Ari Rusila: Kootut kirjoitukset The other side of the story!

Kaikki blogit puheenaiheesta Suomen itsenäistymisvuodet 1917-20

Markku Salomaa: 100-vuotista itsenäisyyttämme tulisi juhlia 14.10.2020

Verkkouutisten huomion mukaan historioitsija Markku Salomaa pitää Suomen oikeana itsenäisyyspäivänä Tarton rauhansopimuksen solmimispäivää, lokakuun 14. päivää vuonna 1920. Samansuuntaisen näkemyksen on esittänyt aiemmin muitten muassa historioitsija Ohto Manninen.

Valtava Google-tietomurto - Kreml peukaloinut suomalaisten syntymätietoja?

Tietomurto tai disinfomanipulointia ilman teknistä hakkerointia. Yhtä kaikki, ei ole merkityksetön pikkujuttu, että jokin suuri tietolähdeportaali jakaa tyystin väärää "tietoa" niin graduntekijöille kuin alakoululaisillekin ja samaten myös laajalti luotetuille kv. instituutioille esimerkiksi hakusanoilla 'Gustav Hägglund syntyi'.

Suomineito100 -juhlavuosi 2020 - oletko valmis Suomi, Karjalan Liitto ja Venäjä?

Suomen itsenäisyysjulistusta 6.12.1917 seurasi dramaattinen kolmivuotinen kansallinen ja valtiollinen kehitysprosessi, jonka käänteentekevien vaiheiden myötä kypsyivät ja vakiintuivat 2017 satavuotisjuhliaan viettäneen maailman nyt ehkä onnellisimman kansakunnan ja ehkä toimivimman demokratian tunnusmerkit ja peruspilarit: siniristilippu, valtiomuoto ja Suomineidon muoto kartalla*.

Prof. Meinanderin nimiehdotus 1918 sodalle: ensimmäinen maailmansota Suomessa

- Joopa joo. Silti 'punavalkosota' on edelleen paras uusi ehdotus Suomen sodan 1918 nimeksi, väitän kivenkovaan  uudistaen tammikuisen ehdotukseni. Se kun kuitenkin oli myös enemmän kuin vain 'ensimmäinen maailmansota Suomessa', koska sillä oli olennainen sisällissodan ja kapinan ja luokkasodankin luonne Meinanderin aiheellisesti korostaman geopolitiikka-aspektin lisäksi. 

Karttaamme lisättiin katkoviivoja talvisodan 30.11.1939 - 13.3.1940 jälkeen

Viipurin lääni ja itäinen Salla toki edelleen olivat osa Suomi-neitoa siinä missä Helsinki ja Petsamokin, mutta ne piti merkata erityisalueiksi, koska niillä asusti laittoman anschlussin tuomia maahantunkeutujaryssiä kuten myös Hankoniemen miehitystukikohdassa. Ilta-Sanomat kertoo tänään, kuinka venäläissotilas sotasyyllisen osapuolen edustajana hämmästeli tasan 78 vuotta sitten sotatoimien vaiettua 13.3.1940 Karjalamme elävien puolustajien vähälukuisuutta, ks. is.fi/kotima

Sauli Niinistön rinnassa "suur-Suomi"-merkki!


Alkuperäinen itsenäinen Suomi-neito luomumuodoin (ei siis "suur" tai "pien", vaan oikeankokoinen) näkyy oheisessa tv-kuvakaappauksessa presidentin puheen silmiinpistävänä lisätehosteena. - Tyylikästä viestintää lähellä sydäntä, eikö? 
 

Entä nyt, Sauli Väinämö Niinistö?

Jytky tuli: selkeämpi suora kansanmandaatti johtaa ulkopolitiikkaa kuin Kekkosella koskaan.  Äänestimme Sinua lähes yhtenä henkilönä. Kiitit luottamuksesta vaivaantuneen liikuttuneena. Vastuu painaa. Toivomme Sinun todella tietävän mitä teet antaessasi kansallesi vihjeenomaisen mutta vakuuttavan oletustiedon ns. Nato-option olemassaolosta aikuisten oikeastikin ns. tosipaikan tullen.

Punakaartit - oman aikansa ISIS

Radikalisoituminen 1918 on jo annettu anteeksi, ja ylireaktio siihen. Vaikka rintamalinjoja yhäkin vedetään joskus jopa kevyesti pelipoliittisin motiivein, olemme oppineet kansakuntana läksymme. Onneksi sisäiseen retoriikkaamme ei enää näytä olevan luvassa samaan tapaan radikalisoituneita ääriainesjulistuksia kuin sata vuotta sitten 27.1.1918 päivätty ja Työmies-lehdessä julkaistu "ylevä ja ankara" vallankumousjulistus,  ks. alinna.

Vallankumousjulistus Suomen kansalle 27.1.1918 oli "ylevä ja ankara"

Verkkouutiset julkaisi vuoden 1918  Vallankumousjulistuksen Suomen kansalle. Se on yllättävän vähän aiemmin nähty dokumentti, kansalaisille annettu julistus vallankumouksen alkamisesta Suomessa tasan sata vuotta sitten. Lasse Lehtisen ja Risto Volasen torstaina julkaistusta teoksessa 1918 – Kuinka vallankumous levisi Suomeen (Otava) poimittu julistus päivättiin 27.1.1918 ja alkuperäisjulkaistiin Työmies-lehdessä 28.1.1918, ks. alimpana.

Yrjö Rautio: "Jos tavoittelee kansallista eheyttä, ei voi puhua vapaussodasta"

Hesarin tämänpäiväisessä kolumnissa Rautio puhuu paljolti asiaa-kin.  'Vapaussota', 'vallankumous' ja 'luokkasota' ovat vain yksiä näkökulmia vuoden 1918 sotaamme, ja voivat sodan niminä provosoida kärjistyksiä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä