Vanhukset http://anttiolavisalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132574/all Tue, 21 Nov 2017 08:08:00 +0200 fi Vanhustenhoitoon satsattava ******** rahaa http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246366-vanhustenhoitoon-satsattava-rahaa <p>&quot;Sekä julkisen talouden että ihmisten hyvinvoinnin kannalta tärkeintä olisi huolehtia siitä, että ikääntyvät ihmiset pysyvät terveinä ja toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään.&quot; todettiin <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005324705.html">Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 14.8.</a></p><p><strong>Vanhustenhoitoon satsattava vähemmän rahaa!</strong></p><p>Itse totesin <a href="http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246312-lasten-oikeuksien-viikko-alkaa-nyt">blogikirjoituksessani</a> eilen 20.11. seuraavaa:&nbsp;&quot;budjetti on kokonaisuus, lapsille ei ole erillistä budjettia vaan se mitä lapsille annetaan on osa budjettia&quot;</p><p>Mikä olisikaan parempi aika pohtia satsauksia vanhuksiin kuin lasten oikeuksien viikko - vai kuinka?</p><p>Presidenttiehdokas Huhtasaari totesi eilen blogissaan: <a href="http://laurahuhtasaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246346-hoidetaan-meidan-lapset#comment-3703417">&quot;Hoidetaan meidän lapset&quot;</a></p><p>Huhtasaaren ajatus on hyvä ja kannatettava. Ainakin näyttää siltä, että Huhtasaari on ymmärtänyt Suomenkin ratifioiman lasten oikeuksien sopimuksen siitä, että kaikessa julkisen sektorin päätöksenteossa tulee etusijalle asettaa lapsen etu.</p><p>Olli Korhonen totesi niin ikään blogissaan eilen: &quot;Lapsilta ja nuorilta leikkaaminen käy erittäin kalliiksi&quot; - mikä lienee totta, ja on totta. Entä sitten <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002926997.html">vanhuksilta leikkaaminen</a>: &quot;Hallitus esittää uusia säästöjä vanhustenhoitoon &ndash; hoitajien määrän vähentäminen vain yksi leikkauskohteista&quot;.</p><p>Niin kansanedustajien kuin kuntapoliitikkojenkin pitäisi mieltää se, että kaikessa julkisessa päätöksenteossa on etusijalle asetettava lapsen etu - jos siis halutaan pitää kiinni kansainvälisistä sopimuksista jotka olemme ratifioineet. Mutta miten se voisi toteutua?</p><p><strong>Budjetti - lasten etu?</strong></p><p>Kuten itse olen todennut niin budjetti on kokonaisuus. Puhutaanpa sitten kunnan tai valtion budjetista. Viime vuosina on paljon käytössä ollut ns. juustohöylämenetelmä jossa kaikilta hallinnonaloilta on nipistetty yhtä paljon. Onko se sitten jonkun mielestä ollut lapsen edun mukaista? (päättäjien mielestä tietysti on mutta tarkoitan nyt kysyä tätä järkevästi ajattelevilta ihmisiltä, en siis välttämättä esim. Laura Huhtasaarelta).</p><p>Laura Huhtasaari on kaikkien aikojen ääniharavana yksi Porin kaupunginvaltuuston jäsenistä. Ottaen huomioon hänen viimeaikaiset näkemyksensä, kuten tuo edellä linkittämäni blogikirjoitus, en epäile hetkeäkään etteikö Huhtasaari aina aktiivisesti ajaisi lasten asiaa mm. budjetteja laadittaessa. Eli oletan, että hän vaatii lapsiin kohdistuvien kustannusten pitämistä vähintään ennallaan, tai jopa niiden nostamista. Lapsen edun mukaista kun ei ole vähentää rahaa sen paremmin koulutuksesta kuin päivähoidostakaan - vai onko jonkun mielestä?</p><p><strong>Vanhuksilla on ollut aikaa...</strong></p><p>Jätetään siis jatkossa lapset pois juustohöylämenetelmästä, ja muistakin säästöistä. Sen sijaan voimme mitään sopimuksia rikkomatta leikata vanhustenhoidosta, vai kuinka? Noilla vanhuksilla on sitä paitsi ollut jo vuosikymmeniä aikaa hoitaa asiat siihen malliin kuntoon, että heillä olisi nyt hyvä olla - vaan miksi eivät ole hoitaneet, miksi vanhukset kärsivät?</p><p>Vanhusten huonoon hoitoon on syynsä - mutta sitä ei pitäisi missään määrin pyrkiä hoitamaan kuntoon leikkaamalla lapsilta, jos siis halutaan noudattaa sopimusta lasten oikeuksista, ottaa huomioon lapsen etu. Ongelmana on, että päättäjät ovat yleensä hyvätuloisia. Heillä ei ole huolta huomisesta. Miksi he hoitaisivat tänä päivänä tulevaisuuden (köyhien) vanhusten hoitoa kuntoon kun heillä itsellä on varaa parempaan yksityiseen hoitoon?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Sekä julkisen talouden että ihmisten hyvinvoinnin kannalta tärkeintä olisi huolehtia siitä, että ikääntyvät ihmiset pysyvät terveinä ja toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään." todettiin Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 14.8.

Vanhustenhoitoon satsattava vähemmän rahaa!

Itse totesin blogikirjoituksessani eilen 20.11. seuraavaa: "budjetti on kokonaisuus, lapsille ei ole erillistä budjettia vaan se mitä lapsille annetaan on osa budjettia"

Mikä olisikaan parempi aika pohtia satsauksia vanhuksiin kuin lasten oikeuksien viikko - vai kuinka?

Presidenttiehdokas Huhtasaari totesi eilen blogissaan: "Hoidetaan meidän lapset"

Huhtasaaren ajatus on hyvä ja kannatettava. Ainakin näyttää siltä, että Huhtasaari on ymmärtänyt Suomenkin ratifioiman lasten oikeuksien sopimuksen siitä, että kaikessa julkisen sektorin päätöksenteossa tulee etusijalle asettaa lapsen etu.

Olli Korhonen totesi niin ikään blogissaan eilen: "Lapsilta ja nuorilta leikkaaminen käy erittäin kalliiksi" - mikä lienee totta, ja on totta. Entä sitten vanhuksilta leikkaaminen: "Hallitus esittää uusia säästöjä vanhustenhoitoon – hoitajien määrän vähentäminen vain yksi leikkauskohteista".

Niin kansanedustajien kuin kuntapoliitikkojenkin pitäisi mieltää se, että kaikessa julkisessa päätöksenteossa on etusijalle asetettava lapsen etu - jos siis halutaan pitää kiinni kansainvälisistä sopimuksista jotka olemme ratifioineet. Mutta miten se voisi toteutua?

Budjetti - lasten etu?

Kuten itse olen todennut niin budjetti on kokonaisuus. Puhutaanpa sitten kunnan tai valtion budjetista. Viime vuosina on paljon käytössä ollut ns. juustohöylämenetelmä jossa kaikilta hallinnonaloilta on nipistetty yhtä paljon. Onko se sitten jonkun mielestä ollut lapsen edun mukaista? (päättäjien mielestä tietysti on mutta tarkoitan nyt kysyä tätä järkevästi ajattelevilta ihmisiltä, en siis välttämättä esim. Laura Huhtasaarelta).

Laura Huhtasaari on kaikkien aikojen ääniharavana yksi Porin kaupunginvaltuuston jäsenistä. Ottaen huomioon hänen viimeaikaiset näkemyksensä, kuten tuo edellä linkittämäni blogikirjoitus, en epäile hetkeäkään etteikö Huhtasaari aina aktiivisesti ajaisi lasten asiaa mm. budjetteja laadittaessa. Eli oletan, että hän vaatii lapsiin kohdistuvien kustannusten pitämistä vähintään ennallaan, tai jopa niiden nostamista. Lapsen edun mukaista kun ei ole vähentää rahaa sen paremmin koulutuksesta kuin päivähoidostakaan - vai onko jonkun mielestä?

Vanhuksilla on ollut aikaa...

Jätetään siis jatkossa lapset pois juustohöylämenetelmästä, ja muistakin säästöistä. Sen sijaan voimme mitään sopimuksia rikkomatta leikata vanhustenhoidosta, vai kuinka? Noilla vanhuksilla on sitä paitsi ollut jo vuosikymmeniä aikaa hoitaa asiat siihen malliin kuntoon, että heillä olisi nyt hyvä olla - vaan miksi eivät ole hoitaneet, miksi vanhukset kärsivät?

Vanhusten huonoon hoitoon on syynsä - mutta sitä ei pitäisi missään määrin pyrkiä hoitamaan kuntoon leikkaamalla lapsilta, jos siis halutaan noudattaa sopimusta lasten oikeuksista, ottaa huomioon lapsen etu. Ongelmana on, että päättäjät ovat yleensä hyvätuloisia. Heillä ei ole huolta huomisesta. Miksi he hoitaisivat tänä päivänä tulevaisuuden (köyhien) vanhusten hoitoa kuntoon kun heillä itsellä on varaa parempaan yksityiseen hoitoon?

]]>
2 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246366-vanhustenhoitoon-satsattava-rahaa#comments Lapset Lasten oikeudet Lastenhoito Vanhukset vanhustenhoito Tue, 21 Nov 2017 06:08:00 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246366-vanhustenhoitoon-satsattava-rahaa
Elämmekö jo liian vanhoiksi ? http://veksi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246090-elammeko-jo-liian-vanhoiksi <p>Viimeisten sadan vuoden aikana suomalaisten elintaso on noussut huomattavasti, ja sen seurauksena kuolevuus on reippaasti &nbsp;alentunut. Kun sata vuotta sitten syntyneellä suomalaisella miehellä oli tilastollista elinaikaa 43 vuotta ja naisella 49 vuotta, niin tänä päivänä elinajanodote on noussut miehillä 76 vuoteen ja naisilla 83 vuoteen.</p><p>Täyttäessään 100 vuotta Suomi on eräs maailman nopeimmin ikääntyvistä maista. Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle, ja pitenevä elinaika lisää vanhusväestön määrää tulevina vuosina. Jo vuosikymmenien ajan jatkuneen väestönkehityksen vaikutukset alkavat nyt näkyä: hedelmällisyys on ollut jo yhden sukupolven ajan alle uusiutumistason, myös työiästä poistuu ihmisiä enemmän kuin työikään tulee. Työvoiman tarjonnan pienentyessä edessä on väkisinkin työvoimapula ja vanhusten määrän lisääntyminen tuo tullessaan terveydenhuollon kapasiteetti ja rahoitusongelmat.</p><p>Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna&nbsp;2030 alle 15-vuotiaita henkilöitä 882&nbsp;000. Viimeksi Suomessa on ollut alle 15-vuotiaita näin vähän vuonna 1894. Vielä 1980-luvun alussa joka viides suomalainen oli alle 15-vuotias. Ennusteen mukaan alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä pienenisi 14&nbsp;prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Suurin syy nuorten määrän vähenemiseen on riittämättömällä tasolla oleva syntyvyys. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Maaliskuussa 2017 tuli mahdolliseksi lain mukaan samaa sukupuolta olevien avioliitot. Avioliiton solmi maalis-syyskuussa 290 naista ja 125 miestä niin, että aviopuoliso oli samaa sukupuolta. Rekisteröidyn parisuhteensa muutti avioliitoksi 1&nbsp;448 naista ja 777 miestä. Muutoksella tulee olemaan oma vaikutuksensa syntyvyyden vähenemiseen.</p><p>Suurena syynä syntyvyyden alenemiseen on väestön ikääntyminen. Liian suuri osuus väestöstä on jo nyt hedelmättömässä iässä olevia. Samaa sukupuolta olevien liitot yleistyessään tulevaisuudessa huonontavat väestörakennettamme. Väestökehityksen korjaaminen on mahdollista vain maahanmuuttoa lisäämällä, muussa tapauksessa kehityskulku johtaa vääjäämättömästi ennen pitkää väestön liian suureen vähenemiseen. Suuri osa suomalaisista kuitenkin kansallisuusmielisinä torjuu maahanmuuton jo mahdottomana ajatuksenakin.</p><p>Tilanne herättää yhden vakavan kysymyksen.&nbsp; Olemme koko ajan, elintason lisääntyessä, kulkemassa maailmanlaajuisesti samaan huonoon suuntaan. Ongelma ei ole vielä, mutta tulee olemaan ennen pitkää globaali.&nbsp; Elintason nousun lisäksi terveydenhoidon taso on ainakin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa parantunut viimeisen sadan vuoden aikana niin, että juuri tuolle hedelmättömälle vanhusväestölle on tullut elinaikaodotetta lisää miltei kaksinkertainen määrä vuosia..</p><p><strong>Kysymys kuuluukin: elämmekö jo liian vanhoiksi?</strong> Suunnittelipa ihmisen joku meitä ylempi voima, tai olemmeko vain evoluution viisaita tuotteita, oliko kummankaan tarkoitus &nbsp;antaa ihmisen elää puolet elinajastaan täysin tarpeettomina?&nbsp; <strong>Todennäköisesti tarkoitus oli, että lapsi syntyy, kasvaa ja oppii, tulee sukukypsäksi ja jatkaa sukuaan hankkimalla lapsia ja hoitaa lapsensa aikuisiksi kunnes ne tulevat toimeen omillaan. (ikuisen elämän kierto)&nbsp; Sen jälkeen hänellä ei ole mitään roolia.</strong></p><p>Nyt ihmiskunnalla on taakkanaan valtava määrä täysin tuottamattomia yksilöitä. Koko ajan lisäksi lääketiede hakee uutta tietoutta, jonka avulla ihmisikää saadaan aina vain jatkettua. Tavoitteena näyttäisi olevan ihmisen lähes ikuinen elämä.</p><p>Onko se kuitenkaan mielekästä? Ihmisen ikääntymistä tuskin koskaan voidaan muuttaa takaisin nuoruuteen päin. Tuskin itsekään voi paljon nauttia elämästä vanhan, steriilin ja sairaan kehon vankina.</p><p>&nbsp;On aina muistettava, että väestön pitää muodostua kaikenikäisistä, muuten yhteiskuntamme ajautuu suuriin ongelmiin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viimeisten sadan vuoden aikana suomalaisten elintaso on noussut huomattavasti, ja sen seurauksena kuolevuus on reippaasti  alentunut. Kun sata vuotta sitten syntyneellä suomalaisella miehellä oli tilastollista elinaikaa 43 vuotta ja naisella 49 vuotta, niin tänä päivänä elinajanodote on noussut miehillä 76 vuoteen ja naisilla 83 vuoteen.

Täyttäessään 100 vuotta Suomi on eräs maailman nopeimmin ikääntyvistä maista. Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle, ja pitenevä elinaika lisää vanhusväestön määrää tulevina vuosina. Jo vuosikymmenien ajan jatkuneen väestönkehityksen vaikutukset alkavat nyt näkyä: hedelmällisyys on ollut jo yhden sukupolven ajan alle uusiutumistason, myös työiästä poistuu ihmisiä enemmän kuin työikään tulee. Työvoiman tarjonnan pienentyessä edessä on väkisinkin työvoimapula ja vanhusten määrän lisääntyminen tuo tullessaan terveydenhuollon kapasiteetti ja rahoitusongelmat.

Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2030 alle 15-vuotiaita henkilöitä 882 000. Viimeksi Suomessa on ollut alle 15-vuotiaita näin vähän vuonna 1894. Vielä 1980-luvun alussa joka viides suomalainen oli alle 15-vuotias. Ennusteen mukaan alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä pienenisi 14 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Suurin syy nuorten määrän vähenemiseen on riittämättömällä tasolla oleva syntyvyys.        Maaliskuussa 2017 tuli mahdolliseksi lain mukaan samaa sukupuolta olevien avioliitot. Avioliiton solmi maalis-syyskuussa 290 naista ja 125 miestä niin, että aviopuoliso oli samaa sukupuolta. Rekisteröidyn parisuhteensa muutti avioliitoksi 1 448 naista ja 777 miestä. Muutoksella tulee olemaan oma vaikutuksensa syntyvyyden vähenemiseen.

Suurena syynä syntyvyyden alenemiseen on väestön ikääntyminen. Liian suuri osuus väestöstä on jo nyt hedelmättömässä iässä olevia. Samaa sukupuolta olevien liitot yleistyessään tulevaisuudessa huonontavat väestörakennettamme. Väestökehityksen korjaaminen on mahdollista vain maahanmuuttoa lisäämällä, muussa tapauksessa kehityskulku johtaa vääjäämättömästi ennen pitkää väestön liian suureen vähenemiseen. Suuri osa suomalaisista kuitenkin kansallisuusmielisinä torjuu maahanmuuton jo mahdottomana ajatuksenakin.

Tilanne herättää yhden vakavan kysymyksen.  Olemme koko ajan, elintason lisääntyessä, kulkemassa maailmanlaajuisesti samaan huonoon suuntaan. Ongelma ei ole vielä, mutta tulee olemaan ennen pitkää globaali.  Elintason nousun lisäksi terveydenhoidon taso on ainakin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa parantunut viimeisen sadan vuoden aikana niin, että juuri tuolle hedelmättömälle vanhusväestölle on tullut elinaikaodotetta lisää miltei kaksinkertainen määrä vuosia..

Kysymys kuuluukin: elämmekö jo liian vanhoiksi? Suunnittelipa ihmisen joku meitä ylempi voima, tai olemmeko vain evoluution viisaita tuotteita, oliko kummankaan tarkoitus  antaa ihmisen elää puolet elinajastaan täysin tarpeettomina?  Todennäköisesti tarkoitus oli, että lapsi syntyy, kasvaa ja oppii, tulee sukukypsäksi ja jatkaa sukuaan hankkimalla lapsia ja hoitaa lapsensa aikuisiksi kunnes ne tulevat toimeen omillaan. (ikuisen elämän kierto)  Sen jälkeen hänellä ei ole mitään roolia.

Nyt ihmiskunnalla on taakkanaan valtava määrä täysin tuottamattomia yksilöitä. Koko ajan lisäksi lääketiede hakee uutta tietoutta, jonka avulla ihmisikää saadaan aina vain jatkettua. Tavoitteena näyttäisi olevan ihmisen lähes ikuinen elämä.

Onko se kuitenkaan mielekästä? Ihmisen ikääntymistä tuskin koskaan voidaan muuttaa takaisin nuoruuteen päin. Tuskin itsekään voi paljon nauttia elämästä vanhan, steriilin ja sairaan kehon vankina.

 On aina muistettava, että väestön pitää muodostua kaikenikäisistä, muuten yhteiskuntamme ajautuu suuriin ongelmiin.

]]>
25 http://veksi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246090-elammeko-jo-liian-vanhoiksi#comments Evoluutio Suomalaisten syntyvyys Vanhukset Yhteiskuntarakenne Tue, 14 Nov 2017 18:51:04 +0000 veikko kärkkäinen http://veksi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246090-elammeko-jo-liian-vanhoiksi
Asiakas ja sote http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245919-asiakas-ja-sote <p>Kysyin laboratoriosta olisiko soten jälkeen enää mahdollista käydä missä vain julkisessa laboratoriossa Uudellamaalla antamassa vaaditut verinäytteet.&nbsp; Harvenevatko soten tultua julkiset laboratoriot tai piiloutuvatko kuin flunssarokotuspisteet, pitkien ja vaikeiden matkojen taakse?</p><p>&nbsp;</p><p>Joudummeko jatkossa valitsemaan suorittaako kuljetuksen onnettomuuspaikalta (yksityinen) ambulanssi vai tilaammeko taksin tai ystävän kuljettamaan kotiin kärsimään ja parantamaan itse itseä? Näin Amerikassa, ehkä pian Suomessa. &nbsp;Jos itse emme pysty, kuka valitsee puolestamme kuljetuksen?</p><p>&nbsp;</p><p>Onko poliitikoille maakunta- ja sote-taiston yhteydessä syntynyt minkäänlaista mielikuvaa asiakkaan todellisuudesta? Kovin pitkälle se palveluseteli ei auta. &nbsp;Sen olen jo ymmärtänyt. Erikoishoitoa sillä ei oikeasti saa, kun valtiolla ei tule olemaan &nbsp;varaa &nbsp;kustannuksiin. Setelillä saatava hoitovalikoima supistuu ja kallistuu.&nbsp; Jo tänä päivänä ilman soteakin joutuu maksamaan julkisistakin terveyspalveluista, mutta onneksi niitä vielä saa. Mitä joutuu soten tultua maksamaan, siitä ei ole kenties laskelmia tehty. Mikään ei ole ilmaista, eikä hintojen nousua mikään myöskään pysäytä.</p><p>&nbsp;</p><p>Vakuutuksiako jatkossa aletaan yhä enemmän tarjota. Niillä kenties sitten varaudumme tarvittaviin hoitoihin? Tässä esimerkki 1980-luvun alun Amerikasta, jossa kahden viikon hoito sairaalassa maksoi sukulaiselle 6000 dollaria. Vain osan siitä korvasi vakuutus. Sairaalaan joutuminen pelotti sukulaisia silloin. Vaikutti, että koko omaisuus menee sairastumisen myötä. Näinkö meillekin käy jatkossa?</p><p>&nbsp;</p><p>Sen jo tiedämme, että yksityisille yrittäjille avautuu jättipotti terveydenhuoltopalveluiden kautta ja näin muuttuu kaikki. Maksamme terveyspalveluista veroja riippumatta siitä käytämmekö niitä tai emme.&nbsp; Vähän niin kuin yleveroakin. Mitä oikeasti tulee vastineeksi?</p><p>&nbsp;</p><p>Ahneus näkyy hoivataloissa. Yksityisillä on pilviä hipovat hinnat. Hyvin tuottava Alzheimer-vanhus, joka olisi aika päivää sitten kuollut pidetään lääkkeillä hengissä. Hän &nbsp;on tuottavampi vanhan sopimuksen pitkäaikaisasiakas kuin ovat uuden sopimuksen asiakkaat. Hyöty näkökulmasta hengissä pidetään pelkkiä helppohoitoisia ihmisen kuoria. Sairastunut piti hyvää huolta hampaistaan, ei niitä kukaan hoida enää. &nbsp;Hän huolehti kunnostaan, on vahva ja siksi elää, mutta on kuin kuollut. Elämän turha pitkittäminen on piina läheisille.</p><p>&nbsp;</p><p>Saammeko laadukasta, hyvää vanhusten, vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja mielenterveyspotilaiden hoitoa?&nbsp; Siirtyvätkö nykyiset&nbsp; terveydenhuollon ammattilaiset julkiselta puolelta yksityiselle puolelle, jolloin henkilöstömäärän tiedetään pienenevän ja minuuttien asiakkaille vähenevän. Huolestuttavaa oman tulevaisuudenkin kannalta.</p><p>&nbsp;</p><p>Laboratoriossa työskentelevät naiset eivät ainakaan tienneet mitä sote merkitsee heidän tulevaisuudelleen. Sote on tuonut pelon työpaikkojen menetyksistä.&nbsp; Minäkin pelkään, että todellisuudessa joustavuus katoaa.&nbsp; Olen kuukausittain antanut verinäytteet välillä HUS-labrassa Tammisaaressa, välillä Helsingissä, mutta missä soten tultua?</p><p>&nbsp;</p><p>Tuntuu kuin sotesta olisi tullut poliitikoille ihmeitä tekevät uskonsuuntaus, ja paljon pelkkää puhetta vailla todellisuuspohjaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kysyin laboratoriosta olisiko soten jälkeen enää mahdollista käydä missä vain julkisessa laboratoriossa Uudellamaalla antamassa vaaditut verinäytteet.  Harvenevatko soten tultua julkiset laboratoriot tai piiloutuvatko kuin flunssarokotuspisteet, pitkien ja vaikeiden matkojen taakse?

 

Joudummeko jatkossa valitsemaan suorittaako kuljetuksen onnettomuuspaikalta (yksityinen) ambulanssi vai tilaammeko taksin tai ystävän kuljettamaan kotiin kärsimään ja parantamaan itse itseä? Näin Amerikassa, ehkä pian Suomessa.  Jos itse emme pysty, kuka valitsee puolestamme kuljetuksen?

 

Onko poliitikoille maakunta- ja sote-taiston yhteydessä syntynyt minkäänlaista mielikuvaa asiakkaan todellisuudesta? Kovin pitkälle se palveluseteli ei auta.  Sen olen jo ymmärtänyt. Erikoishoitoa sillä ei oikeasti saa, kun valtiolla ei tule olemaan  varaa  kustannuksiin. Setelillä saatava hoitovalikoima supistuu ja kallistuu.  Jo tänä päivänä ilman soteakin joutuu maksamaan julkisistakin terveyspalveluista, mutta onneksi niitä vielä saa. Mitä joutuu soten tultua maksamaan, siitä ei ole kenties laskelmia tehty. Mikään ei ole ilmaista, eikä hintojen nousua mikään myöskään pysäytä.

 

Vakuutuksiako jatkossa aletaan yhä enemmän tarjota. Niillä kenties sitten varaudumme tarvittaviin hoitoihin? Tässä esimerkki 1980-luvun alun Amerikasta, jossa kahden viikon hoito sairaalassa maksoi sukulaiselle 6000 dollaria. Vain osan siitä korvasi vakuutus. Sairaalaan joutuminen pelotti sukulaisia silloin. Vaikutti, että koko omaisuus menee sairastumisen myötä. Näinkö meillekin käy jatkossa?

 

Sen jo tiedämme, että yksityisille yrittäjille avautuu jättipotti terveydenhuoltopalveluiden kautta ja näin muuttuu kaikki. Maksamme terveyspalveluista veroja riippumatta siitä käytämmekö niitä tai emme.  Vähän niin kuin yleveroakin. Mitä oikeasti tulee vastineeksi?

 

Ahneus näkyy hoivataloissa. Yksityisillä on pilviä hipovat hinnat. Hyvin tuottava Alzheimer-vanhus, joka olisi aika päivää sitten kuollut pidetään lääkkeillä hengissä. Hän  on tuottavampi vanhan sopimuksen pitkäaikaisasiakas kuin ovat uuden sopimuksen asiakkaat. Hyöty näkökulmasta hengissä pidetään pelkkiä helppohoitoisia ihmisen kuoria. Sairastunut piti hyvää huolta hampaistaan, ei niitä kukaan hoida enää.  Hän huolehti kunnostaan, on vahva ja siksi elää, mutta on kuin kuollut. Elämän turha pitkittäminen on piina läheisille.

 

Saammeko laadukasta, hyvää vanhusten, vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja mielenterveyspotilaiden hoitoa?  Siirtyvätkö nykyiset  terveydenhuollon ammattilaiset julkiselta puolelta yksityiselle puolelle, jolloin henkilöstömäärän tiedetään pienenevän ja minuuttien asiakkaille vähenevän. Huolestuttavaa oman tulevaisuudenkin kannalta.

 

Laboratoriossa työskentelevät naiset eivät ainakaan tienneet mitä sote merkitsee heidän tulevaisuudelleen. Sote on tuonut pelon työpaikkojen menetyksistä.  Minäkin pelkään, että todellisuudessa joustavuus katoaa.  Olen kuukausittain antanut verinäytteet välillä HUS-labrassa Tammisaaressa, välillä Helsingissä, mutta missä soten tultua?

 

Tuntuu kuin sotesta olisi tullut poliitikoille ihmeitä tekevät uskonsuuntaus, ja paljon pelkkää puhetta vailla todellisuuspohjaa.

]]>
2 http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245919-asiakas-ja-sote#comments Hoito Laboratoriot Terveydenhuolto Vanhukset Sat, 11 Nov 2017 07:51:03 +0000 Irja Laamanen http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245919-asiakas-ja-sote
Trafi, rikollisuuden avustaja? http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245409-trafi-rikollisuuden-avustaja <p>Näinä päivinä saamme turhan usein kuulla ja lukea, miten jokunen valepoliisi taas kerran on ollut vanhuksen kimpussa. Miten tällainen tapahtumaketju syntyy? Eräs vakiomalli toteutuu näin: vanhempi henkilö ajaa omalla autollaan ostoskeskukseen, käy kaupassa ja nostaa käteistä ostoskeskuksen automaatista. Tuleva valepoliisi seuraa käteisnostoa ja toteaa, että uhri vaikuttaa sopivalta. Hän tarkkailee mihin autoon vanhus istahtaa ja ottaa rekisterinumeron ylös, jolloin trafi antaa välittömästi ja kätevästi osoitetiedot älypuhelimeen.</p> <p>Odotetaan pari päivää, jolloin soitetaan ovikelloa ja kerrotaan, että toissa päivänä ostoskeskuksessa tapahtuneen käteisnoston yhteydessä on ilmennyt &quot;väärinkäytöstä&quot; ja nyt tämä ns. poliisi tarvitsee kyseisen pankkikortin tarkemmat tiedot rikostutkimusta varten. Vanhus tietysti ihmettelee mistä poliisi tietää, että hän todella kyseisenä päivänä oli nostanut käteistä, mutta juuri siksi luottaa vakuuttavaan kertomukseen..</p> <p>Toinen, yhtä ovela rikollisuusmuoto, johon trafi tarjoaa mainion avun, koskee ulkomaan matkailua. Ei tarvita muuta kuin ajella pari kierrosta lentokentän parkkihallissa, jolloin paljastuu ketkä ovat pitkällä lomalla (lentoparkin pitkäaikaispysäköinti). Osoitteet ylös, sorkkaraudat kyytiin ja baanalle!</p> <p>Ja lisää temppuja keksitään koko ajan, nyt kun kerran tarkat osoitetiedot ovat kännykässä.</p> <p>Joko heräsit sinäkin? Tee ilmoitus trafille, että tästä lähtien sinunkin autosi on tuntematon. Mutta, ennen kaikkea, <em>tee ilmoitus vanhan äitisi, isäsi, tätisi tai ystäväsi puolesta.</em></p> <p>Koska trafin sivuilta on aika vaikeata löytää kyseistä lomaketta (alalehti &quot;lisäpalveluja&quot;), niin tein sen teille helpommaksi. Suosittelen kovasti, aivan jokaiselle.</p> <p>Trafi: &quot;<strong>Ajoneuvoliikennerekisteri on julkinen rekisteri, mutta luonnollinen henkilö voi halutessaan rajoittaa itseään koskevien henkilötietojen luovutusta</strong>&quot;.</p> <p><a href="https://asiointi.trafi.fi/henkiloasiakkaat/tieliikenne/osoitteenluovutus-ja-markkinointikielto">https://asiointi.trafi.fi/henkiloasiakkaat/tieliikenne/osoitteenluovutus-ja-markkinointikielto</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Näinä päivinä saamme turhan usein kuulla ja lukea, miten jokunen valepoliisi taas kerran on ollut vanhuksen kimpussa. Miten tällainen tapahtumaketju syntyy? Eräs vakiomalli toteutuu näin: vanhempi henkilö ajaa omalla autollaan ostoskeskukseen, käy kaupassa ja nostaa käteistä ostoskeskuksen automaatista. Tuleva valepoliisi seuraa käteisnostoa ja toteaa, että uhri vaikuttaa sopivalta. Hän tarkkailee mihin autoon vanhus istahtaa ja ottaa rekisterinumeron ylös, jolloin trafi antaa välittömästi ja kätevästi osoitetiedot älypuhelimeen.

Odotetaan pari päivää, jolloin soitetaan ovikelloa ja kerrotaan, että toissa päivänä ostoskeskuksessa tapahtuneen käteisnoston yhteydessä on ilmennyt "väärinkäytöstä" ja nyt tämä ns. poliisi tarvitsee kyseisen pankkikortin tarkemmat tiedot rikostutkimusta varten. Vanhus tietysti ihmettelee mistä poliisi tietää, että hän todella kyseisenä päivänä oli nostanut käteistä, mutta juuri siksi luottaa vakuuttavaan kertomukseen..

Toinen, yhtä ovela rikollisuusmuoto, johon trafi tarjoaa mainion avun, koskee ulkomaan matkailua. Ei tarvita muuta kuin ajella pari kierrosta lentokentän parkkihallissa, jolloin paljastuu ketkä ovat pitkällä lomalla (lentoparkin pitkäaikaispysäköinti). Osoitteet ylös, sorkkaraudat kyytiin ja baanalle!

Ja lisää temppuja keksitään koko ajan, nyt kun kerran tarkat osoitetiedot ovat kännykässä.

Joko heräsit sinäkin? Tee ilmoitus trafille, että tästä lähtien sinunkin autosi on tuntematon. Mutta, ennen kaikkea, tee ilmoitus vanhan äitisi, isäsi, tätisi tai ystäväsi puolesta.

Koska trafin sivuilta on aika vaikeata löytää kyseistä lomaketta (alalehti "lisäpalveluja"), niin tein sen teille helpommaksi. Suosittelen kovasti, aivan jokaiselle.

Trafi: "Ajoneuvoliikennerekisteri on julkinen rekisteri, mutta luonnollinen henkilö voi halutessaan rajoittaa itseään koskevien henkilötietojen luovutusta".

https://asiointi.trafi.fi/henkiloasiakkaat/tieliikenne/osoitteenluovutus-ja-markkinointikielto

]]>
8 http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245409-trafi-rikollisuuden-avustaja#comments Maalaisjärki Rikollisuus Trafi Vanhukset Thu, 02 Nov 2017 07:02:58 +0000 ilmari schepel http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245409-trafi-rikollisuuden-avustaja
Onko sinulla tilannetajua, niin kutsuttua ikäpolvitajua? http://hannuvilponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243792-onko-sinulla-tilannetajua-niin-kutsuttua-ikapolvitajua <p>Vanhustyön keskusliitto haluaa tällä juhlaviikolla muistuttaa ikäpolvien välisen aidon kohtaamisen merkityksestä ja tärkeydestä. Eri ikäpolvien sopuisa yhdessäolo edellyttää sitä, että oppisimme ottamaan toistemme ajatukset ja kullekkin omassa elämänvaiheessa tärkeät asiat huomioon sekä ymmärtämään toista sukupolvea omamme lisäksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Mielestäni täällä vanhuksia kunnioitetaan, heille on sijaa ja heillä iso merkitys olollaan tässä nykyajan yhteiskunnassa. Vanhus, jolla ei ole vaivoja, on rauhallinen. Hän ei hoppuile minkään erityisen asian perään. Hän osaa opettaa nykyajan nuorisolle malttia, pitkämielisyyttä ja kärsivällisyyttä. Vanhus on rakastettava ihminen.</p><p>&nbsp;</p><p>Silloin kun puhutaan vanhuudesta ja vanhuuden tuomista asioista, ei sairauksien kertominen pääse etusijalle. Yleensä toistetaan niitä mukavia elämänkokemuksia puolison kanssa, joita jälkipolvi mielellään kuuntelee. Vaikka sairaudet ovat läsnä ja vanhuuteen kytkeytyy lisääntyvä sairastelu, vanhukset näkevät itsensä arvokkaiksi juuri tuon rakastettavuutensa ansiosta. Siksi omaishoidon merkitys on tärkeää. Omaishoidon korvaukset sekä vanhuksien eläke pitää yllä positiivista mielialaa. Tätä myös miellän ikäpolvitajuna, tilannetajuna.</p><p>&nbsp;</p><p>Erityisherkällä ihmisellä on nopea tilannetaju vaan määrätietoisella ihmisellä on omaishoidon kannalta merkittävä kokonaisvaikutus. Määrätietoinen ihminen pystyy luovimaan pitkään omaishoitoasioiden kanssa hoitaen ja taas erityisherkkä ihminen tuo väriä vanhuksen elämään. Nämä kaksi ihmisen erityispiirrettä otan esiin koska ne sopivat myös hyvin yhteen. Myös hoivan muodostumisen kannalta pidän näitä piirteitä tärkeänä.</p><ul><li>Arvokas vanhuus ei ansaitse yksin jättämistä.</li><li>Myös vanhetessa riippuvuus nuorempien ikäpolvien tarjoamasta hoidosta kasvaa.</li><li>Vammaisuus ja muistisairaudet asettavat kovia haasteita omaishoidon kannalta. Varsinkin jälkimmäisen takia ihmisen vanhetessa jatkaessaan itsenäistä elämää, jota tietenkin haluamme.</li><li>&nbsp;Haaste muodostuu siitä kun vanhus hauraana ja tarvitsevana kohtaa palvelujärjestelmän.</li><li>Palvelujärjestelmä tarvitsee vanhuksen itsenäisen elämän järjestämisen turvaamiseksi rakennusten ja elämisympäristöjen suhteen sellaista varallisuutta ja etukäteen suunnitelmallisuutta, että myös muistisairaat voivat elää nykyistä pitempään mahdollisimman itsenäistä elämää.</li><li>Asento muistiystävälliseen asumiseen suunnittelussa on otettava huomioon jo taajamasuunnittelussa.</li><li>Laki antaa vain kehyksen ja puitteet. Laadukas vanhustyö konkretisoituu vasta hoitajan arkisissa käytänteissä ja viimekädessä vanhuksen ja omaisten kokemuksina. Kokemuksista on pystyttävä keskustelemaan, muuten omaisenhoito ei toteudu.</li><li>Lisäksi vanhustyö tarvitsee tuekseen hyvää johtamista kuuntelevan, herkän ja määrätietoisen omaishoitajan tai palveluntarjoajan. Se palkitsee. Se myös tukee vanhuksen omaa päätösvaltaa.</li><li>Elämä ilman unelmia ja uskoa parempaan tulevaisuuteen on tylsää, oli ihminen vanha tai sitten ei.</li></ul><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vanhustyön keskusliitto haluaa tällä juhlaviikolla muistuttaa ikäpolvien välisen aidon kohtaamisen merkityksestä ja tärkeydestä. Eri ikäpolvien sopuisa yhdessäolo edellyttää sitä, että oppisimme ottamaan toistemme ajatukset ja kullekkin omassa elämänvaiheessa tärkeät asiat huomioon sekä ymmärtämään toista sukupolvea omamme lisäksi.

 

Mielestäni täällä vanhuksia kunnioitetaan, heille on sijaa ja heillä iso merkitys olollaan tässä nykyajan yhteiskunnassa. Vanhus, jolla ei ole vaivoja, on rauhallinen. Hän ei hoppuile minkään erityisen asian perään. Hän osaa opettaa nykyajan nuorisolle malttia, pitkämielisyyttä ja kärsivällisyyttä. Vanhus on rakastettava ihminen.

 

Silloin kun puhutaan vanhuudesta ja vanhuuden tuomista asioista, ei sairauksien kertominen pääse etusijalle. Yleensä toistetaan niitä mukavia elämänkokemuksia puolison kanssa, joita jälkipolvi mielellään kuuntelee. Vaikka sairaudet ovat läsnä ja vanhuuteen kytkeytyy lisääntyvä sairastelu, vanhukset näkevät itsensä arvokkaiksi juuri tuon rakastettavuutensa ansiosta. Siksi omaishoidon merkitys on tärkeää. Omaishoidon korvaukset sekä vanhuksien eläke pitää yllä positiivista mielialaa. Tätä myös miellän ikäpolvitajuna, tilannetajuna.

 

Erityisherkällä ihmisellä on nopea tilannetaju vaan määrätietoisella ihmisellä on omaishoidon kannalta merkittävä kokonaisvaikutus. Määrätietoinen ihminen pystyy luovimaan pitkään omaishoitoasioiden kanssa hoitaen ja taas erityisherkkä ihminen tuo väriä vanhuksen elämään. Nämä kaksi ihmisen erityispiirrettä otan esiin koska ne sopivat myös hyvin yhteen. Myös hoivan muodostumisen kannalta pidän näitä piirteitä tärkeänä.

  • Arvokas vanhuus ei ansaitse yksin jättämistä.
  • Myös vanhetessa riippuvuus nuorempien ikäpolvien tarjoamasta hoidosta kasvaa.
  • Vammaisuus ja muistisairaudet asettavat kovia haasteita omaishoidon kannalta. Varsinkin jälkimmäisen takia ihmisen vanhetessa jatkaessaan itsenäistä elämää, jota tietenkin haluamme.
  •  Haaste muodostuu siitä kun vanhus hauraana ja tarvitsevana kohtaa palvelujärjestelmän.
  • Palvelujärjestelmä tarvitsee vanhuksen itsenäisen elämän järjestämisen turvaamiseksi rakennusten ja elämisympäristöjen suhteen sellaista varallisuutta ja etukäteen suunnitelmallisuutta, että myös muistisairaat voivat elää nykyistä pitempään mahdollisimman itsenäistä elämää.
  • Asento muistiystävälliseen asumiseen suunnittelussa on otettava huomioon jo taajamasuunnittelussa.
  • Laki antaa vain kehyksen ja puitteet. Laadukas vanhustyö konkretisoituu vasta hoitajan arkisissa käytänteissä ja viimekädessä vanhuksen ja omaisten kokemuksina. Kokemuksista on pystyttävä keskustelemaan, muuten omaisenhoito ei toteudu.
  • Lisäksi vanhustyö tarvitsee tuekseen hyvää johtamista kuuntelevan, herkän ja määrätietoisen omaishoitajan tai palveluntarjoajan. Se palkitsee. Se myös tukee vanhuksen omaa päätösvaltaa.
  • Elämä ilman unelmia ja uskoa parempaan tulevaisuuteen on tylsää, oli ihminen vanha tai sitten ei.
]]>
2 http://hannuvilponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243792-onko-sinulla-tilannetajua-niin-kutsuttua-ikapolvitajua#comments Kunnioitus Nuoriso Palvelujärjestelmä Tilannetaju Vanhukset Mon, 02 Oct 2017 09:26:04 +0000 Hannu Vilponen http://hannuvilponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243792-onko-sinulla-tilannetajua-niin-kutsuttua-ikapolvitajua
Vammaisen oikeudet ja etuudet http://hannuvilponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243546-vammaisen-oikeudet-ja-etuudet <p><strong>Oulun</strong> soten palvelupäällikön viime vuonna antama lausunto inva-lupaa uusittaessa: Olette saaneet etuuksia, joihin ette ehkä olisi oikeutettukaan. Tämä henkilöön kohdentuva lausunto on mitä enimmissä määrin loukkaava ja virheellinen. Kaikki ne vamman hoidossa tarvittavat etuudet ovat aina perusteltuja henkilön ja hänen lähipiirinsä eduksi. Siksi etuudet on aina haettava erikseen, jotka sitten päättää etuuskäsittelijät, ei palvelupäällikkö. Onni yksillä vaan kesäpä oli kaikilla. Ei enää tunnu loukattu olo.</p> <p><strong>E</strong>ttä hiukan harmittaa vaan vammaisuus oli ennen este, nyt se on aina haaste ja joskus hidaste.&nbsp;Vammaisuus oli ennen valitettava ja joskus pelottava yksilöllinen tragedia. Tänään se on pikemminkin yksilöllinen komedia, vammaisuus kun on osoitus yhteiskunnasta, jota ei alunperin suunniteltu kaikille.&nbsp;<br /><br /><strong>V</strong>ammaisuus on pitkään ollut rullattomia pyörätuoleja, valkoisia keppejä, kuulolaitteita ja muita oivallisia apuvälineitä,&nbsp;mutta tänään se on myös jyrkkiä luiskia, ahtaita invavessoja,&nbsp;riittämättömiä palveluita ja jatkuvaa taistelua byrokratian rattaissa&nbsp;oikeudenmukaisuuden ja tasavertaisen kohtelun puolesta.&nbsp;<br /><br /><strong>S</strong>anotaan, että erilaisuus on Rikkautta, mutta entä vammaisuus? Se oli ennen väistämättä huono-osaisuutta, vaivaisuutta, avuttomuutta, kyvyttömyyttä, passiivisuutta,&nbsp;mutta nyt se on monipuolista aktiivisuutta ja huikeita taidonnäytteitä: maalauksia ilman käsiä, tanssia ilman jalkoja ja viisautta ilman puhetta.&nbsp;<br /><br /><strong>V</strong>ammaisuus oli ennen eristämistä, syrjään jättämistä,&nbsp;nyt se on yhä enemmän ikään kuin samalle viivalle asettamista&nbsp;ja mukaan ottamista. Siis ainakin periaatteessa.&nbsp;<br /><br /><strong>T</strong>oivottavasti vammaisuus on vielä jonakin päivänä ihmisten hyväksyttyä erilaisuutta ilman sääliviä ja tuijottavia katseita&nbsp;ja pinttyneitä ennakkoluuloja,&nbsp;<br />sillä vasta silloin yhteiskuntamme olisi tarkoitettu aidosti myös vammaisille, ja meidän olisi helppoa olla juuri sellaisia kuin olemme.&nbsp;<br /><br /><strong>S</strong>iihen on kuitenkin yhä pitkä matka,&nbsp;mutta <em>elämä ilman unelmia ja uskoa parempaan tulevaisuuteen</em> on tylsää,&nbsp;<br />oli ihminen sitten vammainen tai ei.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oulun soten palvelupäällikön viime vuonna antama lausunto inva-lupaa uusittaessa: Olette saaneet etuuksia, joihin ette ehkä olisi oikeutettukaan. Tämä henkilöön kohdentuva lausunto on mitä enimmissä määrin loukkaava ja virheellinen. Kaikki ne vamman hoidossa tarvittavat etuudet ovat aina perusteltuja henkilön ja hänen lähipiirinsä eduksi. Siksi etuudet on aina haettava erikseen, jotka sitten päättää etuuskäsittelijät, ei palvelupäällikkö. Onni yksillä vaan kesäpä oli kaikilla. Ei enää tunnu loukattu olo.

Että hiukan harmittaa vaan vammaisuus oli ennen este, nyt se on aina haaste ja joskus hidaste. Vammaisuus oli ennen valitettava ja joskus pelottava yksilöllinen tragedia. Tänään se on pikemminkin yksilöllinen komedia, vammaisuus kun on osoitus yhteiskunnasta, jota ei alunperin suunniteltu kaikille. 

Vammaisuus on pitkään ollut rullattomia pyörätuoleja, valkoisia keppejä, kuulolaitteita ja muita oivallisia apuvälineitä, mutta tänään se on myös jyrkkiä luiskia, ahtaita invavessoja, riittämättömiä palveluita ja jatkuvaa taistelua byrokratian rattaissa oikeudenmukaisuuden ja tasavertaisen kohtelun puolesta. 

Sanotaan, että erilaisuus on Rikkautta, mutta entä vammaisuus? Se oli ennen väistämättä huono-osaisuutta, vaivaisuutta, avuttomuutta, kyvyttömyyttä, passiivisuutta, mutta nyt se on monipuolista aktiivisuutta ja huikeita taidonnäytteitä: maalauksia ilman käsiä, tanssia ilman jalkoja ja viisautta ilman puhetta. 

Vammaisuus oli ennen eristämistä, syrjään jättämistä, nyt se on yhä enemmän ikään kuin samalle viivalle asettamista ja mukaan ottamista. Siis ainakin periaatteessa. 

Toivottavasti vammaisuus on vielä jonakin päivänä ihmisten hyväksyttyä erilaisuutta ilman sääliviä ja tuijottavia katseita ja pinttyneitä ennakkoluuloja, 
sillä vasta silloin yhteiskuntamme olisi tarkoitettu aidosti myös vammaisille, ja meidän olisi helppoa olla juuri sellaisia kuin olemme. 

Siihen on kuitenkin yhä pitkä matka, mutta elämä ilman unelmia ja uskoa parempaan tulevaisuuteen on tylsää, 
oli ihminen sitten vammainen tai ei.

]]>
2 http://hannuvilponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243546-vammaisen-oikeudet-ja-etuudet#comments Kuntoutuminen Lapset Vammaiset Vanhukset Yhdistyneet Kansakunnat Wed, 27 Sep 2017 21:10:17 +0000 Hannu Vilponen http://hannuvilponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243546-vammaisen-oikeudet-ja-etuudet
Voimme kymmenkertaistaa pakolaisten vastaanoton! http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243334-voimme-kymmenkertaistaa-pakolaisten-vastaanoton <p>&nbsp;</p><p>Minulla on ratkaisu tähän pakolaistulvasta johtuvaan ongelmaan. Teoriassa tämän mallin pitäisi toimia ihan jokaisessa euroopan vastaanottavissa maissa. Ymmärtääkseni tässä esittämässäni mallissa täyttyy kaikki ihmisoikeudet, suvaitsevaisuus ja valtioiden talouskin paranisi.&nbsp;</p><p>Ajatus lähtee tietenkin siitä, että meillähän on lähes kaikissa euroopan hyvinvointivaltioissa olemassa jo valtavasti toimivia majoitustiloja. Tähän asti näitä on käytetty vain kovin tehottomasti hyödyksi. Otan kuitenkin esimerkissäni esille vain tämän oman kotimaani suomen, koska tunnen sen käytännön parhaiten.&nbsp;</p><p>Tyhjennetään kaikki vanhainkodit. Siirretään nämä vanhukset vastaanotto- ja kaikenmaailman pakolaiskeskuksiin jolloin voisimme täyttää vapautuneet tilat pakolaisilla. Pakolaisstatuksella saapuville tarjottaisiin heti ensimmäisestä päivästä alkaen tätä laadukasta ja kustannustehokasta hoivaa kuten nyt vanhuksille. Vessassa pääsisi käymään kerran vuorokaudessa ja muun ajan lähtömaasta turvaa tarvitseva nököttäisi paskavaipoissa huoneessa jossa ainut aktiviteetti olisi pöydällä oleva vesilasi. Tietenkin hoitajamitoituksen mukaan joku kävisi kerran päivässä tarkistamassa, että vettä on lasissa.</p><p>Kylmää ruokaa toimitettaisiin kahdesti päivässä ja lämmintä joskus. Annosten kattohinta olisi tietenkin sama 2-3 euroa. Suihkuun pääsisi kerran vuorokaudessa ja valot sammutetaan viimeistään 21.00. Tuon jälkeen ei laitoksesta saisi poistua( yhteiskuntarauha ja poliisin resurssit säästyisivät). Rahaa ei tietenkään vastikkeettomasti annettaisi, vaan hoivapalveluista maksettaisiin kuten nyt vanhukset. Asukkaiden hoidon, ruuan, lääkkeet ja tilat kustantaisi kunta ja saapuneilta perittäisiin hoitomaksua enintään 80 % hänen tuloistaan, mutta ei hoidon kustannuksia enempää. Puolisoiden yhteenlasketuista tuloista hoitomaksu olisi enintään 40 %, kuten nyt vanhuksilla. Lisäksi olisi säädetty asukkaan käteenjäävästä kuukausittaisesta vähimmäisrahasummasta kuten vanhuksilla.&nbsp;</p><p>Niinpä. Ajatella miten tyytyväisiä vanhukset olisivat, kun heidät majoitettaisiin jopa hotelleihin, joissa olisi käytössä uima-altaat, saunat ja vähintään 4 ateriaa joka päivä. Heille tarjottaisiin juuri sellaista ruokaa mihin he ovat tottuneet omassa kulttuurissa kymmenien vuosien saatossa, jopa lähes sadan vuoden saatossa. Jos joku pula-aikaa elänyt veteraani vaatisi pettuleipää välillä, niin heti korjattaisiin ruokalistaa vanhuksen mieleiseksi. Voisin jopa kuvitella, etteivät vanhukset valittaisi lämpimästä aamupuurosta, saati järjestäytyisi mielenosoituksiin. Ja olisihan se varmaan melko miellyttävää vanhuksille, jos he saisivat milloin tahansa ilmaisen kyydin vaikkapa yksityiselle hammaslääkärille. Tekarit ilman minkäänlaista omavastuuta tai lonkkaleikkaus Eiran sairaalassa yhteiskunnan varoista. En usko vanhusten järjestävän mielenosoituksia, vaikka sitä pettuleipää ei tulisikaan.</p><p>No, mutta hei! Kuka viitsii vastustaa näin hienoa ajatusta?</p><p>Toivottavasti en nyt syyllisty eriarvoistamiseen tai jopa rasismiin, kun esitän samoja oikeuksia mm. vanhuksille. Voin samalla tietysti esittää samoja oikeuksia nuorille, mutta lähtökohtaisesti nämä vanhukset ovat jo maksaneet veroeuroillaan tuon turvan, jonka he nyt ansaitsisivat.&nbsp;</p><p>Joillekin herää tietysti nyt kysymys, että miten tällainen malli edistäisi kotoutumista? Noh, ehkä tässä mallissa sekin tulisi maahan saapuneille hyvin yksinkertaisesti- ja valtion talouden kannalta edullisesti esitettyä, eli vaikka työllistyisit ja tekisit niskalimassa töitä 40-50 vuotta pienellä palkalla ja olisit rakentamassa edelleen &quot;hyvinvointiyhteiskuntaamme&quot;, niin paskavaipat ja kylmä ruoka siellä odottaa. Tätähän bussikuskeille ei ole kerrottu. Vaihtoehtona on tietysti tuo yhteiskunnan tukijärjestelmän hyväksikäyttö ja melko moni tänne saapuneista ja saapuvista on tuon tajunnut. Suljetaanko jatkossakin tältä silmämme?&nbsp;</p><p>Tämä kirjoitukseni on sisällöltään kovin satiirinen. Aivan kuin jokin pilapiirros, mutta mielestäni kovin ajankohtainen tässä hetkessä. En ymmärrä kuinka kylmästi te- ja me kohtelemme tämän yhteiskunnan rakentajia nyt. Olemme heille paljosta velkaa, mutta itsekyytemme ei näköjään myönnä sitä. Oudoksuttava on halu pönkittää kaiken maailman hyväntekeväisyyttä ja kaikkien muiden yhteiskuntien etuja oman yhteiskuntamme kustannuksella, vaikka tosi asiassa resurssimme ei riitä vielä edes oman kansakuntamme hyvinvoinnin ylläpitämiseen.</p><p>Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen mukaan Suomen talouskehitys ja hyvinvointivaltion rahoitusperusta hyötyvät ennen pitkää maahan tulevista turvapaikanhakijoista 19.9.2017 <a href="https://yle.fi/uutiset/3-8317533" title="https://yle.fi/uutiset/3-8317533">https://yle.fi/uutiset/3-8317533</a> Liikanen ei tietenkään kertonut miten? Ihan samaa liirumlaarumia kaikki kummitukset toitottavat, mutta eivät koskaan kerro miten, vaikka sitä heiltä suoraan kysyttäisiin! Voisiko joku tämän linjan kannattaja joskus esittää ihan faktat siitä?&nbsp;</p><p>Kymmenkertaistetaanko pakolaisten vastaanotto, jos se on ratkaisu ongelmiin vai palautettaisiko rajavalvonta? Olisiko järkevämpää autta resurssien puitteissa pakolaisia siellä missä ongelmat on, vai siirretäänkö nuo ongelmat tänne? Vai siirrettäisiinkö meidän ongelmat, eli vanhukset ja yhteiskunnan taloudellinen taakka sinne? Jos pakolaisvirtojen tänne roudaaminen on ratkaisu hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuden pelastamiseksi, niin miksi ei kukaan esitä sen sata- tai tuhatkertaistamista heti?&nbsp;</p><p>Kovin kummallisia asioita meillä on mietittävänä. Yhtenä näistä kummallisuuksista pidän perheiden yhdistämistä. Samaan aikaan, kun sote-uudistuksessa on käynyt esille, että esimerkisksi vanhuspariskunta voitaisiin siirtää asumaan eri paikkakunnille ja eri hoitolaitoksiin pois toisistaan, niin maahanmuuton puolella tällaista yhdistämistä saman katon alle vaaditaan ehdottomana! Minä en yksinkertaisesti ymmärrä! Luulen, että tällaisessa tapauksessa ei edes suomen suvaitsevaisin ihminen ymmärtäisi omien vanhempien kohdalla!&nbsp;</p><p>Summa summaarum. Voisimmeko kymmenkertaistaa turvapaikat ja tarjota samalla vanhuksille 4 ateriaa? Voisimmeko antaa asunnottomille asunnon ja kohdella ruokajonoissa olevia oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti? Haluammeko myöntää ohituskaistoja esim. asuntoihin muualta saapuville, vain arvostammeko ensin omaa kansaa?</p><p>Sopisiko aluksi vaikka niin, että asunnottomille perustettaisiin &quot;vastaanottokeskuksia&quot; joissa tarjotaan 4 ateriaa, opastetaan hakemaan yhteiskunnan tukia, annetaan vastaanottorahaa, autetaan yhdistämään perheitä,... ja samalla myös vanhuksia?</p><p>YK:n kansainvälistä päivää köyhyyden poistamiseksi vietetään vuosittain 17. lokakuuta. 17.10. on järjestöillä ja muilla toimijoilla mahdollisuus muistuttaa tarvittavista toimista tuon tavoitteen saavuttamiseksi. Kun olen seurannut tätä tapahtumaa jo vuosia, niin merkillepantavaa on ollut se, ettei siellä näy näitä vuodesta toiseen arvoliberaaleja tai hyväntekeväisyyden ja heikompiosaisten oikeuksista politisoivia henkilöitä. Käsitykseni tällaisista henkilöistä on, että jotkin ryhmät ovat heille arvokkaampia.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Minulla on ratkaisu tähän pakolaistulvasta johtuvaan ongelmaan. Teoriassa tämän mallin pitäisi toimia ihan jokaisessa euroopan vastaanottavissa maissa. Ymmärtääkseni tässä esittämässäni mallissa täyttyy kaikki ihmisoikeudet, suvaitsevaisuus ja valtioiden talouskin paranisi. 

Ajatus lähtee tietenkin siitä, että meillähän on lähes kaikissa euroopan hyvinvointivaltioissa olemassa jo valtavasti toimivia majoitustiloja. Tähän asti näitä on käytetty vain kovin tehottomasti hyödyksi. Otan kuitenkin esimerkissäni esille vain tämän oman kotimaani suomen, koska tunnen sen käytännön parhaiten. 

Tyhjennetään kaikki vanhainkodit. Siirretään nämä vanhukset vastaanotto- ja kaikenmaailman pakolaiskeskuksiin jolloin voisimme täyttää vapautuneet tilat pakolaisilla. Pakolaisstatuksella saapuville tarjottaisiin heti ensimmäisestä päivästä alkaen tätä laadukasta ja kustannustehokasta hoivaa kuten nyt vanhuksille. Vessassa pääsisi käymään kerran vuorokaudessa ja muun ajan lähtömaasta turvaa tarvitseva nököttäisi paskavaipoissa huoneessa jossa ainut aktiviteetti olisi pöydällä oleva vesilasi. Tietenkin hoitajamitoituksen mukaan joku kävisi kerran päivässä tarkistamassa, että vettä on lasissa.

Kylmää ruokaa toimitettaisiin kahdesti päivässä ja lämmintä joskus. Annosten kattohinta olisi tietenkin sama 2-3 euroa. Suihkuun pääsisi kerran vuorokaudessa ja valot sammutetaan viimeistään 21.00. Tuon jälkeen ei laitoksesta saisi poistua( yhteiskuntarauha ja poliisin resurssit säästyisivät). Rahaa ei tietenkään vastikkeettomasti annettaisi, vaan hoivapalveluista maksettaisiin kuten nyt vanhukset. Asukkaiden hoidon, ruuan, lääkkeet ja tilat kustantaisi kunta ja saapuneilta perittäisiin hoitomaksua enintään 80 % hänen tuloistaan, mutta ei hoidon kustannuksia enempää. Puolisoiden yhteenlasketuista tuloista hoitomaksu olisi enintään 40 %, kuten nyt vanhuksilla. Lisäksi olisi säädetty asukkaan käteenjäävästä kuukausittaisesta vähimmäisrahasummasta kuten vanhuksilla. 

Niinpä. Ajatella miten tyytyväisiä vanhukset olisivat, kun heidät majoitettaisiin jopa hotelleihin, joissa olisi käytössä uima-altaat, saunat ja vähintään 4 ateriaa joka päivä. Heille tarjottaisiin juuri sellaista ruokaa mihin he ovat tottuneet omassa kulttuurissa kymmenien vuosien saatossa, jopa lähes sadan vuoden saatossa. Jos joku pula-aikaa elänyt veteraani vaatisi pettuleipää välillä, niin heti korjattaisiin ruokalistaa vanhuksen mieleiseksi. Voisin jopa kuvitella, etteivät vanhukset valittaisi lämpimästä aamupuurosta, saati järjestäytyisi mielenosoituksiin. Ja olisihan se varmaan melko miellyttävää vanhuksille, jos he saisivat milloin tahansa ilmaisen kyydin vaikkapa yksityiselle hammaslääkärille. Tekarit ilman minkäänlaista omavastuuta tai lonkkaleikkaus Eiran sairaalassa yhteiskunnan varoista. En usko vanhusten järjestävän mielenosoituksia, vaikka sitä pettuleipää ei tulisikaan.

No, mutta hei! Kuka viitsii vastustaa näin hienoa ajatusta?

Toivottavasti en nyt syyllisty eriarvoistamiseen tai jopa rasismiin, kun esitän samoja oikeuksia mm. vanhuksille. Voin samalla tietysti esittää samoja oikeuksia nuorille, mutta lähtökohtaisesti nämä vanhukset ovat jo maksaneet veroeuroillaan tuon turvan, jonka he nyt ansaitsisivat. 

Joillekin herää tietysti nyt kysymys, että miten tällainen malli edistäisi kotoutumista? Noh, ehkä tässä mallissa sekin tulisi maahan saapuneille hyvin yksinkertaisesti- ja valtion talouden kannalta edullisesti esitettyä, eli vaikka työllistyisit ja tekisit niskalimassa töitä 40-50 vuotta pienellä palkalla ja olisit rakentamassa edelleen "hyvinvointiyhteiskuntaamme", niin paskavaipat ja kylmä ruoka siellä odottaa. Tätähän bussikuskeille ei ole kerrottu. Vaihtoehtona on tietysti tuo yhteiskunnan tukijärjestelmän hyväksikäyttö ja melko moni tänne saapuneista ja saapuvista on tuon tajunnut. Suljetaanko jatkossakin tältä silmämme? 

Tämä kirjoitukseni on sisällöltään kovin satiirinen. Aivan kuin jokin pilapiirros, mutta mielestäni kovin ajankohtainen tässä hetkessä. En ymmärrä kuinka kylmästi te- ja me kohtelemme tämän yhteiskunnan rakentajia nyt. Olemme heille paljosta velkaa, mutta itsekyytemme ei näköjään myönnä sitä. Oudoksuttava on halu pönkittää kaiken maailman hyväntekeväisyyttä ja kaikkien muiden yhteiskuntien etuja oman yhteiskuntamme kustannuksella, vaikka tosi asiassa resurssimme ei riitä vielä edes oman kansakuntamme hyvinvoinnin ylläpitämiseen.

Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen mukaan Suomen talouskehitys ja hyvinvointivaltion rahoitusperusta hyötyvät ennen pitkää maahan tulevista turvapaikanhakijoista 19.9.2017 https://yle.fi/uutiset/3-8317533 Liikanen ei tietenkään kertonut miten? Ihan samaa liirumlaarumia kaikki kummitukset toitottavat, mutta eivät koskaan kerro miten, vaikka sitä heiltä suoraan kysyttäisiin! Voisiko joku tämän linjan kannattaja joskus esittää ihan faktat siitä? 

Kymmenkertaistetaanko pakolaisten vastaanotto, jos se on ratkaisu ongelmiin vai palautettaisiko rajavalvonta? Olisiko järkevämpää autta resurssien puitteissa pakolaisia siellä missä ongelmat on, vai siirretäänkö nuo ongelmat tänne? Vai siirrettäisiinkö meidän ongelmat, eli vanhukset ja yhteiskunnan taloudellinen taakka sinne? Jos pakolaisvirtojen tänne roudaaminen on ratkaisu hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuden pelastamiseksi, niin miksi ei kukaan esitä sen sata- tai tuhatkertaistamista heti? 

Kovin kummallisia asioita meillä on mietittävänä. Yhtenä näistä kummallisuuksista pidän perheiden yhdistämistä. Samaan aikaan, kun sote-uudistuksessa on käynyt esille, että esimerkisksi vanhuspariskunta voitaisiin siirtää asumaan eri paikkakunnille ja eri hoitolaitoksiin pois toisistaan, niin maahanmuuton puolella tällaista yhdistämistä saman katon alle vaaditaan ehdottomana! Minä en yksinkertaisesti ymmärrä! Luulen, että tällaisessa tapauksessa ei edes suomen suvaitsevaisin ihminen ymmärtäisi omien vanhempien kohdalla! 

Summa summaarum. Voisimmeko kymmenkertaistaa turvapaikat ja tarjota samalla vanhuksille 4 ateriaa? Voisimmeko antaa asunnottomille asunnon ja kohdella ruokajonoissa olevia oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti? Haluammeko myöntää ohituskaistoja esim. asuntoihin muualta saapuville, vain arvostammeko ensin omaa kansaa?

Sopisiko aluksi vaikka niin, että asunnottomille perustettaisiin "vastaanottokeskuksia" joissa tarjotaan 4 ateriaa, opastetaan hakemaan yhteiskunnan tukia, annetaan vastaanottorahaa, autetaan yhdistämään perheitä,... ja samalla myös vanhuksia?

YK:n kansainvälistä päivää köyhyyden poistamiseksi vietetään vuosittain 17. lokakuuta. 17.10. on järjestöillä ja muilla toimijoilla mahdollisuus muistuttaa tarvittavista toimista tuon tavoitteen saavuttamiseksi. Kun olen seurannut tätä tapahtumaa jo vuosia, niin merkillepantavaa on ollut se, ettei siellä näy näitä vuodesta toiseen arvoliberaaleja tai hyväntekeväisyyden ja heikompiosaisten oikeuksista politisoivia henkilöitä. Käsitykseni tällaisista henkilöistä on, että jotkin ryhmät ovat heille arvokkaampia. 

]]>
61 http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243334-voimme-kymmenkertaistaa-pakolaisten-vastaanoton#comments Asunnottomat Erkki Liikanen Maahanmuutto Pakolaiset Vanhukset Sat, 23 Sep 2017 18:07:02 +0000 Seppo Lavikainen http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243334-voimme-kymmenkertaistaa-pakolaisten-vastaanoton
Toisenlainen VOKKI vanhuksille Suomeen http://kristiinamayra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243234-toisenlainen-vokki-vanhuksille-suomeen <p>&nbsp;</p><p>Vastaanottokeskus vanhuksillemme - Miksei?</p><p>Viime aikoina on monia vastaanottokeskuksia suljettu ja taas vastaavasti uus jouduttu perustamaan. Niistä on koitunut kuluja myös niiden lopettamisen jälkeen, koska monet tiloista on jouduttu korjaamaan, siivoamaan ja parantamaan uuteen käyttötarkoitukseen sopiviksi. Maahanmuuton kustannuksista on käyty kiivasta keskustelua puolesta ja vastaan, mutta varmaa on, että kustannuksia on.&nbsp;Ihmettelemistä riittää sellaisten kommenttien tai jopa asiantuntija lausuntojen todenperäisyys, joissa väitetään, ettei nämä kulut olis keneltäkään kantasuomalaiselta pois. Mikään ei ole ilmaista ei edes ilmaiset palvelut vaan jostakin on rahoitus niihinkin otettava.&nbsp;</p><p>Koska maahan muutto keskustelussa hyvin harva erottelee maahan muuttajan, turvapaikan hakijan ja laittoman maahan tulijan toisistaan on keskustelu usein hyvinkin kuuma veristä. Jokainen ymmärtää, että maahan muuttaja muuttaa kohdemaahan työn tai opiskelun takia ja useimmiten myös elättää itsensä käyttäen hyvin vähän tai ei ollenkaan uuden kotimaan sosiaalipalvelujen resursseista. Turvapaikan hakijan (oikean sellaisen) kohdalla kustannuksia syntyy ja palveluja tarvitaan, mikä on ymmärrettävää ja jopa sallittua kun puhutaan todellisesta hädän alla olevasta henkilöstä. Laittomasti maahan tullut (paperiton)tai kielteisen päätöksen jo saanut on ehdottomasti keskustelua herättävä ja jopa vihaa aiheuttava ryhmä. Tästä ryhmästä onkin keskusteltava, eikä heistä aiheutuvia kuluja tulekaan ymmärtää!</p><p>Siksi olisi aiheellista siirtää resursseja, varoja ja palveluita vanhuksiin, jotka ovat työllään ja maksamillaan veroilla jo lunastaneet paikkansa ja ihmisarvoisen kohtelunsa. Ratkaisuna voisi siis hyvin olla toisenlainen vastaanottokeskus, jonka tarkoituksena olisi ottaa vastaan vanhuksemme. Enkä usko, että tälläinen Vokki aiheuttaisi ongelmia kummallekaan vastapuolelle eli sekä vastustajat, että kannattajat olisivat kerrankin yhtämieltä.</p><p>Vanhuksien kohdalla tausta on helppo tarkistaa ja kiintiöt pitää kohdillaan, koska asuinkunnassa on tietoa jo pidemmältä aikaväliltä. Vanhukset eivät ole kovin liikkuvaa väestöä, joten tietokantaa varmasti löytyy. Näin ollen ei syntyisi paperittomia tai taustoistaan epäselviä asukkaita keskukseen. Vanhuksen tunnistaa jo työnteosta rypistyneiden käsien, sekä elämän ja vuosien tuomista surun juonteista tai naururypyistä, joten ikätarkistuksia tai DNA kalliita geenitutkimuksia tuskin tarvittaisiin. Pääkriteerinä voisikin vaikkapa 40 vuoden ajalta jonkinlaisten verojen maksu Suomen valtiolle.&nbsp;</p><p>Asuminen, ravinto ja kaikki keskuksessa tarjottavat palvelut olisivat tietenkin asukkaille ilmaisia. Näin tavallaan siirrettäisiin terveyden huollon ym. Sosiaalipalvelujen kulut käytettäviksi vastaanottokeskukselle. Verottomuus tulisi ehdottomasti myöntää tälle hyväntekeväisyys laitokselle, eikä se nostaisi kenenkään hiuksia, eikä pahoittaisi kenenkään mieltä.&nbsp;</p><p>Rahoitukseen voisi käyttää aluksi vaikka starttirahaa, jota nykyisin annetaan pienten yritysten perustamiseen liiankin avokätisesti. Kaikki mahdolliset yritystuet olisivat seuraavalla sijalla. NIiden löytämiseen ja &nbsp;hakemiseen avustajiksi löytyy jo valmiiksi käytännön kautta koulutettuja ja erittäin avuliaita viroissaan toimivia henkilöitä vähän joka virastosta. Yksityistä rahoitusta voitaisiin houkutella porkkanalla, joka tarkoittaisi varojen kierrätystä ulkomaisten pankkien kautta, sekä näiden sijoitusten verottomuutta. En usko, että löytyisi vastustajia, koska rahat menisivät hyvään tarkoitukseen.&nbsp;Kaikki ylijäämä varat kotiutettaisiin tietysti uudelleen ja täysin keskuksen käyttöön, joten ne vähentäisivät lopulta kuitenkin keskukseen valtion puolesta käytettyjä varoja. Tosin tässä tapauksessa toiminnasta ei syntyisi miljoonien voittoja sijoittajille, joten akanat karsiutuisivat jyvistä ja todellinen auttamishalu nousisi etusijalle.</p><p>Olen henkilökohtaisesti hyvin varma, että vapaaehtoista henkilöstöä löytyisi ja paljon. Monet lähtisivät nykyisen työllistämiskokeilun piirissä hyvillä mielin tekmään arvokasta työtä, joka kohdistuisi omiin vanhuuksiimme, siis heihin, jotka tätä hyvinvointivaltiota ovat olleet rakentamassa. Keskusilla olisi myös suuri työllistävä vaikutus kun kaikki palvelut hoidettaisiin kotimaisilla markkinoilla ja työvoimalla. Kotimaan matkailu lisääntyisi kun vanhuksia käytettäisiin lomailemassa kotiseudullaan. Avustavien henkilöiden määrä olisi valtava, joten paikalliset yritykset saisivat lisää tilauksia pelkästään heidän majoittamisestaan ja ruokailuun liittyvistä palveluista.</p><p>Mikä olisikaan parempi teema 100 vuotiaan Suomen juhlintaan kuin tällaiset toisenlaiset Vokit? 100 vuotisen juhlan suunnittelu komiteakin voisi käyttää varat kotimaassa, eikä tarvitsisi ostaa kulkuneuvoja Afrikkaan. Yhtä hyvää mieltä ne bussit toisivat keskuksen asukkaillekin ja mikä parasta selvittäisiin pienemmillä kokouskuluilla, koska kaikki tapahtuisi lähempänä. Mikä parasta, Suomessa valmistetut suomalaisin voimin painetut tarrat juhlistaisivat 100 vuotisjuhlaa ihan oikeassa paikassa eli Suomen maanteillä. Toisenlainen Vokki yhdistäisi suomalaisia, eikä jakaisi toisilleen vieraiksi ääripäiksi, joten sisäinen turvalisuus lisääntyisi.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Vastaanottokeskus vanhuksillemme - Miksei?

Viime aikoina on monia vastaanottokeskuksia suljettu ja taas vastaavasti uus jouduttu perustamaan. Niistä on koitunut kuluja myös niiden lopettamisen jälkeen, koska monet tiloista on jouduttu korjaamaan, siivoamaan ja parantamaan uuteen käyttötarkoitukseen sopiviksi. Maahanmuuton kustannuksista on käyty kiivasta keskustelua puolesta ja vastaan, mutta varmaa on, että kustannuksia on. Ihmettelemistä riittää sellaisten kommenttien tai jopa asiantuntija lausuntojen todenperäisyys, joissa väitetään, ettei nämä kulut olis keneltäkään kantasuomalaiselta pois. Mikään ei ole ilmaista ei edes ilmaiset palvelut vaan jostakin on rahoitus niihinkin otettava. 

Koska maahan muutto keskustelussa hyvin harva erottelee maahan muuttajan, turvapaikan hakijan ja laittoman maahan tulijan toisistaan on keskustelu usein hyvinkin kuuma veristä. Jokainen ymmärtää, että maahan muuttaja muuttaa kohdemaahan työn tai opiskelun takia ja useimmiten myös elättää itsensä käyttäen hyvin vähän tai ei ollenkaan uuden kotimaan sosiaalipalvelujen resursseista. Turvapaikan hakijan (oikean sellaisen) kohdalla kustannuksia syntyy ja palveluja tarvitaan, mikä on ymmärrettävää ja jopa sallittua kun puhutaan todellisesta hädän alla olevasta henkilöstä. Laittomasti maahan tullut (paperiton)tai kielteisen päätöksen jo saanut on ehdottomasti keskustelua herättävä ja jopa vihaa aiheuttava ryhmä. Tästä ryhmästä onkin keskusteltava, eikä heistä aiheutuvia kuluja tulekaan ymmärtää!

Siksi olisi aiheellista siirtää resursseja, varoja ja palveluita vanhuksiin, jotka ovat työllään ja maksamillaan veroilla jo lunastaneet paikkansa ja ihmisarvoisen kohtelunsa. Ratkaisuna voisi siis hyvin olla toisenlainen vastaanottokeskus, jonka tarkoituksena olisi ottaa vastaan vanhuksemme. Enkä usko, että tälläinen Vokki aiheuttaisi ongelmia kummallekaan vastapuolelle eli sekä vastustajat, että kannattajat olisivat kerrankin yhtämieltä.

Vanhuksien kohdalla tausta on helppo tarkistaa ja kiintiöt pitää kohdillaan, koska asuinkunnassa on tietoa jo pidemmältä aikaväliltä. Vanhukset eivät ole kovin liikkuvaa väestöä, joten tietokantaa varmasti löytyy. Näin ollen ei syntyisi paperittomia tai taustoistaan epäselviä asukkaita keskukseen. Vanhuksen tunnistaa jo työnteosta rypistyneiden käsien, sekä elämän ja vuosien tuomista surun juonteista tai naururypyistä, joten ikätarkistuksia tai DNA kalliita geenitutkimuksia tuskin tarvittaisiin. Pääkriteerinä voisikin vaikkapa 40 vuoden ajalta jonkinlaisten verojen maksu Suomen valtiolle. 

Asuminen, ravinto ja kaikki keskuksessa tarjottavat palvelut olisivat tietenkin asukkaille ilmaisia. Näin tavallaan siirrettäisiin terveyden huollon ym. Sosiaalipalvelujen kulut käytettäviksi vastaanottokeskukselle. Verottomuus tulisi ehdottomasti myöntää tälle hyväntekeväisyys laitokselle, eikä se nostaisi kenenkään hiuksia, eikä pahoittaisi kenenkään mieltä. 

Rahoitukseen voisi käyttää aluksi vaikka starttirahaa, jota nykyisin annetaan pienten yritysten perustamiseen liiankin avokätisesti. Kaikki mahdolliset yritystuet olisivat seuraavalla sijalla. NIiden löytämiseen ja  hakemiseen avustajiksi löytyy jo valmiiksi käytännön kautta koulutettuja ja erittäin avuliaita viroissaan toimivia henkilöitä vähän joka virastosta. Yksityistä rahoitusta voitaisiin houkutella porkkanalla, joka tarkoittaisi varojen kierrätystä ulkomaisten pankkien kautta, sekä näiden sijoitusten verottomuutta. En usko, että löytyisi vastustajia, koska rahat menisivät hyvään tarkoitukseen. Kaikki ylijäämä varat kotiutettaisiin tietysti uudelleen ja täysin keskuksen käyttöön, joten ne vähentäisivät lopulta kuitenkin keskukseen valtion puolesta käytettyjä varoja. Tosin tässä tapauksessa toiminnasta ei syntyisi miljoonien voittoja sijoittajille, joten akanat karsiutuisivat jyvistä ja todellinen auttamishalu nousisi etusijalle.

Olen henkilökohtaisesti hyvin varma, että vapaaehtoista henkilöstöä löytyisi ja paljon. Monet lähtisivät nykyisen työllistämiskokeilun piirissä hyvillä mielin tekmään arvokasta työtä, joka kohdistuisi omiin vanhuuksiimme, siis heihin, jotka tätä hyvinvointivaltiota ovat olleet rakentamassa. Keskusilla olisi myös suuri työllistävä vaikutus kun kaikki palvelut hoidettaisiin kotimaisilla markkinoilla ja työvoimalla. Kotimaan matkailu lisääntyisi kun vanhuksia käytettäisiin lomailemassa kotiseudullaan. Avustavien henkilöiden määrä olisi valtava, joten paikalliset yritykset saisivat lisää tilauksia pelkästään heidän majoittamisestaan ja ruokailuun liittyvistä palveluista.

Mikä olisikaan parempi teema 100 vuotiaan Suomen juhlintaan kuin tällaiset toisenlaiset Vokit? 100 vuotisen juhlan suunnittelu komiteakin voisi käyttää varat kotimaassa, eikä tarvitsisi ostaa kulkuneuvoja Afrikkaan. Yhtä hyvää mieltä ne bussit toisivat keskuksen asukkaillekin ja mikä parasta selvittäisiin pienemmillä kokouskuluilla, koska kaikki tapahtuisi lähempänä. Mikä parasta, Suomessa valmistetut suomalaisin voimin painetut tarrat juhlistaisivat 100 vuotisjuhlaa ihan oikeassa paikassa eli Suomen maanteillä. Toisenlainen Vokki yhdistäisi suomalaisia, eikä jakaisi toisilleen vieraiksi ääripäiksi, joten sisäinen turvalisuus lisääntyisi.

 

 

]]>
0 http://kristiinamayra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243234-toisenlainen-vokki-vanhuksille-suomeen#comments Vanhukset Vastaanottokeskus Hoito 2.1: Vanhuksilla on oltava oikeus palvelukotipaikkaan, koska nykyinen kotihoito ei ole riittävää. Thu, 21 Sep 2017 21:49:42 +0000 Kristiina Mäyrä http://kristiinamayra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243234-toisenlainen-vokki-vanhuksille-suomeen
Toisenlainen VOKKI - Vastaanottokeskus vanhuksille Suomeen http://kristiinamayra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243232-toisenlainen-vokki-vastaanottokeskus-vanhuksille-suomeen <p>Vastaanottokeskus vanhuksillemme - Miksei?</p><p>Viime aikoina on monia vastaanottokeskuksia suljettu ja taas vastaavasti uusia jouduttu perustamaan. Niistä on koitunut kuluja myös lopettamisen jälkeen, koska monet tiloista on jouduttu korjaamaan, siivoamaan ja parantamaan uuteen käyttötarkoitukseen sopiviksi. Maahanmuuton kustannuksista on käyty kiivasta keskustelua&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vastaanottokeskus vanhuksillemme - Miksei?

Viime aikoina on monia vastaanottokeskuksia suljettu ja taas vastaavasti uusia jouduttu perustamaan. Niistä on koitunut kuluja myös lopettamisen jälkeen, koska monet tiloista on jouduttu korjaamaan, siivoamaan ja parantamaan uuteen käyttötarkoitukseen sopiviksi. Maahanmuuton kustannuksista on käyty kiivasta keskustelua 

 

]]>
1 http://kristiinamayra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243232-toisenlainen-vokki-vastaanottokeskus-vanhuksille-suomeen#comments Vanhukset Vastaanottoeskus Hoito 2.1: Vanhuksilla on oltava oikeus palvelukotipaikkaan, koska nykyinen kotihoito ei ole riittävää. Thu, 21 Sep 2017 20:40:28 +0000 Kristiina Mäyrä http://kristiinamayra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243232-toisenlainen-vokki-vastaanottokeskus-vanhuksille-suomeen
Erinomaista Vuosaaren vanhusten kotihoidon mallia harkitaan myös Oulussa http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240296-erinomaista-vuosaaren-vanhusten-kotihoidon-mallia-harkitaan-myos-oulussa <p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-9726689">Eilen Ylellä uutisoitiin</a>&nbsp;Vuosaaren vanhusten kotihoidon hyvin onnistuneesta työaikakokeilusta, joka on leviämässä myös muihin Helsingin kotihoidon yksiköihin.</p><p>Vuosaaren toimintamallissa työpäivät on muutettu yhdeksän tuntia pitkiksi, ja viikonloppuisin henkilökuntaa on töissä lähes kuten arkenakin. Lisäksi työpäiviä saa olla peräkkäin enintään neljä, minkä jälkeen on oltava vähintään kaksi vapaapäivää.</p><p>Työtä on myös järjestelty uudelleen siten, että kiirettömät työt on siirretty pois ruuhkaiselta ajankohdalta eli aamulta.</p><p>Näin siis työpäivän pituutta ja toimintatapoja muuttamalla kotihoidon ainaista kiirettä on pystytty vähentämään. Lisäksi työntekijöiden työssä jaksaminen on parantunut, sairauspoissaolot vähentyneet ja vanhuksille on aiempaa enemmän aikaa. Heitä on voitu viedä kampaajalle, ostoksille ja ulkoilemaan. Eli loppujen lopuksi kaikki voittavat!</p><p>Tämä kaikki kuulosti niin hyvältä, että kysyin Oulun kaupungin vanhustyöstä vastaavilta virkamiehiltä, onko Ouluun tulossa vanhusten kotihoitoon vastaavaa toimintamallia kokeiluun tai käytäntöön?</p><p>Ilokseni sain seuraavan vastauksen:</p><p>&quot;Olemme tutustuneet tähänkin Vuosaaren työaikajärjestelyyn ja se on meillä yhtenä mahdollisuutena kotihoidon kehittämisessä. Tavoitteena on saada mahdollisimman henkilöstölähtöisesti kehitettyä kotihoidon toimintatapoja niin, että palvelun laatu ja kustannustehokkuus paranevat. Vuosaaren mallista on jo alustavasti keskusteltu ammattijärjestöjen edustajien kanssa.&quot;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eilen Ylellä uutisoitiin Vuosaaren vanhusten kotihoidon hyvin onnistuneesta työaikakokeilusta, joka on leviämässä myös muihin Helsingin kotihoidon yksiköihin.

Vuosaaren toimintamallissa työpäivät on muutettu yhdeksän tuntia pitkiksi, ja viikonloppuisin henkilökuntaa on töissä lähes kuten arkenakin. Lisäksi työpäiviä saa olla peräkkäin enintään neljä, minkä jälkeen on oltava vähintään kaksi vapaapäivää.

Työtä on myös järjestelty uudelleen siten, että kiirettömät työt on siirretty pois ruuhkaiselta ajankohdalta eli aamulta.

Näin siis työpäivän pituutta ja toimintatapoja muuttamalla kotihoidon ainaista kiirettä on pystytty vähentämään. Lisäksi työntekijöiden työssä jaksaminen on parantunut, sairauspoissaolot vähentyneet ja vanhuksille on aiempaa enemmän aikaa. Heitä on voitu viedä kampaajalle, ostoksille ja ulkoilemaan. Eli loppujen lopuksi kaikki voittavat!

Tämä kaikki kuulosti niin hyvältä, että kysyin Oulun kaupungin vanhustyöstä vastaavilta virkamiehiltä, onko Ouluun tulossa vanhusten kotihoitoon vastaavaa toimintamallia kokeiluun tai käytäntöön?

Ilokseni sain seuraavan vastauksen:

"Olemme tutustuneet tähänkin Vuosaaren työaikajärjestelyyn ja se on meillä yhtenä mahdollisuutena kotihoidon kehittämisessä. Tavoitteena on saada mahdollisimman henkilöstölähtöisesti kehitettyä kotihoidon toimintatapoja niin, että palvelun laatu ja kustannustehokkuus paranevat. Vuosaaren mallista on jo alustavasti keskusteltu ammattijärjestöjen edustajien kanssa."

]]>
3 http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240296-erinomaista-vuosaaren-vanhusten-kotihoidon-mallia-harkitaan-myos-oulussa#comments Kotihoito Oulu Vanhukset Vuosaari Wed, 19 Jul 2017 13:55:13 +0000 Anne Snellman http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240296-erinomaista-vuosaaren-vanhusten-kotihoidon-mallia-harkitaan-myos-oulussa
Vammaisen ihmisen vaikutus turvallisuuteen ja maailmanrauhaan ihmisoikeuksin http://hannuvilponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237108-vammaisen-ihmisen-vaikutus-turvallisuuteen-ja-maailmanrauhaan-ihmisoikeuksin <p>Vammaisten ihmisoikeuksissa on yhä tekemistä. Se on lupaus toimia oikein, estää jopa iskuja tutkimuksen mukaan kotimaassa ja liennyttää kaikin tavoin.</p><p>Esimerkissä vammaiselle ihmiselle luettiin perässä toistaen rauhanjulistus. Vammainen otettiin muslimitaustaisen suvun perheyhteyteen perheenjäseneksi.</p><p>Sanotaan, eri kulttuurista tulleiden ihmisten ymmärtävän vammaisia, lapsia, sairaita ja vanhuksia.&nbsp;Siis se on se yhteys, joita viisaat ovat iät ajat yrittäneet etsiä ratkaisuksi sisäisen turvallisuuden ja myös maailmanrauhan kannalta, minkä ratkaisun eri kulttuurista tullut on omaksunut julistuksessaan vammaiselle, kuten esimerkissä.</p><p>Tämä on yksistään parempi keino luoda yhteyksiä kuin diplomaattiset keinot. Niin uuden vuoden puheessaan presidentti Sauli Niinistö asian ilmaisi kahdenvälisistä suhteista. Hän ymmärtää juuri näitä ja juuri näitä luottamukseen suuntaavia vaikutteita. Vammaiset-käsitteellä eri kulttuurista tulleille ihmisille on laajempi käsitys kuin Suomessa viranomaisille. Miksi hylkäisimme vähäosaisten osuuden asiassa?</p><p>Tutkittaessa eri uskontosuuntauksia kaikki eri uskontosuuntauksiin kuuluvat ihmiset ajattelevat esimerkin vaikuttajasta ja vaikuttavuudesta samalla tavoin. Tähän perustuu rauhanjulistus, joka on yleistä maailmanrauhaa tukeva.</p><p>Suomessa vammaisten ihmisten välttämättömiä, elämänmittaisia avun ja tuen tarpeita kilpailutetaan ja palveluntuottaja saattaa vaihtua ilman, että vammainen henkilö on ollut millään tavalla osallisena asiassa, kertoo toiminnanjohtaja Marianna Ohtonen Kehitysvammaliitosta.</p><p>Eikä tässä kaikki. Kyseinen esimerkin henkilö on joutunut muuttamaan jopa omasta kodistaan toiseen tämän kilpailutuksen seurauksena. Henkilön vaikuttavuus on kuitenkin vaa&#39;assa painavampi jota Suomessa ei tällä hetkellä tunnisteta niin kirkossa kuin valtion virkamiestaholla. Eikä vammaisilla ole mahdollisuutta itse valita, missä tai kenen kanssa asuu, Autismi- ja Aspergerliiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen&nbsp;toteaa.Tässä tehdään isoja virheitä heikompia kohtaan hän sanoo.</p><p><strong><em>YK:n vaikuttavuuden piiriin halutaan ne kehitysvammaiset, sairaat ja vanhukset lasten lisäksi, joita ei mainita YK:n lasten oikeuksien sopimuksessa. YK:n päätöslauselmaksi halutaan sisäisen turvallisuuden uusi rakentaminen. Tuotosta käytettäisiin lisäksi hyödyntämällä näitä vaikutteita edistämään maailmanrauhaa.</em></strong></p><p>Kyseisellä henkilöllä oli syntymästä alkaen kuolemaan johtanut ärhäkkä epilepsia. Kyseisen henkilön lähisukulaiset ovat myös otettu muslimitaustaisen suvun perheyhteyteen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vammaisten ihmisoikeuksissa on yhä tekemistä. Se on lupaus toimia oikein, estää jopa iskuja tutkimuksen mukaan kotimaassa ja liennyttää kaikin tavoin.

Esimerkissä vammaiselle ihmiselle luettiin perässä toistaen rauhanjulistus. Vammainen otettiin muslimitaustaisen suvun perheyhteyteen perheenjäseneksi.

Sanotaan, eri kulttuurista tulleiden ihmisten ymmärtävän vammaisia, lapsia, sairaita ja vanhuksia. Siis se on se yhteys, joita viisaat ovat iät ajat yrittäneet etsiä ratkaisuksi sisäisen turvallisuuden ja myös maailmanrauhan kannalta, minkä ratkaisun eri kulttuurista tullut on omaksunut julistuksessaan vammaiselle, kuten esimerkissä.

Tämä on yksistään parempi keino luoda yhteyksiä kuin diplomaattiset keinot. Niin uuden vuoden puheessaan presidentti Sauli Niinistö asian ilmaisi kahdenvälisistä suhteista. Hän ymmärtää juuri näitä ja juuri näitä luottamukseen suuntaavia vaikutteita. Vammaiset-käsitteellä eri kulttuurista tulleille ihmisille on laajempi käsitys kuin Suomessa viranomaisille. Miksi hylkäisimme vähäosaisten osuuden asiassa?

Tutkittaessa eri uskontosuuntauksia kaikki eri uskontosuuntauksiin kuuluvat ihmiset ajattelevat esimerkin vaikuttajasta ja vaikuttavuudesta samalla tavoin. Tähän perustuu rauhanjulistus, joka on yleistä maailmanrauhaa tukeva.

Suomessa vammaisten ihmisten välttämättömiä, elämänmittaisia avun ja tuen tarpeita kilpailutetaan ja palveluntuottaja saattaa vaihtua ilman, että vammainen henkilö on ollut millään tavalla osallisena asiassa, kertoo toiminnanjohtaja Marianna Ohtonen Kehitysvammaliitosta.

Eikä tässä kaikki. Kyseinen esimerkin henkilö on joutunut muuttamaan jopa omasta kodistaan toiseen tämän kilpailutuksen seurauksena. Henkilön vaikuttavuus on kuitenkin vaa'assa painavampi jota Suomessa ei tällä hetkellä tunnisteta niin kirkossa kuin valtion virkamiestaholla. Eikä vammaisilla ole mahdollisuutta itse valita, missä tai kenen kanssa asuu, Autismi- ja Aspergerliiton toiminnanjohtaja Tarja Parviainen toteaa.Tässä tehdään isoja virheitä heikompia kohtaan hän sanoo.

YK:n vaikuttavuuden piiriin halutaan ne kehitysvammaiset, sairaat ja vanhukset lasten lisäksi, joita ei mainita YK:n lasten oikeuksien sopimuksessa. YK:n päätöslauselmaksi halutaan sisäisen turvallisuuden uusi rakentaminen. Tuotosta käytettäisiin lisäksi hyödyntämällä näitä vaikutteita edistämään maailmanrauhaa.

Kyseisellä henkilöllä oli syntymästä alkaen kuolemaan johtanut ärhäkkä epilepsia. Kyseisen henkilön lähisukulaiset ovat myös otettu muslimitaustaisen suvun perheyhteyteen.

]]>
2 http://hannuvilponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237108-vammaisen-ihmisen-vaikutus-turvallisuuteen-ja-maailmanrauhaan-ihmisoikeuksin#comments Ihmisoikeudet Kehitysvammaiset Pakolaiset ja turvapaikanhakijat Suomessa 2015; Yhdistyneet kansakunnat Presidentin puhe Vanhukset Arvot 5.5: Yhteiskunnassamme olisi vähemmän ongelmia, jos ihmisiä kohdeltaisiin tasa-arvoisemmin. Wed, 17 May 2017 10:38:43 +0000 Hannu Vilponen http://hannuvilponen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237108-vammaisen-ihmisen-vaikutus-turvallisuuteen-ja-maailmanrauhaan-ihmisoikeuksin
Suomalainen helvetinkone http://kaarle.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236310-suomalainen-helvetinkone <p>Toinen vanhemmistani, joka kärsii muistisairaudesta, on ollut viime vuodet Espoon kaupungin yleisen edunvalvonnan alaisena. &nbsp;</p><p>Hän on asunut avustetusti omassa huoneistossaan voittoa tavoittelemattomassa palvelutalossa, josta on päässyt tähän asti toistaiseksi ulkoilemaan omatoimisesti ja jossa eläminen on vielä ollut inhimillistä. &nbsp;</p><p>Muistiongelmien takia hän ei kuitenkaan ole usein enää löytänyt tietään takaisin, ja hän on joutunut pyytämään apua lähialueen ihmisiltä ja välillä poliisi on tuonut hänet takaisin.</p><p>Tästä ja muista syistä, joita meille omaisille ei eritelty, palvelutalo on halunnut hänestä eroon ja asian on ottanut hoitaakseen Espoon kaupungin muistineuvoja.</p><p>Meille oli kerrottu, että hänet laitetaan jonoon odottamaan vapautuvia paikkoja sellaisista kohteista, joissa asuminen on valvotumpaa, ja että kun paikkoja vapautuu, niitä voidaan harkita eikä niitä ole pakko ottaa vastaan. Huoli omaisilta ja lähiystäviltä oli perustellusti, että jos hänet pistetään täysin sopimattomaan paikkaan, se olisi käytännössä kuolemantuomio sillä hänelle ulkoilu ja vapaa-aika ovat lähes elinehto, ja aktiivinen liikunta auttaa aivojen verenkiertoa ja aktivoi myös muistia ja ajattelua.</p><p>Sain tällä viikolla keskiviikkona tiedon, että Espoon kaupungin muistineuvoja on ominpäin viemässä häntä uuteen paikkaan. Uusi paikka on kansainvälisen ketjun rakennuttama ja hoitama. Ollessani nyt Suomessa kävin kiireesti katsomassa millaisesta paikasta on kysymys ja selvittääkseni mitä voin tehdä hänen edukseen, ja olin järkyttynyt.</p><p>Kyseessä on suljettu 12 henkilön varsin pieni osasto, joka muistuttaa enemmänkin hullujenhuonetta - siellä on jo vahvasti lääkittyjä ihmisiä joista monet ovat mahdollisesti tämän &quot;hoidon&quot; seurauksena jo menettäneet viimeisiäkin kosketuksia todellisuuteen, ja skenaario toi mieleen elokuvan &quot;Yksi lensi yli käenpesän&quot;.</p><p>Täysin odotetusti vanhempani ei voinut käsittää paikkaa ollenkaan ja alkoi jo tulla välittömästi hulluksi tällaisessa seurassa. Sympatiani ovat myös näiden muiden potilaiden puolella. Miten kukaan voi kuvitella sen olevan ihmisarvoista toimintaa, että ihmisiä pidetään ahtaissa tiloissa, lähes ainoana virikkeenä iso taulu-TV pienessä oleskelutilassa - ja kaikki tietävät millaista järkyttävän kelvotonta ohjelmaa TV:stäkin tulee etenkin päivisaikaan - mutta ei siihenkään voi keskittyä kun on itsehallintansa menettäneitä lääkepotilaita haahuilemassa ja sekoilemassa ympärillä. Kukaan hoitajista ei ollut suomalaisperäinen. Ihmisten viimeiset hetket halutaan siis järjestää niin, että joutuu epäinhimillisiin olosuhteisiin, tuntemattomista kulttuureista tulevien ihmisten hoidettavaksi, jotka eivät osaa kommunikoida näiden vanhuksien kanssa tuntematta omien sukujuurtensa kautta Suomea ja osaamatta puhua heidän tuntemistaan asioista. Ei tarvitsisi kovin montaa askelta huonompaan suuntaan enää mennä, kun voitaisiin puhua jo yhtä jäätävästä kohtalosta kuin vankileiristä.</p><p>Yksi pöyristyttävimmistä asioista tässä on prosessi: kaupungin viranomainen&nbsp; on ominpäin mennyt tällaista tekemään, ja ei ole ilmiselvästi ottanut selvää, tai ei ole ollut kykeneväinen eikä tehtäviensä ajantasalla että olisi pystynyt edes arvioimaan, että paikka ei sovellu vanhemmalleni.</p><p>Olen lukenut että tällaisen muistineuvojan virkaan kuuluisi ymmärrys muistisairaista, mutta hän ei ollut ymmärtänyt edes sitä, että paikkaan olisi pitänyt tuoda vanhemmalleni kuuluvaa kalustoa ja esineitä, jotta hän olisi edes voinut löytää yhden nurkan sieltä jossa tuntisi olonsa kotoisaksi.</p><p>Sen sijaan hänet ns. &quot;dumpattiin&quot; tyhjään huoneeseen, jossa on sairaalamallinen potilassänky, muutamien vaatenippujen kera.</p><p>Käsittämätöntä on myös se, että tällaisissakin paikoissa on töissä ihmisiä jotka joko kuvittelevat että tämä on kelvollista ihmisten kohtelua, tai eivät puutu siihen, koska haluavat pitää työstään kiinni.</p><p>En kirjoita tästä sen takia, että kyseessä on oma vanhempani, mutta se on auttanut minua ymmärtämään miten kamalalla tavalla ihmisiä tässä maassa kohdellaan.</p><p>Tämä kyseinen firma veloittaa palveluksistaan tuhansia euroja kuussa, josta laskusta eläkkeestä käsittääkseni viedään kaikki mitä voidaan, ja veronmaksajilta loput.</p><p>Mutta haluammeko me todella tällä tavalla kohdella vanhoja ihmisiämme?</p><p>Olen aiemmin ohittanut kirjoitukset siitä, että Suomessa &quot;tapetaan&quot; vanhuksia, mutta nyt ymmärrän täysin mistä on ollut puhe.</p><p>Kun seurasin niitä osin jo muodottomaksi lääkittyjä ja mieleltään huumattuja ihmisraukkoja, jotka tuolla ahtaalla osastolla joka koostuu kahdesta käytävästä joiden varrella on pieniä 20m2 huoneita ja varsin pienestä niiden väliin jäävästä sosiaalitilasta, kokemus oli niin järkyttävä että mukana olleen ystäväni kanssa menimme useiksi tunneiksi illalla koittamaan saamaan tätä kamaluutta vähän puhdistettua ja puitua mielistämme.</p><p>Olen edelleen sokissa ja järkyttynyt, en vähiten sen takia, että voin vain kuvitella millaista kauhua vanhempani kokee siellä tälläkin hetkellä, koska ei ymmärrä mihin hänet on viety ja miksi hänet on lukittu samaan tilaan muiden jo pitkälle rääkättyjen ihmisten kanssa, jotka käyttäytyvät osin varsin sekopäisesti lääkityksen johdosta.</p><p>Osaston vuorossa ollut sairaanhoitaja soitti minulle eilen ja kertoi että he eivät tiedä mitä tekisivät koska vanhempani ei siellä viihdy, ja olivat saaneet lääkäriltä luvan käyttää rauhoittavia lääkkeitä.</p><p>Onko Suomen sosiaalipolitiikan ja näitä tapoja ollut kirjoittamassa tohtori Mengele?</p><p>Miten mikään itseään sivistyneenä pitävä yhteiskunta voi järjestää tällaisia oloja?</p><p>Irvokasta on vielä se, että näitä ihmisraukkoja sijoitetaan viranomaisten diktatuurimaisilla päätöksillä ulkomaisten ketjujen laitoksiin, joissa keskitytään yhtiön näkökulmasta voiton maksimointiin.</p><p>Vanhemmalleni tehdään paraikaa pahimmillaan peruuttamatonta vahinkoa. Käynnistin eilen hädissäni selvitykset ja lähetin pyyntöjä eri paikkoihin koittaen löytää jotakin paikkaa, jossa olisi mahdollisuus inhimilliseen ja ihmisarvoiseen elämään.</p><p>Tässä loukataan jo ihmisen perustavia oikeuksia.</p><p>Voin vain kauhulla kuvitella, kuinka suuri määrä ihmisiä Suomessa on joutunut ja joutumassa samanlaiseen kohtaloon.</p><p>Miten käy etenkin niille, joilla ei ole edes ketään omaisia jotka voisivat edes päästä seuraamaan mitä heille tapahtuu?</p><p>Kuinka monta henkeä ja sielua liiskataan tällaisen sairaan toiminnan rattaissa?</p><p>Tämän täytyy loppua.</p><p>Kyseinen Espoon kaupungin muistineuvoja, joka on tämän katastrofin järjestänyt, ei edes seuraavana päivänä vastannut puhelimeen vaan kaikki puhelut menivät vastaajaan.</p><p>Erityisen sairaan tästä tekee sen, että tällaisia hulluuksia junailevat ihmiset eivät kanna mitään vastuuta, enkä perää vastuunkannolla sitä Jyrki Kataisen mallin vastuunkantoa jossa vastuu kannetaan roskikseen ja lähdetään itse vihellellen takavasemmalle.</p><p>Tällaisia ihmisten elämään ja kuolemaan sekä hyvinvointiin suoraan vaikuttavien ihmisten pitäisi olla täysin vastaamassa teoistaan ja korjaamassa vahinkonsa.</p><p>Nyt ajoitus oli täydellinen, jos haluaisi maksimoida vahinkoa jonka ihmiselle voi aiheuttaa: kyseinen kaupungin viranomainen oli ajoittanut itse päättämänsä muuton, josta kerrottiin omaisille viime tinkaan, vastoin aiempaa ymmärrystä että paikkoja ei olisi sokkona pakko ottaa vastaan, viikolle jolloin vielä kaupungin edunvalvoja oli lomalla - ja edessä pitkä vappuviikonloppu jona aikana vanhempani olisi täysin lukossa henkisesti ja medikaalisesti kidutettavana - sattumaa vai täydellistä sadismia?</p><p>Pahoin pelkään, että vanhempani murtuu jo peruuttamattomasti, ja minulle on kerrottu, että kun kerran medikalisaation linjalle lähdetään, siitä ei ole paluuta.</p><p>Haluaisin toivoa että niin ei ole.</p><p>Miten olemme rakentaneet, ja päästäneet rakentumaan, järjestelmän joka toimii tällä tavalla?</p><p>En elättele toiveita että tämä kaupungin työntekijä joutuu tästä byrokratian muurien ja labyrintin suojelemana juridiseen vastuuseen, vaikka pitäisi. Vahinko on mittaamaton, ei ainoastaan vanhemmalleni, mutta myös meille omaisille, jotka joudumme nyt olemaan myös henkisen kärsimyksen alla tietäen millaisessa loukossa vanhempamme on.</p><p>Yhtälailla kamalalta, ellei kamalammalta, tuntuu vielä kuitenkin se, että ilmiselvästi Suomessa lukemattomia ihmisiä on tällaisessa samanlaisessa &quot;hoito&quot;-putkessa.</p><p>Mitä tälle on tehtävissä?</p><p>Ja mitä hulluutta on odotettavissa, kun tämän katastrofihallituksen maestro-Sipilän ajama sote-uudistus sotkee kaikki kuviot?</p><p>Kansainvälisten ja suurten ketjujen rahanpumppauslaitokset yhdistettynä viranomaisten mielivaltaan tulee tuottamaan pahimmillaan kestämättömän määrän tragedioita, kärsimystä ja suomalaisten varojen ja säästöjen haaskaamista.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Toinen vanhemmistani, joka kärsii muistisairaudesta, on ollut viime vuodet Espoon kaupungin yleisen edunvalvonnan alaisena.  

Hän on asunut avustetusti omassa huoneistossaan voittoa tavoittelemattomassa palvelutalossa, josta on päässyt tähän asti toistaiseksi ulkoilemaan omatoimisesti ja jossa eläminen on vielä ollut inhimillistä.  

Muistiongelmien takia hän ei kuitenkaan ole usein enää löytänyt tietään takaisin, ja hän on joutunut pyytämään apua lähialueen ihmisiltä ja välillä poliisi on tuonut hänet takaisin.

Tästä ja muista syistä, joita meille omaisille ei eritelty, palvelutalo on halunnut hänestä eroon ja asian on ottanut hoitaakseen Espoon kaupungin muistineuvoja.

Meille oli kerrottu, että hänet laitetaan jonoon odottamaan vapautuvia paikkoja sellaisista kohteista, joissa asuminen on valvotumpaa, ja että kun paikkoja vapautuu, niitä voidaan harkita eikä niitä ole pakko ottaa vastaan. Huoli omaisilta ja lähiystäviltä oli perustellusti, että jos hänet pistetään täysin sopimattomaan paikkaan, se olisi käytännössä kuolemantuomio sillä hänelle ulkoilu ja vapaa-aika ovat lähes elinehto, ja aktiivinen liikunta auttaa aivojen verenkiertoa ja aktivoi myös muistia ja ajattelua.

Sain tällä viikolla keskiviikkona tiedon, että Espoon kaupungin muistineuvoja on ominpäin viemässä häntä uuteen paikkaan. Uusi paikka on kansainvälisen ketjun rakennuttama ja hoitama. Ollessani nyt Suomessa kävin kiireesti katsomassa millaisesta paikasta on kysymys ja selvittääkseni mitä voin tehdä hänen edukseen, ja olin järkyttynyt.

Kyseessä on suljettu 12 henkilön varsin pieni osasto, joka muistuttaa enemmänkin hullujenhuonetta - siellä on jo vahvasti lääkittyjä ihmisiä joista monet ovat mahdollisesti tämän "hoidon" seurauksena jo menettäneet viimeisiäkin kosketuksia todellisuuteen, ja skenaario toi mieleen elokuvan "Yksi lensi yli käenpesän".

Täysin odotetusti vanhempani ei voinut käsittää paikkaa ollenkaan ja alkoi jo tulla välittömästi hulluksi tällaisessa seurassa. Sympatiani ovat myös näiden muiden potilaiden puolella. Miten kukaan voi kuvitella sen olevan ihmisarvoista toimintaa, että ihmisiä pidetään ahtaissa tiloissa, lähes ainoana virikkeenä iso taulu-TV pienessä oleskelutilassa - ja kaikki tietävät millaista järkyttävän kelvotonta ohjelmaa TV:stäkin tulee etenkin päivisaikaan - mutta ei siihenkään voi keskittyä kun on itsehallintansa menettäneitä lääkepotilaita haahuilemassa ja sekoilemassa ympärillä. Kukaan hoitajista ei ollut suomalaisperäinen. Ihmisten viimeiset hetket halutaan siis järjestää niin, että joutuu epäinhimillisiin olosuhteisiin, tuntemattomista kulttuureista tulevien ihmisten hoidettavaksi, jotka eivät osaa kommunikoida näiden vanhuksien kanssa tuntematta omien sukujuurtensa kautta Suomea ja osaamatta puhua heidän tuntemistaan asioista. Ei tarvitsisi kovin montaa askelta huonompaan suuntaan enää mennä, kun voitaisiin puhua jo yhtä jäätävästä kohtalosta kuin vankileiristä.

Yksi pöyristyttävimmistä asioista tässä on prosessi: kaupungin viranomainen  on ominpäin mennyt tällaista tekemään, ja ei ole ilmiselvästi ottanut selvää, tai ei ole ollut kykeneväinen eikä tehtäviensä ajantasalla että olisi pystynyt edes arvioimaan, että paikka ei sovellu vanhemmalleni.

Olen lukenut että tällaisen muistineuvojan virkaan kuuluisi ymmärrys muistisairaista, mutta hän ei ollut ymmärtänyt edes sitä, että paikkaan olisi pitänyt tuoda vanhemmalleni kuuluvaa kalustoa ja esineitä, jotta hän olisi edes voinut löytää yhden nurkan sieltä jossa tuntisi olonsa kotoisaksi.

Sen sijaan hänet ns. "dumpattiin" tyhjään huoneeseen, jossa on sairaalamallinen potilassänky, muutamien vaatenippujen kera.

Käsittämätöntä on myös se, että tällaisissakin paikoissa on töissä ihmisiä jotka joko kuvittelevat että tämä on kelvollista ihmisten kohtelua, tai eivät puutu siihen, koska haluavat pitää työstään kiinni.

En kirjoita tästä sen takia, että kyseessä on oma vanhempani, mutta se on auttanut minua ymmärtämään miten kamalalla tavalla ihmisiä tässä maassa kohdellaan.

Tämä kyseinen firma veloittaa palveluksistaan tuhansia euroja kuussa, josta laskusta eläkkeestä käsittääkseni viedään kaikki mitä voidaan, ja veronmaksajilta loput.

Mutta haluammeko me todella tällä tavalla kohdella vanhoja ihmisiämme?

Olen aiemmin ohittanut kirjoitukset siitä, että Suomessa "tapetaan" vanhuksia, mutta nyt ymmärrän täysin mistä on ollut puhe.

Kun seurasin niitä osin jo muodottomaksi lääkittyjä ja mieleltään huumattuja ihmisraukkoja, jotka tuolla ahtaalla osastolla joka koostuu kahdesta käytävästä joiden varrella on pieniä 20m2 huoneita ja varsin pienestä niiden väliin jäävästä sosiaalitilasta, kokemus oli niin järkyttävä että mukana olleen ystäväni kanssa menimme useiksi tunneiksi illalla koittamaan saamaan tätä kamaluutta vähän puhdistettua ja puitua mielistämme.

Olen edelleen sokissa ja järkyttynyt, en vähiten sen takia, että voin vain kuvitella millaista kauhua vanhempani kokee siellä tälläkin hetkellä, koska ei ymmärrä mihin hänet on viety ja miksi hänet on lukittu samaan tilaan muiden jo pitkälle rääkättyjen ihmisten kanssa, jotka käyttäytyvät osin varsin sekopäisesti lääkityksen johdosta.

Osaston vuorossa ollut sairaanhoitaja soitti minulle eilen ja kertoi että he eivät tiedä mitä tekisivät koska vanhempani ei siellä viihdy, ja olivat saaneet lääkäriltä luvan käyttää rauhoittavia lääkkeitä.

Onko Suomen sosiaalipolitiikan ja näitä tapoja ollut kirjoittamassa tohtori Mengele?

Miten mikään itseään sivistyneenä pitävä yhteiskunta voi järjestää tällaisia oloja?

Irvokasta on vielä se, että näitä ihmisraukkoja sijoitetaan viranomaisten diktatuurimaisilla päätöksillä ulkomaisten ketjujen laitoksiin, joissa keskitytään yhtiön näkökulmasta voiton maksimointiin.

Vanhemmalleni tehdään paraikaa pahimmillaan peruuttamatonta vahinkoa. Käynnistin eilen hädissäni selvitykset ja lähetin pyyntöjä eri paikkoihin koittaen löytää jotakin paikkaa, jossa olisi mahdollisuus inhimilliseen ja ihmisarvoiseen elämään.

Tässä loukataan jo ihmisen perustavia oikeuksia.

Voin vain kauhulla kuvitella, kuinka suuri määrä ihmisiä Suomessa on joutunut ja joutumassa samanlaiseen kohtaloon.

Miten käy etenkin niille, joilla ei ole edes ketään omaisia jotka voisivat edes päästä seuraamaan mitä heille tapahtuu?

Kuinka monta henkeä ja sielua liiskataan tällaisen sairaan toiminnan rattaissa?

Tämän täytyy loppua.

Kyseinen Espoon kaupungin muistineuvoja, joka on tämän katastrofin järjestänyt, ei edes seuraavana päivänä vastannut puhelimeen vaan kaikki puhelut menivät vastaajaan.

Erityisen sairaan tästä tekee sen, että tällaisia hulluuksia junailevat ihmiset eivät kanna mitään vastuuta, enkä perää vastuunkannolla sitä Jyrki Kataisen mallin vastuunkantoa jossa vastuu kannetaan roskikseen ja lähdetään itse vihellellen takavasemmalle.

Tällaisia ihmisten elämään ja kuolemaan sekä hyvinvointiin suoraan vaikuttavien ihmisten pitäisi olla täysin vastaamassa teoistaan ja korjaamassa vahinkonsa.

Nyt ajoitus oli täydellinen, jos haluaisi maksimoida vahinkoa jonka ihmiselle voi aiheuttaa: kyseinen kaupungin viranomainen oli ajoittanut itse päättämänsä muuton, josta kerrottiin omaisille viime tinkaan, vastoin aiempaa ymmärrystä että paikkoja ei olisi sokkona pakko ottaa vastaan, viikolle jolloin vielä kaupungin edunvalvoja oli lomalla - ja edessä pitkä vappuviikonloppu jona aikana vanhempani olisi täysin lukossa henkisesti ja medikaalisesti kidutettavana - sattumaa vai täydellistä sadismia?

Pahoin pelkään, että vanhempani murtuu jo peruuttamattomasti, ja minulle on kerrottu, että kun kerran medikalisaation linjalle lähdetään, siitä ei ole paluuta.

Haluaisin toivoa että niin ei ole.

Miten olemme rakentaneet, ja päästäneet rakentumaan, järjestelmän joka toimii tällä tavalla?

En elättele toiveita että tämä kaupungin työntekijä joutuu tästä byrokratian muurien ja labyrintin suojelemana juridiseen vastuuseen, vaikka pitäisi. Vahinko on mittaamaton, ei ainoastaan vanhemmalleni, mutta myös meille omaisille, jotka joudumme nyt olemaan myös henkisen kärsimyksen alla tietäen millaisessa loukossa vanhempamme on.

Yhtälailla kamalalta, ellei kamalammalta, tuntuu vielä kuitenkin se, että ilmiselvästi Suomessa lukemattomia ihmisiä on tällaisessa samanlaisessa "hoito"-putkessa.

Mitä tälle on tehtävissä?

Ja mitä hulluutta on odotettavissa, kun tämän katastrofihallituksen maestro-Sipilän ajama sote-uudistus sotkee kaikki kuviot?

Kansainvälisten ja suurten ketjujen rahanpumppauslaitokset yhdistettynä viranomaisten mielivaltaan tulee tuottamaan pahimmillaan kestämättömän määrän tragedioita, kärsimystä ja suomalaisten varojen ja säästöjen haaskaamista.

 

]]>
21 http://kaarle.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236310-suomalainen-helvetinkone#comments Byrokratia Inhimillisyys Sote Vanhukset Virkamiehet Sat, 29 Apr 2017 05:10:20 +0000 Kalle Kataja http://kaarle.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236310-suomalainen-helvetinkone
Sote ja ikäihmiset http://vikkeengman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235355-sote-ja-ikaihmiset <p><strong>Sote-uudistuksen vaikutuksista</strong></p> <p>Mikäli ajatellaan ettei kuntien valtuustoilla tai hallinnolla ei ole enää minkäänlaista vaikutusta sote-palvelujen järjestämisessä tai tarpeen määrittelyssä, niin erehdytään pahoin. Valtuusto ja lautakunnat tekevät paljon töitä sellaisten palvelujen järjestämisessä, joilla on suorat vaikutukset sote-palvelujen tarpeeseen ja asiakkuuksiin. Nuorisopalveluilla ja liikuntapalveluilla voidaan oikeilla toimilla saada aikaan todellisia ennaltaehkäiseviä toimia kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta, ettei raskaita sote-palveluja kaikkien osalta tarvita. Koulutuksen ja muun sivistystyön kautta voidaan vaikuttaa työelämään ja aktiiviseen elämäntapaan juurtuvien kuntalaisten asumista kaupungissa ilman raskaita sote-palveluja. Kuntien tehtäväksi jää edellisiin liittyen myös vaikeasti työllistettävien tukityö. Tämä jos mikä vaatii sote-palvelujen kanssa yhteistyötä, koska usein taustalla on monenlaisia ongelmia, joiden hoitamiseksi tarvitaan laajempaa osaamista yli organisaatiorajojen.&nbsp; Valtuutettujen tulee aktiivisesti toimia kuntalaisten parhaaksi niiden palvelujen suunnittelussa, joilla on vahva rajapinta sote-palvelujen kanssa. Näiden asioiden oikeilla hoitamisella ja järkevällä resursoinnilla saadaan pitkällä aikavälillä säästöjä aikaan ja elinvoimainen kaupunki elinvoimaisine kaupunkilaisineen.</p> <p><strong>Ikäihmisiä ei saa unohtaa</strong></p> <p>Vanhusten palveluista puhuttaessa asia koskettaa minua vahvasti. Minulla elää palvelukodeissa elämäni tärkeimpiä ihmisiä, molemmat isoäitini. Lapsena sain heiltä paljon huolenpitoa, rakkautta ja ihanaa ruokaa, sekä herkkuja. Nyt heidän toimintakykynsä vaatii erilaista apua, jota ei voi ainoastaan omaiset järjestää. Meistä kaikista tulee ajallaan vanhuksia ja olisi minusta typerää olla luomassa sellaista yhteiskuntaa, jossa vanhuksista ei huolehdittaisi. Sehän on jo itsekkäistäkin syistä typerintä oman jalan leikkaamista, kuin mikään tässä maailmassa. Teemme pitkän päivätyön, perustamme perheen, kasvatamme lapsia, autamme lastenlasten kanssa ja sitten jossain vaiheessa on saatava mahdollisuus elää arvokkaasti ikäihmisen elämää. Vahvasti puhutaan ikäihmisten palveluiden siirtyvän sote-uudistuksen jälkeen maakunnille. Totta onkin, että sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat sitä kautta järjestettäväksi, mutta yksin nämä palvelut eivät riitä. Rovaniemen kaupunginvaltuutettujen tulee huolehtia, että ikäihmisten palvelujen tarpeet huomioidaan kulttuuri- ja liikuntapalveluissa, sekä niiden kehittämisessä. Näiden palveluiden helppo saatavuus ehkäisee ikäihmisten sairauksia ja parantaa elämän laatua. Samoin tulee vaalia rakentamisen suhteen, että ikäihmisten tarpeet ja liikkumisen helppous huomioidaan. Valtuutettujen tulee haluta myös kehittää Rovaniemen kaupunginvaltuuston yhteistyötä sote-palveluja järjestävän maakuntahallinnon kanssa niin, että palvelujen tasoa seurataan ja laatu tulee olemaan hyvä niin ikäihmisten, kuin muidenkin kuntalaisten osalta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sote-uudistuksen vaikutuksista

Mikäli ajatellaan ettei kuntien valtuustoilla tai hallinnolla ei ole enää minkäänlaista vaikutusta sote-palvelujen järjestämisessä tai tarpeen määrittelyssä, niin erehdytään pahoin. Valtuusto ja lautakunnat tekevät paljon töitä sellaisten palvelujen järjestämisessä, joilla on suorat vaikutukset sote-palvelujen tarpeeseen ja asiakkuuksiin. Nuorisopalveluilla ja liikuntapalveluilla voidaan oikeilla toimilla saada aikaan todellisia ennaltaehkäiseviä toimia kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta, ettei raskaita sote-palveluja kaikkien osalta tarvita. Koulutuksen ja muun sivistystyön kautta voidaan vaikuttaa työelämään ja aktiiviseen elämäntapaan juurtuvien kuntalaisten asumista kaupungissa ilman raskaita sote-palveluja. Kuntien tehtäväksi jää edellisiin liittyen myös vaikeasti työllistettävien tukityö. Tämä jos mikä vaatii sote-palvelujen kanssa yhteistyötä, koska usein taustalla on monenlaisia ongelmia, joiden hoitamiseksi tarvitaan laajempaa osaamista yli organisaatiorajojen.  Valtuutettujen tulee aktiivisesti toimia kuntalaisten parhaaksi niiden palvelujen suunnittelussa, joilla on vahva rajapinta sote-palvelujen kanssa. Näiden asioiden oikeilla hoitamisella ja järkevällä resursoinnilla saadaan pitkällä aikavälillä säästöjä aikaan ja elinvoimainen kaupunki elinvoimaisine kaupunkilaisineen.

Ikäihmisiä ei saa unohtaa

Vanhusten palveluista puhuttaessa asia koskettaa minua vahvasti. Minulla elää palvelukodeissa elämäni tärkeimpiä ihmisiä, molemmat isoäitini. Lapsena sain heiltä paljon huolenpitoa, rakkautta ja ihanaa ruokaa, sekä herkkuja. Nyt heidän toimintakykynsä vaatii erilaista apua, jota ei voi ainoastaan omaiset järjestää. Meistä kaikista tulee ajallaan vanhuksia ja olisi minusta typerää olla luomassa sellaista yhteiskuntaa, jossa vanhuksista ei huolehdittaisi. Sehän on jo itsekkäistäkin syistä typerintä oman jalan leikkaamista, kuin mikään tässä maailmassa. Teemme pitkän päivätyön, perustamme perheen, kasvatamme lapsia, autamme lastenlasten kanssa ja sitten jossain vaiheessa on saatava mahdollisuus elää arvokkaasti ikäihmisen elämää. Vahvasti puhutaan ikäihmisten palveluiden siirtyvän sote-uudistuksen jälkeen maakunnille. Totta onkin, että sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat sitä kautta järjestettäväksi, mutta yksin nämä palvelut eivät riitä. Rovaniemen kaupunginvaltuutettujen tulee huolehtia, että ikäihmisten palvelujen tarpeet huomioidaan kulttuuri- ja liikuntapalveluissa, sekä niiden kehittämisessä. Näiden palveluiden helppo saatavuus ehkäisee ikäihmisten sairauksia ja parantaa elämän laatua. Samoin tulee vaalia rakentamisen suhteen, että ikäihmisten tarpeet ja liikkumisen helppous huomioidaan. Valtuutettujen tulee haluta myös kehittää Rovaniemen kaupunginvaltuuston yhteistyötä sote-palveluja järjestävän maakuntahallinnon kanssa niin, että palvelujen tasoa seurataan ja laatu tulee olemaan hyvä niin ikäihmisten, kuin muidenkin kuntalaisten osalta.

]]>
0 http://vikkeengman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235355-sote-ja-ikaihmiset#comments #vanhustenhoito Kunta ja sote-uudistus Kuntavaalit Rovaniemen kaupunginvaltuusto Vanhukset Hoito 2.1: Vanhuksilla on oltava oikeus palvelukotipaikkaan, koska nykyinen kotihoito ei ole riittävää. Sat, 08 Apr 2017 14:35:32 +0000 Ville-Joonas Engman http://vikkeengman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235355-sote-ja-ikaihmiset
Vanhustenhoito nyt ja huomenna http://tonituomanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234034-vanhustenhoito-nyt-ja-huomenna <p>Vanhustenhoidon ja ikääntyneiden palveluiden&nbsp;nykytilat tuntuvat olleen yllättävän vähän esillä julkisessa keskustelussa viime aikoina, ottaen huomioon lähestyvät vaalit. Toki joitakin tarpeellisia avauksia on tehty: avattu muun muassa Ylen &quot;Vanhusvahti&quot;, sekä sijoitettu vaalikoneisiin muutama kysymys vanhustenhoitoon ja kotihoitoon liittyen.&nbsp; Itselläni on mielikuva, että vanhustenhoidon tilanne mainittiin useammin erään ns. &quot;maahanmuuttokriittisen&quot; oppositio-puolueen kannanotoissa vuosia sitten, jolloin se yleensä asetettiin vastakkain pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen kanssa.<br />&nbsp;No, sitten vuonna 2015 kyseinen maahanmuuttokriittinen puolue pääsi (joutui?) hallitusvastuuseen,&nbsp; ja kannanotot vanhustenhoidosta näyttävät siltä suunnalta vähentyneen, tai sitten en vain ole huomannut niitä.<br /><br /><br />Vuosina 2013 - 2015 voimaan tuli asteittain myös uusi vannhuspalvelulaki, jonka tarkoitus on turvata hyvä vanhuus kaikille kansalaisille. Lain toteutus jäi kuntien harteille, ja kuntien tilanne ja resurssit ovat hyvin erilaisia. Kuten muissakin hyvää tarkoittavissa laeissa (esim. päihdehuoltolaki) laki on virallisesti sama koko maassa, mutta sen toteutus vaihtelee kunnittain.<br /><br />Oman kotikuntani Espoon vanhustenhoidon tila on valottunut minulle oman ammattini ja työni kautta. Olen työskennellyt lähihoitajana Espoon kaupungin kotihoidossa vuosina 2010 - 2011, ja viimeisen puolen vuoden aikana tehnyt samoissa palveluissa keikkatöitä Seuren kautta.<br />&nbsp;Tilanne ei Espoossa ole paha, mutta parannettavaa riittää varmasti täälläkin. Itselleni ensimmäisena silmään pistävä piirre on huomattava sijaisten tarve. Keikkalaisen kannalta tilanne on tietysti edullinen kun keikkoja on runsaasti tarjolla, mutta samalla se tuo haasteita.&nbsp; Työntekijän jatkuva vaihtuminen ja ainainen ns. vieraan&nbsp;ihmisen tuleminen omaan kotiin voi tuntua asiakkaasta ikävältä, ja muistisairaalle jopa pelottavalle.<br />&nbsp;Samalla hoitajan työn laatu ei voi olla paras mahdollinen, jos asiakkaat ovat entuudestaan tuntemattomia, ja huomattava osa työaikaa kuluu osoitteiden etsimiseen vieraalla seudulla.&nbsp; Olkoonkin, että jokainen kotihoidon keikkalainenkin varmasti on koulutettu ammattihenkilö, ja&nbsp;pyrkii tekemään työnsä niin hyvin kuin mahdollista.<br /><br />Tosiasia on myös, että kodeissaan kotihoidon varassa elää niin huonokuntoisia vanhuksia, että heidän paikkansa olisi oikeastaan palvelukodissa tai hoivakodissa, ellei jopa vuodeosastolla. &nbsp;Vanhuksen heikkokuntoisuuden kohtaaminen voi olla ajan mittaan kuormittavaa myös kotihoidon työntekijälle, ja mukaan tulee riittämättömyyden tunnetta omassa työssä.<br /><br />Kaikkien vanhusten tilanne ei toki ole paha. Erään tutkimuksen mukaan vähemmistö vanhuksista tuntee kärsivänsä yksinäisyydesta.&nbsp; Yksinäisyyttä koetaan yhtä lailla laitosolosuhteissa, joissa on muita ihmisiä ympärillä, kuin omassa kodissa.&nbsp; Vanhuksen yksinäisyys voi olla läheisten tai vaikkapa edesmenneen puolison ikävää,&nbsp; eikä pelkkää seuran kaipuuta.&nbsp; On myös vanhuksia, jotka kokevat yksinäisyyden myönteisenä asiana ja nauttivat siitä.&nbsp; Monet myös haluavat ehdottomasti asua omassa kodissaan johon voi liittyä paljon muistoja, vaikka kunto menisi heikoksikin.&nbsp; Laitokseen tai hoitokotiin&nbsp;joutumista myös pelätään, vaikka monille se olisikin parhaaksi.<br /><br />Nykyisin on onneksi tarjolla myös kunnallisia&nbsp;palvelutaloja, joissa yhdistyy kodinomaisuus sekä lähellä oleva hoito ja valvonta.&nbsp; Inhimillisten vanhustenpalvelujen kehittäminen on tärkeää,&nbsp;toi sote-uudistus mukanaan mitä vain. Samalla olisi huomioitava se, että vanhusten asumis- ja hoivapalveluita ei päästettäisi&nbsp;vain veroja kiertävien pörssiyhtiöiden bisnekseksi. &nbsp;&nbsp;</p><p>Väestö ikääntyy, ja huoltosuhde muuttuu.&nbsp; Espoossa yli 75 -vuotiaita oli väestöstä 4,8 % vuonna 2013,&nbsp; vuonna 2030 yli 75 -vuotiaita tulee olemaan 9,7 %.<br /><br />Ikääntyneet ovat ansainneet hyvän hoidon&nbsp;tekemällä pitkään töitä maamme hyväksi, ja maksamalla veroja monien vuosikymmenien ajan.&nbsp; He ovat osallistuneet ehkäpä maamme sotaponnistuksiin, jälleenrakentamiseen sodan jälkeen ja sotakorvausten maksuun.&nbsp; He ovat olleet kehittämässä maatamme nykyaikaiseksi hyvinvointivaltioksi.&nbsp;&nbsp;&nbsp; Sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokatkin ovat lähestymässä ikää, jossa heistä tulee vanhustenpalveluiden asiakkaita.&nbsp; Myös he ovat antaneet panoksensa Suomelle, ja ansaitsevat hyvän vanhuuden, kuten sinä ja minäkin.<br /><br />Allekirjoittanut täyttää 75 vuotta vuonna 2044.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vanhustenhoidon ja ikääntyneiden palveluiden nykytilat tuntuvat olleen yllättävän vähän esillä julkisessa keskustelussa viime aikoina, ottaen huomioon lähestyvät vaalit. Toki joitakin tarpeellisia avauksia on tehty: avattu muun muassa Ylen "Vanhusvahti", sekä sijoitettu vaalikoneisiin muutama kysymys vanhustenhoitoon ja kotihoitoon liittyen.  Itselläni on mielikuva, että vanhustenhoidon tilanne mainittiin useammin erään ns. "maahanmuuttokriittisen" oppositio-puolueen kannanotoissa vuosia sitten, jolloin se yleensä asetettiin vastakkain pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen kanssa.
 No, sitten vuonna 2015 kyseinen maahanmuuttokriittinen puolue pääsi (joutui?) hallitusvastuuseen,  ja kannanotot vanhustenhoidosta näyttävät siltä suunnalta vähentyneen, tai sitten en vain ole huomannut niitä.


Vuosina 2013 - 2015 voimaan tuli asteittain myös uusi vannhuspalvelulaki, jonka tarkoitus on turvata hyvä vanhuus kaikille kansalaisille. Lain toteutus jäi kuntien harteille, ja kuntien tilanne ja resurssit ovat hyvin erilaisia. Kuten muissakin hyvää tarkoittavissa laeissa (esim. päihdehuoltolaki) laki on virallisesti sama koko maassa, mutta sen toteutus vaihtelee kunnittain.

Oman kotikuntani Espoon vanhustenhoidon tila on valottunut minulle oman ammattini ja työni kautta. Olen työskennellyt lähihoitajana Espoon kaupungin kotihoidossa vuosina 2010 - 2011, ja viimeisen puolen vuoden aikana tehnyt samoissa palveluissa keikkatöitä Seuren kautta.
 Tilanne ei Espoossa ole paha, mutta parannettavaa riittää varmasti täälläkin. Itselleni ensimmäisena silmään pistävä piirre on huomattava sijaisten tarve. Keikkalaisen kannalta tilanne on tietysti edullinen kun keikkoja on runsaasti tarjolla, mutta samalla se tuo haasteita.  Työntekijän jatkuva vaihtuminen ja ainainen ns. vieraan ihmisen tuleminen omaan kotiin voi tuntua asiakkaasta ikävältä, ja muistisairaalle jopa pelottavalle.
 Samalla hoitajan työn laatu ei voi olla paras mahdollinen, jos asiakkaat ovat entuudestaan tuntemattomia, ja huomattava osa työaikaa kuluu osoitteiden etsimiseen vieraalla seudulla.  Olkoonkin, että jokainen kotihoidon keikkalainenkin varmasti on koulutettu ammattihenkilö, ja pyrkii tekemään työnsä niin hyvin kuin mahdollista.

Tosiasia on myös, että kodeissaan kotihoidon varassa elää niin huonokuntoisia vanhuksia, että heidän paikkansa olisi oikeastaan palvelukodissa tai hoivakodissa, ellei jopa vuodeosastolla.  Vanhuksen heikkokuntoisuuden kohtaaminen voi olla ajan mittaan kuormittavaa myös kotihoidon työntekijälle, ja mukaan tulee riittämättömyyden tunnetta omassa työssä.

Kaikkien vanhusten tilanne ei toki ole paha. Erään tutkimuksen mukaan vähemmistö vanhuksista tuntee kärsivänsä yksinäisyydesta.  Yksinäisyyttä koetaan yhtä lailla laitosolosuhteissa, joissa on muita ihmisiä ympärillä, kuin omassa kodissa.  Vanhuksen yksinäisyys voi olla läheisten tai vaikkapa edesmenneen puolison ikävää,  eikä pelkkää seuran kaipuuta.  On myös vanhuksia, jotka kokevat yksinäisyyden myönteisenä asiana ja nauttivat siitä.  Monet myös haluavat ehdottomasti asua omassa kodissaan johon voi liittyä paljon muistoja, vaikka kunto menisi heikoksikin.  Laitokseen tai hoitokotiin joutumista myös pelätään, vaikka monille se olisikin parhaaksi.

Nykyisin on onneksi tarjolla myös kunnallisia palvelutaloja, joissa yhdistyy kodinomaisuus sekä lähellä oleva hoito ja valvonta.  Inhimillisten vanhustenpalvelujen kehittäminen on tärkeää, toi sote-uudistus mukanaan mitä vain. Samalla olisi huomioitava se, että vanhusten asumis- ja hoivapalveluita ei päästettäisi vain veroja kiertävien pörssiyhtiöiden bisnekseksi.   

Väestö ikääntyy, ja huoltosuhde muuttuu.  Espoossa yli 75 -vuotiaita oli väestöstä 4,8 % vuonna 2013,  vuonna 2030 yli 75 -vuotiaita tulee olemaan 9,7 %.

Ikääntyneet ovat ansainneet hyvän hoidon tekemällä pitkään töitä maamme hyväksi, ja maksamalla veroja monien vuosikymmenien ajan.  He ovat osallistuneet ehkäpä maamme sotaponnistuksiin, jälleenrakentamiseen sodan jälkeen ja sotakorvausten maksuun.  He ovat olleet kehittämässä maatamme nykyaikaiseksi hyvinvointivaltioksi.    Sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokatkin ovat lähestymässä ikää, jossa heistä tulee vanhustenpalveluiden asiakkaita.  Myös he ovat antaneet panoksensa Suomelle, ja ansaitsevat hyvän vanhuuden, kuten sinä ja minäkin.

Allekirjoittanut täyttää 75 vuotta vuonna 2044.

]]>
0 #vanhustenhoito Hoivapalvelut Kotihoito Vanhukset Vanhuspalvelulaki Hoito 2.1: Vanhuksilla on oltava oikeus palvelukotipaikkaan, koska nykyinen kotihoito ei ole riittävää. Thu, 23 Mar 2017 13:05:36 +0000 Toni Tuomanen http://tonituomanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234034-vanhustenhoito-nyt-ja-huomenna
Annetaan vanhuksille aikaa, ei vain rahaa. http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233832-annetaan-vanhuksille-aikaa-ei-vain-rahaa <p>Olen kuntavaalien kampanjataptahtumien puitteissa tavannut erään senioriherran, joka tuli juttelemaan kanssani yli tunniksi. Olemme olleet kyseisen henkilön kanssa tekemisissä aikaisemminkin, minkä perusteella en odottanut meidän tulevan kauhean hyvin toimeen.</p> <p>Kyseinen herra on eläkeläinen ja meillä oli monta asiaa keskusteltavana: mm. vanhusten hoito, vuokra-asuntojen tilanne täällä stadissa sekä köyhyys etenkin eläkeläisten keskuudessa.</p> <p>Yleensä minulla on kiire, mutta tätä keskustelua en halunnut missata. Mitä Raimolla olisi annetavanaan minulle; nuoremman sukupolven edustajalle? Ja miten minä valtuustoon pyrkivänä voisin häntä auttaa?</p> <p>Keskustelu Raimon kanssa oli suunnattoman antoisa, mutta yksi asia jäi mieleen ihan erityisesti. Hän huomautti, että vanhuksille &ndash; etenkin köyhille &ndash; pitäisi antaa paitsi rahaa, myös aikaa. Olin huomiosta hämilläni vaikka tiesinkin, että eläkeläisten, etenkin vähävaraisten sellaisten, elämä kurjistuu jatkuvasti eikä sille loppua näy. Sen Raimo oli jo opinytu, että taloudellista helpotusta on turhaa odottaakaan &ndash; sen sijaan hän toivoi satsausta aikaan.</p> <p>Raimo ehdotti yhtä konkreettista helpotusta ongelmaan. Olen tätä asiaa lähtenyt selvittämään ja joutunut huomaamaan, kuinka vaikeaa Suomessa, tuossa byrokratian luvatussa maassa onkaan saada aikaan muutosta.</p> <p>Raimon ehdotus oli, että julkisilla liikkuville eläkeläisille annettaisiin matkakortissa enemmän aikaa. Nykyisellään kertalippu maksaa 3,20&euro; ja vaihtoaikaa on maksimissaan tunti ja 20 minuuttia. Raimo kysyi, miksei tuota aikaa voitaisi pelkästään peruseläkkeen varassa sinnittelevien kohdalla pidentää, koska se helpottaisi heidän elämäänsä huomattavasti.</p> <p>Hänen ehdotuksensa oli, että vaihtoaikaa pidennettäisiin neljään tuntiin. Pidennyksen seurauksena he pääsisivät rauhassa käymään kaupassa, moikkaamassa frendejään, käydä leffassa tai teatterissa tai ihan vain istua kahvilassa ja päästä ulos siitä kotinsa neljän seinän vankilasta, jossa niin moni heistä kärvistelee.</p> <p>Raimo huomautti, että monella huono-osaisella ja yksinäisellä ei ole varaa kuukausilippuun ja arvolipun hintakin käy nopeasti liian kalliiksi. Monella on lisäksi terveysongelmia, jotka hidastavat liikkumista, minkä vuoksi kiirehtiminen paikasta A paikkaan B vie huomattavasti enemmän aikaa. Niinpä entistä useampi päätyy jäämään eristyksiin kotiinsa.</p> <p>Olin seruraavana päivänä kysymyksineni yhteydessä HSL:een ja utelin, olisiko moinen muutos teknisesti edes mahdollista. Sain kuulla että se olisi. Kerroin Raimon pointeista, mutta sain vastaukseksi vain jotain ympäripyöreää ja kommentin siitä, kuinka HSL menettäisi prosessissa rahaa.</p> <p>Minulle välittyi käsitys, että HSL välittää enemmän taloustilanteestaan kuin niistä helsinkiläisistä, joita sen tehtävä on palvella. Lisäksi keskustelua leimasi heidän ilmiselvä haluttomuutensa kantaa vastuu asiasta ja sen sijaan siirtää asia jonkun toisen viranomaistahon hoidettavaksi.</p> <p>Toimiva ja edullinen joukkoliikenne on yksi niistä asioista, joita aion ajaa valtuustossa, mikäli minut sinne valitaan.</p> <p>Kaupunkimme tehtävä on huolehtia sen asukkaista. On suorastaan absurdia olla käytämättä edellä kuvatun kaltasta mahdollisuutta, kun tiedämme, kuinka paljon enemmän kuluja siitä seuraava huono-osaisuus, eristäytyneisyys ja yksiäisyys aiheuttaa. Koen tärkeäksi sen,että kaikista pidetään huolta ja luodaan terveellistä ja turvallista kaupunkia, joka pitää huolta omistaan. Siksi aion tehdä kaikkeni, jotta tämän kaltaiset ehdotukset menevät läpi. Kaupungin ja sen asioista päättämään valittujen henkilöiden tehtävänä on auttaa kuntalaisiamme ja se on jotain, jonka koen kunnia-asiakseni.</p> <p>Helsinki on antanut minulle paljon ja nyt on minun vuoroni antaa sille takaisin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olen kuntavaalien kampanjataptahtumien puitteissa tavannut erään senioriherran, joka tuli juttelemaan kanssani yli tunniksi. Olemme olleet kyseisen henkilön kanssa tekemisissä aikaisemminkin, minkä perusteella en odottanut meidän tulevan kauhean hyvin toimeen.

Kyseinen herra on eläkeläinen ja meillä oli monta asiaa keskusteltavana: mm. vanhusten hoito, vuokra-asuntojen tilanne täällä stadissa sekä köyhyys etenkin eläkeläisten keskuudessa.

Yleensä minulla on kiire, mutta tätä keskustelua en halunnut missata. Mitä Raimolla olisi annetavanaan minulle; nuoremman sukupolven edustajalle? Ja miten minä valtuustoon pyrkivänä voisin häntä auttaa?

Keskustelu Raimon kanssa oli suunnattoman antoisa, mutta yksi asia jäi mieleen ihan erityisesti. Hän huomautti, että vanhuksille – etenkin köyhille – pitäisi antaa paitsi rahaa, myös aikaa. Olin huomiosta hämilläni vaikka tiesinkin, että eläkeläisten, etenkin vähävaraisten sellaisten, elämä kurjistuu jatkuvasti eikä sille loppua näy. Sen Raimo oli jo opinytu, että taloudellista helpotusta on turhaa odottaakaan – sen sijaan hän toivoi satsausta aikaan.

Raimo ehdotti yhtä konkreettista helpotusta ongelmaan. Olen tätä asiaa lähtenyt selvittämään ja joutunut huomaamaan, kuinka vaikeaa Suomessa, tuossa byrokratian luvatussa maassa onkaan saada aikaan muutosta.

Raimon ehdotus oli, että julkisilla liikkuville eläkeläisille annettaisiin matkakortissa enemmän aikaa. Nykyisellään kertalippu maksaa 3,20€ ja vaihtoaikaa on maksimissaan tunti ja 20 minuuttia. Raimo kysyi, miksei tuota aikaa voitaisi pelkästään peruseläkkeen varassa sinnittelevien kohdalla pidentää, koska se helpottaisi heidän elämäänsä huomattavasti.

Hänen ehdotuksensa oli, että vaihtoaikaa pidennettäisiin neljään tuntiin. Pidennyksen seurauksena he pääsisivät rauhassa käymään kaupassa, moikkaamassa frendejään, käydä leffassa tai teatterissa tai ihan vain istua kahvilassa ja päästä ulos siitä kotinsa neljän seinän vankilasta, jossa niin moni heistä kärvistelee.

Raimo huomautti, että monella huono-osaisella ja yksinäisellä ei ole varaa kuukausilippuun ja arvolipun hintakin käy nopeasti liian kalliiksi. Monella on lisäksi terveysongelmia, jotka hidastavat liikkumista, minkä vuoksi kiirehtiminen paikasta A paikkaan B vie huomattavasti enemmän aikaa. Niinpä entistä useampi päätyy jäämään eristyksiin kotiinsa.

Olin seruraavana päivänä kysymyksineni yhteydessä HSL:een ja utelin, olisiko moinen muutos teknisesti edes mahdollista. Sain kuulla että se olisi. Kerroin Raimon pointeista, mutta sain vastaukseksi vain jotain ympäripyöreää ja kommentin siitä, kuinka HSL menettäisi prosessissa rahaa.

Minulle välittyi käsitys, että HSL välittää enemmän taloustilanteestaan kuin niistä helsinkiläisistä, joita sen tehtävä on palvella. Lisäksi keskustelua leimasi heidän ilmiselvä haluttomuutensa kantaa vastuu asiasta ja sen sijaan siirtää asia jonkun toisen viranomaistahon hoidettavaksi.

Toimiva ja edullinen joukkoliikenne on yksi niistä asioista, joita aion ajaa valtuustossa, mikäli minut sinne valitaan.

Kaupunkimme tehtävä on huolehtia sen asukkaista. On suorastaan absurdia olla käytämättä edellä kuvatun kaltasta mahdollisuutta, kun tiedämme, kuinka paljon enemmän kuluja siitä seuraava huono-osaisuus, eristäytyneisyys ja yksiäisyys aiheuttaa. Koen tärkeäksi sen,että kaikista pidetään huolta ja luodaan terveellistä ja turvallista kaupunkia, joka pitää huolta omistaan. Siksi aion tehdä kaikkeni, jotta tämän kaltaiset ehdotukset menevät läpi. Kaupungin ja sen asioista päättämään valittujen henkilöiden tehtävänä on auttaa kuntalaisiamme ja se on jotain, jonka koen kunnia-asiakseni.

Helsinki on antanut minulle paljon ja nyt on minun vuoroni antaa sille takaisin.

]]>
0 http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233832-annetaan-vanhuksille-aikaa-ei-vain-rahaa#comments HSL Liikunta ja terveys Vanhukset Yksinäisyys Arki 4.5: Jokaisen pitää päästä palveluiden äärelle joukkoliikenteellä. Mon, 20 Mar 2017 12:30:11 +0000 Abdirahim HUSU Hussein . http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233832-annetaan-vanhuksille-aikaa-ei-vain-rahaa