Ari Rusila: Kootut kirjoitukset The other side of the story!

Johtaminen

Johtamisen valta ja vastuu

Minulla oli kunnia jakaa Jussi-gaalassa Hella Wuolijoen Juurakon Hulda -näytelmän mukaan nimetty Hulda-palkinto (Palkinnon sai tuotantoyhtiö Rabbit Films, jonka kasvutarina hakee vertaistaan). Hella Wuolijoki teki uskomattoman uran ja eli naisena aikakauteen nähden monipuolisen elämän. 

Järjettömyyden aikakausi - NYT! Miksi suomalainen poltiikka on haaksirikossa?

Kun nuorena aikuisena astuin vakituisesti oppimaan aikuisten elämää, aloin havahtua todellisuuteen. Järki ei usein ollut tekemisen johtava ajatus vaan tietämättömyys, välinpitämättömyys ja harhainen luuleminen. Aikanaan tiivistyi mieleen, että ahneus ja tyhmyys maailmaa pyörittävät.

 

Mistä suunta koulujen kehittämiselle? Miksi herätä kouluun?

Mistä suunta koulujen kehittämiselle?

Miksi herätä kouluun?

Olen 77 vuotias. Seitsemän viimeistä  vuotta olen käyttänyt Voimaannuttavan suomalaisen koulun rakentamiseen. Hanke lähti liikkeelle 2010, sai OKM:n rahoituksen ja nimekseen  Syvien vahvuuksien koulu. Sittemmin tälle perustalla rakennettiin hanke Kasvuyhteisöllisyyskoulun indikaattorit. Tämän hankkeen 150 sivuinen raportti luovutettiin OKM:lle toukokuussa. Hankkeessa luotiin 84 indikaattoria suomalaisen hyvän koulun arvioimiseksi.

Suomalaisuus olisi edelleen kova kilpailuetu

Kaikkihan sen tietävät!

Ei meistä nykyistä menestyvää hyvinvointivaltiota tullut äärettömän kovalla innovatiivisuudella ja maailmanluokan markkinointiosaamisella.

Meistä tuli me kovalla työllä ja nöyrällä asenteella. Sillä, että me olimme maailman luotettavin ja järjestynein kansa.

Emmekä me koskaan mitään erikoista tuotteiden laatua tehneet, mutta me teimme minkä lupasimme. Ja se oli ja on maailman parasta laatua.

Mitä voimme oppia tapaus Kelasta?

Perustamani Unitas kansanliikkeen missiona on Suomen vakavan ylipolitisoitumisen lopettaminen yhteiskunnallisen innovoinnin, kokonaisuuden ja maalaisjärjen avulla. Käytän kirjoituksessani Kelaa esimerkkinä siitä mitä em. tarkoittaa julkisyhteisöjen tuottamiin palveluihin liittyen.

Raflaava tutkimustulos kehittyneiden johtamismenetelmien vaikutuksista

Petri Böckerman, Mari Kangasniemi ja Antti Kauhanen ovat kirjoittaneet uusimpaan Työelämän tutkimus-lehteen hienon artikkelin osallistavien johtamismenetelmien käyttöönoton vaikutuksista yritysten tuottavuuteen.

It takes two to lobby - Lobbausjohtaminen ruokkii totuudenjälkeistä aikaa

Olen ratkonut ajatuspajassani yhteiskunnallisia ongelmia ja käynnistänyt keskustelua esimerkiksi apteekkireformista, tonttipolitiikasta, sotesta ja vaikkapa ay-liikkeen vallankäytöstä. Toisin kuin yleisesti väitetään, niin sosiaalisiin ja taloudellisiin kysymyksiin löytyy käyttökelpoisia ratkaisuja aika helposti. Vaikeudet alkavat vasta siinä vaiheessa, kun ratkaisut pitäisi laittaa toimeksi.

Sotesta vielä kerran: näin minä sen tekisin

Sote- ja maakuntauudistus on suurin hallinnon ja toimintatapojen uudistus, mitä Suomessa on koskaan sen historiassa tehty. Luulisi, että tällainen veret seisauttava ja yhteiskunnan kestävyysvajeelta pelastava ratkaisu olisi suunniteltu hyvin. Mutta ei ole. Suunnittelua on kyllä tehty määrällisesti paljon, mutta laadullisesti surkeasti ja kunnianhimottomasti. Ministeriön julkaisema uudistusta kuvaava prosessikaavio on niin hämyinen ja epäselvä, että siitä ei saa kokenut konsulttikaan tolkkua.

Miksi Suomi ei digitalisoidu?

Digitalisoitumisesta on jo nyt tullut monen yrityksen pahin painajainen, vaikka elämme vasta muutoksen alkua. Gartner ennustaa, että jo tänä vuonna 20% kaikista markkinajohtajista menettää ykköstilansa yrityksille, jotka on perustettu vuoden 2000 jälkeen.

Suomessa käytännössä kaikki uudet työpaikat syntyvät pieniin ja uudenlaisiin yrityksiin. Tästä huolimatta moni vakiintunut yritys epäröi edelleen lähtötelineissä pitäisikö panostaa digitalisoitumiseen vai ei?

Kun ihminen jää arvotta.

Kun ihminen jää arvotta.

Itsensä arvokkaaksi kokemisen tarve on yksi suurimmista tarpeista ihmisen monisyisessä elämässä. Jos me jäämme toistuvasti arvotta yhteisöissä joissa elämme, joudumme väistämättä kamppailuun oman hyvinvointimme kanssa. Tämän päivän hyvinvointi ei rakennu pelkästään fyysisestä kuntoiluhyvinvoinnista, vaan ennen kaikkea sosio-emotionaalisesta hyvinvoinnista. Jokaisella on riittävästi lihasta pärjätä työnsä äärellä, mutta kukaan ei jaksa loputtomiin jos kokemus omasta työstä ja itsestä tuntuu arvottomalta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä