Mihin yhteen Lauttasaarta koskevaa asiaan haluat valtuutettuna erityisesti vaikuttaa?

Kaavoitus- ja ympäristö, riittävät lähipalvelut. Esimerkkinä lähipalveluista, riittävät terveet päiväkoti- ja koulutilat sekä Lauttasaari tarvitsee oman terveysaseman.

Kannatan rakentamista ylöspäin, rannat/viheralueet tulisi rauhoittaa. Päiväkoti- ja koulutilojen pulaan helpottaisi ratkaisu, jossa rakennettaessa talon alimmat kerrokset tulisivat (yksityiseen) päiväkoti- ja/tai koulutilakäyttöön, seuraavat kerrokset senioriasumiselle ja/tai toimistotiloiksi ja loput kerrokset asuintiloiksi.

Kannatatko Länsiväylän muuttamisesta kaupunkibulevardiksi?

En kannata. Kaupunkibulevardissa on paljon taloudellisia ja toiminnallisia kysymysmerkkejä. Länsiväylästä ei tulisi missään tapauksessa aloittaa tätä 'kokeilua' myöskään, vaan esim. Vihdistä, jotta saamme opit. Luonnon puolesta!

Hyväksytkö merentäyttämisen rakennusmaan saamiseksi asunnoille?

En  hyväksy. Voi olla, että jo nyt näemme Jätkäsaaren merentäyttämisen negatiiviset vaikutukset Hietsussa (oma mietelmä), vaikutukset veden virtauksiin. Kannatan rakentamista ylöspäin ja ulospäin kaupungista. Liikkuminen, sekä julkinen että yksityinen, mahdollisimman sujuvaksi. Sähköiset ekologiset ratkaisut tulevat.

Tulisiko Koivusaaren asemakaavoitus keskeyttää ja valmistella samanaikaisesti yleiskaavan kanssa?

Kyllä tulisi.

Onko Jätkäsaari hyvä esimerkki onnistuneesta merellisestä rakentamisesta?

Jätkäsaari olisi saatu rakentaa vähemmän tiiviiksi, ja korkeammaksi; lisäksi Jätkäsaari kaipaa lisää vihreää/puistoa ja rantaa. Jätkäsaari ei ole hyvä esimerkki merellisestä rakentamisesta. 

Kannatatko, että Kotkavuoren viheralue säilytetään?

Kyllä kannatan. Merellinen luontomme Helsingissä on ainutlaatuinen!

Pitääkö kaupungin antaa lisää lupia yksityisille päiväkodeille hoitopaikkavajeen poistamiseksi?

Kyllä ehdottomasti. Lasten puolesta.

Pitääkö jo tällä vaalikaudella varata rahat Lauttasaaren kolmannen alakoulun suunnitteluun?

Kyllä. Lasten puolesta.

Helsinki on päättänyt keskittää sote-palvelut suuriin yksiköihin. Tulisiko Helsingin muuttaa kantansa ja kannattaa lähipalveluja?

Kyllä, tarvitsemme lähipalvelut.

Tuetko päättäjänä rahallisesti mieluummin kulttuuria kuin liikuntaa?

Tuen mieluummin liikuntaa, jos näiden kahden välillä valitaan.

Tuleeko saarelta olla suoria bussiyhteyksiä keskustaan LänsiMetron käynnistymisen jälkeenkin?

Kyllä.

Tuetko päättäjänä rahallisesti mieluummin pyöräteiden rakentamista kuin teiden kunnossapitoa?

Tuen mieluummin teiden kunnossapitoa.

Tarvitaanko Lauttasaaren eri osien välille julkinen liikenne?

Kyllä, ja suora yhteys keskustaan.

Hyväksytkö tietullit Länsiväylälle?

En hyväksy. Liikkuminen, sekä julkinen että yksityinen, on tehtävä mahdollisimman sujuvaksi.

Kannatatko pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä metropolialueeksi?

Kyllä kannatan.

Miten olet konkreettisesti toiminut saaren puolesta?

Toimin Lauttasaaren Kokoomuksen puheenjohtajana, aktivoimalla jäseniämme ja asukkaita yhteisen hyvän puolesta. Jatkuvaa vaikuttamistyötä valtuustoryhmän ja lautakuntien ja muiden sidosryhmien suuntaan eri asioissa, mm. liikuntatilojen, bussiliikenteen, kaavoituksen ja rakentamisen suhteen.

Miten aiot pitää valtuutettuna yhteyttä lauttasaarelaisiin?

Viestimällä aktiivisesti ja monipuolisesti eri kanavissa käsiteltävistä asioista, tapaamalla myös vaalien ulkopuolella.

Kuinka paljon asukkaita Lauttasaaressa voi olla vuonna 2025? Voiko ja kannattaako Lauttasaaren asukasmäärää mielestäsi tiivistää?

Noin 26.000 – 28.000 infran suhteen maksimi. Kannatan ehdottomasti rakentamista ylöspäin, en kannata mittavia merentäyttöjä.  Jätkäsaari esimerkkinä merellisestä rakentamisesta: kannatan vähemmän tiivistä ja korkeampaa rakentamista; Jätkäsaari kaipaa lisää puistoa & rantaa!

Miksi lauttasaarelaisten kannattaisi äänestää juuri sinua?

Olen kiinnostunut Lauttasaaren asioista ja tulevaisuudesta. Olen helposti lähestyttävä, kuuntelen ja toimin. Lauttasaaren puolesta.

 

#rakkaudestastadiin #rakkaudestalaruun

]]>
0 http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235213-vaalitentti-lauttasaari#comments #vaalitentti Helsinki Kuntavaalit Kuntavaalit2017 Lauttasaari Thu, 06 Apr 2017 22:47:17 +0000 Mia Nygård http://mianygrd.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235213-vaalitentti-lauttasaari
Kaikille kaikkea kivaa ja yhtä paljon http://emilknaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235140-kaikille-kaikkea-kivaa-ja-yhta-paljon <p>Tässä vaalikampanjoidessa olen huomannut, että ehdokkaana minun tulisi luvata kaikille kaikkea kivaa, jotta äänestäjät olisivat tyytyväisiä. Monesti minultakin on kysytty mitä tekisin vanhusten hyväksi tai lasten hyväksi yms ja vaadittu lisää rahaa näille ryhmille, näihin tekisi aina mieli vastata, että tottakai lisää rahaa kaikille, jotta potentiaaliselle äänestäjälle jäisi hyvä mieli. Kuitenkaan lisää rahaa kaikille ei mitenkään istu yhteen omien mielipiteideni kanssa. On hämmentävää kuinka ihmiset usein kuvittelevat että lisää rahaa myöntämällä tai valtion tai kunnan puuttumista lisäämällä asiat paranevat. Näin kuitenkaan harvoin on. Esimerkiksi ammattikouluille myönnettiin lisää rahaa, mutta se ei juurikaan vaikuttanut opetuksen määrän tai laadun paranemiseen. Vasemmistoretoriikka siitä, että lisää rahaa kaikille on kuitenkin purrut läpi ihmisten mieliin.&nbsp;</p><p>Kokoomus on minulle oikea puolue, koska kokoomuksen yksi tärkeimmistä arvoista on taloudellinen vastuu ja järkevä talouspolitiikka. Se tarkoittaa, että jos jotain luvataan, tulisi se olla taloudellisesti myös järkevä ja kestävä päätös. Siksi esimerkiksi koulutusleikkaukset on perusteltavissa sillä, että hyvinvointivaltion ja sen palveluiden tulee säilyttää myös tuleville sukupolville.&nbsp;</p><p>Olin paneelissa, jossa vasemmistoliiton edustaja syytti vihreitä oikeistopuolueeksi ja vihreiden edustaja siitä kimpaantuneena totesi, että kyllä me olemme enemmän vasemmalla kuin oikealla. Vihreät ja vasemmisto siis kilpailivat siitä, kumpi on enemmän vasemmalla. Usein ihmisten mielissä vasemmisto on jotain söpöä, kivaa ja pehmeää ja oikeisto kovaa, kivikasvoista ja riistäjiä ja tätä retoriikkaa vihervasemmisto yrittää ylläpitää. Paneelissa konkretisoitui hyvin se, että ne, jotka lupaavat äänestäjille kaikkein eniten kaikkea kivaa nähdään hyvien puolustajana ja trendikkäänä, varsinkin nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa, kun taas oikeisto on riistäjiä, koska he ovat usein varovaisempia lupauksissaan. Nään itse sen niin, että ollaan totuttu saamaan kaikki mutta ei olla valmiita ottamaan vastuuta mistään. Kannattaa siis näissäkin vaaleissa katsoa lupausten taakse ja vaatia ehdokkailta perusteluita siitä miten heidän lupaamansa asiat kustannetaan. Se ei olekaan niin helppoa, kuin tyhjien lupausten antaminen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tässä vaalikampanjoidessa olen huomannut, että ehdokkaana minun tulisi luvata kaikille kaikkea kivaa, jotta äänestäjät olisivat tyytyväisiä. Monesti minultakin on kysytty mitä tekisin vanhusten hyväksi tai lasten hyväksi yms ja vaadittu lisää rahaa näille ryhmille, näihin tekisi aina mieli vastata, että tottakai lisää rahaa kaikille, jotta potentiaaliselle äänestäjälle jäisi hyvä mieli. Kuitenkaan lisää rahaa kaikille ei mitenkään istu yhteen omien mielipiteideni kanssa. On hämmentävää kuinka ihmiset usein kuvittelevat että lisää rahaa myöntämällä tai valtion tai kunnan puuttumista lisäämällä asiat paranevat. Näin kuitenkaan harvoin on. Esimerkiksi ammattikouluille myönnettiin lisää rahaa, mutta se ei juurikaan vaikuttanut opetuksen määrän tai laadun paranemiseen. Vasemmistoretoriikka siitä, että lisää rahaa kaikille on kuitenkin purrut läpi ihmisten mieliin. 

Kokoomus on minulle oikea puolue, koska kokoomuksen yksi tärkeimmistä arvoista on taloudellinen vastuu ja järkevä talouspolitiikka. Se tarkoittaa, että jos jotain luvataan, tulisi se olla taloudellisesti myös järkevä ja kestävä päätös. Siksi esimerkiksi koulutusleikkaukset on perusteltavissa sillä, että hyvinvointivaltion ja sen palveluiden tulee säilyttää myös tuleville sukupolville. 

Olin paneelissa, jossa vasemmistoliiton edustaja syytti vihreitä oikeistopuolueeksi ja vihreiden edustaja siitä kimpaantuneena totesi, että kyllä me olemme enemmän vasemmalla kuin oikealla. Vihreät ja vasemmisto siis kilpailivat siitä, kumpi on enemmän vasemmalla. Usein ihmisten mielissä vasemmisto on jotain söpöä, kivaa ja pehmeää ja oikeisto kovaa, kivikasvoista ja riistäjiä ja tätä retoriikkaa vihervasemmisto yrittää ylläpitää. Paneelissa konkretisoitui hyvin se, että ne, jotka lupaavat äänestäjille kaikkein eniten kaikkea kivaa nähdään hyvien puolustajana ja trendikkäänä, varsinkin nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa, kun taas oikeisto on riistäjiä, koska he ovat usein varovaisempia lupauksissaan. Nään itse sen niin, että ollaan totuttu saamaan kaikki mutta ei olla valmiita ottamaan vastuuta mistään. Kannattaa siis näissäkin vaaleissa katsoa lupausten taakse ja vaatia ehdokkailta perusteluita siitä miten heidän lupaamansa asiat kustannetaan. Se ei olekaan niin helppoa, kuin tyhjien lupausten antaminen.

]]>
2 http://emilknaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235140-kaikille-kaikkea-kivaa-ja-yhta-paljon#comments Kuntavaalit2017 Lupaukset äänestäjille Vihervasemmisto Thu, 06 Apr 2017 08:24:13 +0000 Emilia Knaapi http://emilknaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235140-kaikille-kaikkea-kivaa-ja-yhta-paljon
Asumisen trendit ja yhden aikuisen taloudet - Tilauksessa oikeat kimppakämpät http://eliisatapio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234923-asumisen-trendit-ja-yhden-aikuisen-taloudet-tilauksessa-oikeat-kimppakampat <p>Yksinasuvien määrä on tuplaantunut Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana. Samalla myös niin kutsuttujen <strong>&rsquo;yhden aikuisen kotitalouksien&rsquo; </strong>määrä on ollut kasvamaan päin. Näihin siis kuuluu yksinhuoltajaperheitä, leskiä, elämäntapa- ja satunnaissinkkuja sekä opiskelijoita.</p> <p>Tyypillisesti omistusasuntojen kaavoittamisessa ja asuntotuotannossa suositaan lapsiperheiden tarpeita, ja hyvä niin. Mutta entäpä ne muut? Aivan kuin yhden aikuisen talousyksikkö nähtäisiin joko ohimenevänä elämänvaiheena tai jollakin muulla tavoin vähempiarvoisena, vaikka niiden kokonaismäärä kertoo muuta.</p> <p>Toisaalta <strong>jakamistalous </strong>ja <strong>uusyhteisöllisyys </strong>nostavat päätään. Samaan aikaan omistamisesta tulee vähemmän tärkeää, kun taas palvelut sekä tavaroiden ja myös tilojen jakaminen yleistyy.</p> <p>Eli yhä enemmän on myös niitä, jotka voisivat mielellään <strong>asua yhteisöllisemmin</strong>, koska kaipaavat enemmän elämää ja tilaa ympärilleen. Tai esimerkiksi myös siksi, että tarvitsevat asuntoaan vähemmän, koska asuvat osan aikaa toisella paikkakunnalla, mökillä tai vaikkapa ulkomailla.</p> <p>Opiskelijoille yhteisöasuminen on tuttua jo vanhastaan. Myös senioreille on alettu rakentaa taloja, jotka tukevat yhteisöllisyyttä ja palvelujen saatavuutta. Toisaalta ulkomaisten esimerkkien valossa on huomattu, että senioreiden ja opiskelijoiden asuttamisessa saman katon alle voisi olla ideaa. Ja on myös niitä, joilla on rohkeutta ja taitoa ottaa homma omiin käsiinsä ryhmärakentamisen kautta, mikä on hyvä esimerkki rakennusalan muutoksesta. Mutta on niitäkin, jotka haluaisivat <strong>sijoittaa </strong>vähän isompaan asuntoon ja pyörittää omaa kimppakämppää vuokraamalla osan huoneista saadakseen ympärilleen elämää.</p> <p>Ylipäätään <strong>kaavoituksessa </strong>pitäisi olla enemmän joustoa ja mahdollisuuksia innovatiivisempaan rakentamiseen. Kimppakämpässä neliöt saa toimimaan parhaiten, kun yhteiskäyttö on huomioitu jo rakennuksen <strong>suunnitteluvaiheessa</strong>. Ja sen sijaan että yksittäinen alue tai rakennus pyhitetään yhdenlaiselle asumiselle, yhteisöllistä asumista voisi hajauttaa. Eli vahvistumassa olevaa trendin mukaisesti kussakin uudessa kerrostalossa voisi olla parikin kimppakämppää. Niiden yhteisöllisyys voisi vahvistaa taloyhtiön yhteishenkeä yleisemminkin.&nbsp;&nbsp;</p> <p>Trendit siis ovat selviä.&nbsp;Nyt tulisi kuntien kaavoitustyö ja asuntorakentaminen&nbsp;suunnata&nbsp;paremmin tukemaan&nbsp;tämän päivän todellisia tarpeita ja samalla&nbsp;tulevaisuutta paremmin ennakoiden.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yksinasuvien määrä on tuplaantunut Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana. Samalla myös niin kutsuttujen ’yhden aikuisen kotitalouksien’ määrä on ollut kasvamaan päin. Näihin siis kuuluu yksinhuoltajaperheitä, leskiä, elämäntapa- ja satunnaissinkkuja sekä opiskelijoita.

Tyypillisesti omistusasuntojen kaavoittamisessa ja asuntotuotannossa suositaan lapsiperheiden tarpeita, ja hyvä niin. Mutta entäpä ne muut? Aivan kuin yhden aikuisen talousyksikkö nähtäisiin joko ohimenevänä elämänvaiheena tai jollakin muulla tavoin vähempiarvoisena, vaikka niiden kokonaismäärä kertoo muuta.

Toisaalta jakamistalous ja uusyhteisöllisyys nostavat päätään. Samaan aikaan omistamisesta tulee vähemmän tärkeää, kun taas palvelut sekä tavaroiden ja myös tilojen jakaminen yleistyy.

Eli yhä enemmän on myös niitä, jotka voisivat mielellään asua yhteisöllisemmin, koska kaipaavat enemmän elämää ja tilaa ympärilleen. Tai esimerkiksi myös siksi, että tarvitsevat asuntoaan vähemmän, koska asuvat osan aikaa toisella paikkakunnalla, mökillä tai vaikkapa ulkomailla.

Opiskelijoille yhteisöasuminen on tuttua jo vanhastaan. Myös senioreille on alettu rakentaa taloja, jotka tukevat yhteisöllisyyttä ja palvelujen saatavuutta. Toisaalta ulkomaisten esimerkkien valossa on huomattu, että senioreiden ja opiskelijoiden asuttamisessa saman katon alle voisi olla ideaa. Ja on myös niitä, joilla on rohkeutta ja taitoa ottaa homma omiin käsiinsä ryhmärakentamisen kautta, mikä on hyvä esimerkki rakennusalan muutoksesta. Mutta on niitäkin, jotka haluaisivat sijoittaa vähän isompaan asuntoon ja pyörittää omaa kimppakämppää vuokraamalla osan huoneista saadakseen ympärilleen elämää.

Ylipäätään kaavoituksessa pitäisi olla enemmän joustoa ja mahdollisuuksia innovatiivisempaan rakentamiseen. Kimppakämpässä neliöt saa toimimaan parhaiten, kun yhteiskäyttö on huomioitu jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Ja sen sijaan että yksittäinen alue tai rakennus pyhitetään yhdenlaiselle asumiselle, yhteisöllistä asumista voisi hajauttaa. Eli vahvistumassa olevaa trendin mukaisesti kussakin uudessa kerrostalossa voisi olla parikin kimppakämppää. Niiden yhteisöllisyys voisi vahvistaa taloyhtiön yhteishenkeä yleisemminkin.  

Trendit siis ovat selviä. Nyt tulisi kuntien kaavoitustyö ja asuntorakentaminen suunnata paremmin tukemaan tämän päivän todellisia tarpeita ja samalla tulevaisuutta paremmin ennakoiden.

]]>
1 http://eliisatapio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234923-asumisen-trendit-ja-yhden-aikuisen-taloudet-tilauksessa-oikeat-kimppakampat#comments Kaavoitus Kuntavaalit2017 Sinkut Mon, 03 Apr 2017 16:45:54 +0000 Eliisa Tapio http://eliisatapio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234923-asumisen-trendit-ja-yhden-aikuisen-taloudet-tilauksessa-oikeat-kimppakampat
Stadi tekee tulosta - työntekijät uupuvat! http://panumustonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234884-stadi-tekee-tulosta-tyontekijat-uupuvat <p>Helsinki julkaisi ylpeänä viime vuoden taloudelliset lukunsa ja hienoiltahan ne näyttävätkin - rahaa tuntui tulevan sisään ovista ja ikkunoista. Verotulot kasvoivat ja rakentamiseen myytiin maata kalliilla (ja sitten samat poliitikot ihmettelevät mistä kaikesta Helsingissä rakentamisen kalleus johtuu) ja ennenkaikkea palkkamenot pysyivät kurissa. Hienoa eikö totta? Tässä on saanut kuulla kadulla niin paljon siitä, kuinka kaupungin virkamieheet vetävät aivan liikaa palkkaa ja byrokraatteja istuu tuoleillaan turhaan. Tästä olen monesti samaa mieltä, mutta katsotaanpa sitten miten työpaikat ovat jakautuneet 2015 ja 2016:</p><p>Sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatustoimessa vakituisten määrä tippu 17 656:sta &nbsp;17 433:een ja määräaikainen henkilöstö kasvoi 4 127:sta 4 359:ään. Sivistys- ja henkilöstötoimessa puolestaan luvut olivat vakituisilla 6 990 ja 6 970 ja määräaikaisilla 1 779 ja 1 902. Kaupunki joka kasvaa nopeasti, saa enemmän lapsia varhaiskasvatukseen ja kouluihinsa ja samalla myös ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti, käytännössä leikkaa nuorille ja vanhuksille tärkeistä palveluista, sekä siirtää painopistettä määräaikaisuuksiin.</p><p>MTV3 julkaisi helmikuussa hyvän <a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/uupunut-kotihoitaja-en-menisi-itse-enka-pistaisi-vanhempiani-helsingin-kaupungin-kotihoidon-asiakkaiksi/6309500">haastattelun</a>&nbsp;uupuneesta kodinhoitajasta. Karua luettavaa miten sekunttikellon perässä juokseminen tekee palvelusta täysin hengettömän, kosketuspinta vanhuksiin jää tasolle, jossa katsotaan että onhan se vielä elossa. Ja työntekijät väsyvät täysin. Tämä ei Helsingissä koske vain kodinhoitajia, vaan olen nyt tavannut paljon sairaanhoitajia, opettajia ja lastentarhatyöntekijöitä jotka vain ovat aivan jaksamisensa äärirajoilla. Mitoitukset on vedetty liian tiukaksi ja kaupungin väärät strategiset päätökset esimerkiksi maahanmuuttajakoululaisten luokkiin sijoittamisissa polttaa nämä ihmiset loppuun. Siihen kun lisää vielä SOTE-uutisoinnin, joka tekee monen työntekijän tulevaisuudesta ennalta arvaamattoman, on täydellinen väsyminen valmis. Mikä tahansa menestyvä suuryritys tänä päivänä ei ajattele pelkästään asiakkaitaan tai osakkeenomistajiaan, vaan myös työntekijöitään. Ja kun työntekijä ei enää jaksa ei hän myöskään jaksa enää ajatella asukkaan, potilaan tai koululaisen parasta, sitä yrittää vain jaksaa päivän läpi jotenkuten, että voi illalla kaatua peiton alle.&nbsp;</p><p>Olen kuullut niin surullisia tarinoita esimerkiksi vanhuksilta itseltään ja heitä hoitavalta henkilökunnalta, että itse en taida haluta tulevaisuudessa hirveän vanhaksi elää tässä kaupungissa - ellemme saa suuntaa muuttumaan!</p><p>Ai niin, siitä Helsingin tuloksesta vielä: juttelin Narinkkatorilla erään Kokoomuksen edustajan kanssa aiheesta ja hän totesi, että kaupungin on säästettävä rahaa pahan päivän varalle. Jouduin toteamaan, että jos tämä ei ole hänen mielestään jo se paha päivä, niin en todellakaan halua nähdä hänen pahaa päiväänsä.</p><p>Mutta, hyvää viikkoa kaikille, yrittäkää olla vanhenematta tai sairastumatta. Ja muistakaa äänestää!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsinki julkaisi ylpeänä viime vuoden taloudelliset lukunsa ja hienoiltahan ne näyttävätkin - rahaa tuntui tulevan sisään ovista ja ikkunoista. Verotulot kasvoivat ja rakentamiseen myytiin maata kalliilla (ja sitten samat poliitikot ihmettelevät mistä kaikesta Helsingissä rakentamisen kalleus johtuu) ja ennenkaikkea palkkamenot pysyivät kurissa. Hienoa eikö totta? Tässä on saanut kuulla kadulla niin paljon siitä, kuinka kaupungin virkamieheet vetävät aivan liikaa palkkaa ja byrokraatteja istuu tuoleillaan turhaan. Tästä olen monesti samaa mieltä, mutta katsotaanpa sitten miten työpaikat ovat jakautuneet 2015 ja 2016:

Sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatustoimessa vakituisten määrä tippu 17 656:sta  17 433:een ja määräaikainen henkilöstö kasvoi 4 127:sta 4 359:ään. Sivistys- ja henkilöstötoimessa puolestaan luvut olivat vakituisilla 6 990 ja 6 970 ja määräaikaisilla 1 779 ja 1 902. Kaupunki joka kasvaa nopeasti, saa enemmän lapsia varhaiskasvatukseen ja kouluihinsa ja samalla myös ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti, käytännössä leikkaa nuorille ja vanhuksille tärkeistä palveluista, sekä siirtää painopistettä määräaikaisuuksiin.

MTV3 julkaisi helmikuussa hyvän haastattelun uupuneesta kodinhoitajasta. Karua luettavaa miten sekunttikellon perässä juokseminen tekee palvelusta täysin hengettömän, kosketuspinta vanhuksiin jää tasolle, jossa katsotaan että onhan se vielä elossa. Ja työntekijät väsyvät täysin. Tämä ei Helsingissä koske vain kodinhoitajia, vaan olen nyt tavannut paljon sairaanhoitajia, opettajia ja lastentarhatyöntekijöitä jotka vain ovat aivan jaksamisensa äärirajoilla. Mitoitukset on vedetty liian tiukaksi ja kaupungin väärät strategiset päätökset esimerkiksi maahanmuuttajakoululaisten luokkiin sijoittamisissa polttaa nämä ihmiset loppuun. Siihen kun lisää vielä SOTE-uutisoinnin, joka tekee monen työntekijän tulevaisuudesta ennalta arvaamattoman, on täydellinen väsyminen valmis. Mikä tahansa menestyvä suuryritys tänä päivänä ei ajattele pelkästään asiakkaitaan tai osakkeenomistajiaan, vaan myös työntekijöitään. Ja kun työntekijä ei enää jaksa ei hän myöskään jaksa enää ajatella asukkaan, potilaan tai koululaisen parasta, sitä yrittää vain jaksaa päivän läpi jotenkuten, että voi illalla kaatua peiton alle. 

Olen kuullut niin surullisia tarinoita esimerkiksi vanhuksilta itseltään ja heitä hoitavalta henkilökunnalta, että itse en taida haluta tulevaisuudessa hirveän vanhaksi elää tässä kaupungissa - ellemme saa suuntaa muuttumaan!

Ai niin, siitä Helsingin tuloksesta vielä: juttelin Narinkkatorilla erään Kokoomuksen edustajan kanssa aiheesta ja hän totesi, että kaupungin on säästettävä rahaa pahan päivän varalle. Jouduin toteamaan, että jos tämä ei ole hänen mielestään jo se paha päivä, niin en todellakaan halua nähdä hänen pahaa päiväänsä.

Mutta, hyvää viikkoa kaikille, yrittäkää olla vanhenematta tai sairastumatta. Ja muistakaa äänestää!

]]>
1 http://panumustonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234884-stadi-tekee-tulosta-tyontekijat-uupuvat#comments Helsinki Kuntavaalit2017 Kurjuuttaminen Mon, 03 Apr 2017 09:23:40 +0000 Panu Mustonen http://panumustonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234884-stadi-tekee-tulosta-tyontekijat-uupuvat