Ari Rusila: Kootut kirjoitukset The other side of the story!

Kaikki blogit puheenaiheesta Kehitysapu

Saharan metsien hukkakaura valmiina ilmastometsityksiin

Afrikan tulevasta ilmastometsityksestä tiedetään jo paljon, niin savannimetsien oloissa, Sahelin vyöhykkeellä kuin Saharan kuivilla alueillakin. Noin 100 vuotta on testattu viljelyyn sopivia puulajeja, niiden metsänhoitoa ja sittemmin peltometsäviljelyä. Myös paikallisten asukkaiden, pienviljelijöiden ja muiden kyläläisten tuntemuksista metsänviljelyyn on kokemusta.

Metsänviljelyn yllätyksiin on silti syytä varautua. Hyvä esimerkki on meskiittipuun (Prosopis juliflora) tarina Sudanissa.

Ilmastometsitys kehitysmaihin oli esillä jo 30 vuotta sitten

Ulkoministeriön kehitysyhteistyön osaston päällikkönäkin toiminut, eläköitynyt suurlähettiläs Pekka Malinen julkaisi syksyllä 1989 kohua herättäneen muistelmakirjasen ”Kehitysapu täysremonttiin”. Toimin silloin kehitysyhteistyön osastolla metsäneuvonantajana. Tehtäväkseni tuli kommentoida Malisen raporttia metsien näkökulmasta (alla: Metsityksen suuri linja).

Miksi etiopialainen pienviljelijä tykästyi eukalyptukseen?

YK:n alaisen UNSO-osaston (United Nations Sudano-Sahelian Office) vetämässä Etiopian 1980-luvun polttopuun metsityshankkeessa teimme paikallisten kyläläisten keskuudessa sosio-ekonomisen tutkimuksen metsityksen vaikutuksesta heidän elämäänsä. Osana tutkimusta haastattelimme kyläläisiä haluaisivatko he viljellä paikallisia puita. Ja jos haluaisivat, mitä puulajeja niistä.

Eukalyptus ja kehitysmaan ruokaturva

 

Eukalyptukseen perustuva pientilallisten peltometsäviljely Etiopiassa on edennyt vuoden 2004 maauudistuksen jälkeen vauhdilla. Eukalyptus on peräisin vieraalta mantereelta, se on Australiasta Afrikkaan tuotu puulaji. Niinpä kirpakkaan kriittisiä kommentteja eukalyptuksen viljelystä oli odotettavissa.

Eukalyptus - Etiopian ilmastopuu

Australiasta Etiopiaan kotiutunut eukalyptus on kasvanut maan tärkeimmäksi viljelypuuksi. Yli 100 vuoden kasvukokeissa laji on osoittautunut tuottoisaksi, kestäväksi ja viljelyvarmaksi sekä kylämetsityksiin että ylämaan vuoriston metsänrajan hoitoon.

Perhemetsien mallimme sopisi Afrikan ilmastometsätalouteen

Suomalainen kehitysapu alkoi Pohjois-Afrikan metsillä. Ensimmäinen hankkeemme käynnistyi vuonna 1965 Tunisiassa, sikäläisessä Remelin metsäkoulussa. Sen jälkeen metsäavun hankkeita on viety Tansaniaan, Sudaniin, Etiopiaan, Sambiaan, Ugandaan ja muihin Afrikan maihin.

Miksi valtio tuhlaa verovaroja, vaikka omat asiat eivät ole hyvin?

Miksi vaikka valtion budjetissa on:

  • puoluetuki 30 milj.
  • taide- ja teatterituki 450 milj.
  • YLE 500 milj. 
  • tuulivoimatuki 250 milj. 
  • risteilylaivatuki
  • kehitysapu 900 milj.
  • maahanmuuton tuet 250+ milj.

Ja toisaalta kakofonista ristitukea ja verotusta, usein ihan turhaan:

Ilmasto odottaa vuosisadan metsämarssia

Puolan Katowicessä joulukuussa pidetty YK:n vuotuinen ilmastokokous ei onnistunut viitoittamaan käytännön tasolle Pariisin 2015 massiivisessa kokouksessa sovittua yhteistä periaatetta. Maapallon kaikki maathan olivat Pariisissa valmiita hillitsemään fossiilisen hiilidioksidin päästöjä ilmakehään.

Global Carbon Project –hankkeen juuri ennen Katowicen kokousta päivittämä maapallon hiilibudjetti antoi kokoukselle jo ennakkovaroituksen. Päästöt ovat kääntyneet taas Pariisin kokouksen jälkeen nousuun (kuva 1).

Suomi antaa kehitysapua Suomea korkeamman elintason maalle

Green Climate Fund (GCF) on myöntänyt Bahrainille rahaa, vieläpä pelkästään ilmastonmuutokseen sopeutumiseen (adaptation), kun selvästi suurin osa GCF:n rahoittamista hankkeista on ollut päästöjen vähentämiseen (mitigation) liittyviä tai ainakin osittain sitäkin koskevia.

2017 Bahrain 43290,70 US dollaria

2017 Suomi 40585,72 US dollaria

Bahrainin ostovoimakorjattu (eli todellinen) kansantuote asukasta kohti on vähän Suomea korkeampi. Sen sijaan päästöt ovat Bahrainissa olleet vuosikymmeniä maailman korkeimpien joukossa, paljon Suomea korkeampia.

Ajautuuko ihmiskunta nälänhätään?

Eräs taloushistorian klassisimpia oppeja on englantilaisen Thomas Robert Malthusin vuonna 1798 kehittämä väestöteoria. Sen ensimmäinen peruslause kertoo, että ihmiskunnan luontainen lisääntyminen on vuodesta toiseen kiihtyvää eli eksponentiaalista. Toinen lause kertoo, että peltoviljelyyn perustuva ruoantuotantomme lisääntyy vuodesta toiseen suoraviivaisesti eli lineaarisesti.

Malthusin käyrä ja suora eivät voi enää matemaattisesti kohdata. Malthus päätteli että ruoka ei ajan juoksussa riitä. Ihmiskunta ajautuu väistämättä nälänhätään. 

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä