Ari Rusila: Kootut kirjoitukset The other side of the story!

Israelin vasemmiston ujostelematon militarismi [Op-Ed]

  • Ashkenazi; Ya'alon; Gantz, kolme aiempaa puolustusvoimain komentajaa politiikassa
    Ashkenazi; Ya'alon; Gantz, kolme aiempaa puolustusvoimain komentajaa politiikassa

Israelin vasemmiston pakkomielle syrjäyttää PM Benjamin Netanyahu on johtanut sen kannattamaan sotilaallista ”unelma joukkuetta” siviilijohtoisen hallitsevan puolueen kaatamiseksi. Näin väittää professori Udi Lebel (Ph.D. King's College, London U.) artikkelissaan (The Israeli Left’s Unabashed Militarism). Lebelin mielestä tämä kuvastaa ”kolmannesta maailmasta” tuttua ilmiötä jossa sotilasjuntat kaappaavat vallan pelastaakseen kansakunnan korruptoituneilta poliitikoilta. Pelastajina valtiojohtoon tulleita kenraaleja Lebel pitää populismin, autoritarismin ja fasismin airueina.

Israelin ensimmäiset vuosikymmenet suvereenisti hallinnut Labor puolue on nyt pitkän alamäen jälkeen hajoamistilassa, sen on syytetty muodostuneen feministien, toimittajien ja kansalaisaktivistien kodiksi, puolueeksi jonka johdosta kenraalit, turvallisuushenkilöstö ja talouselämän johto puuttuvat. Puolueen uskottavuus maata johtavaksi voimaksi on nykyisellään olematon.

Aiemmissa vaalikamppailuissa Israelin vasemmisto on nostanut esiin kansakunnan johtoon pyrkivien ehdokkaiden sosiopoliittisia taustoja kuten mitkä ovat ehdokkaiden kytkökset talouselämään, keiden suuryrittäjien etuja he ovat ajaneet ja mitä arvoja he tuovat poliittiselle näyttämölle. Lebel ihmetteleekin miten populismista, militarismista ja fasismista aiemmin varoitellut puolue nyt ujostelematta panee toivonsa Gantzin uuteen ”kenraalipuolueeseen”.

 

Israelin armeija – IDF

IDF:n päämaja, taustalla viestintäpilvenpiirtäjä. Credit Wiki commons

IDF:n keskeinen asema yhteiskunnassa – sen koko, yleinen asevelvollisuus, sen osuus valtion budjetista (15-30% v. -67 jälkeen) ja sen arvostus (arvostetuin valtiollinen instituutio) – luo nähdäkseni armeijan aiemmille johtajille erinomaiset edellytykset myös poliittiseen johtajuuteen. Perustelen tätä mm sillä, että jo upseeriksi pääseminen tehtävään unelmoivien suuresta joukosta vaativien testien jälkeen on merkittävä saavutus. Armeijan ylimpiin tehtäviin valittavat käyvät tiukan seulan läpi heidän nuhteettomuutensa varmistamiseksi.

Israelin armeijan keskeinen vahvuus on se, että alaiset aidosti luottavat esimiehiinsä koska he tietävät esimiesten menevän äärimmäisyyksiin alaisiaan suojellakseen. Tämä luottamus on ansaittu taistelukentillä jossa upseerit johtavat edestä ja usein kuolevat alaisiaan suojellakseen esimerkkeinä Entebbe (operaatiota johtanut eversti Joni Netanyahu oli ainut operaatiossa kuollut israelissotilas), majuri Max Klein hyppäsi mahalleen kranaatin päälle Libanonin sodassa pelastaakseen ryhmänsä, marraskuussa 2018 Gazassa salaista pieleenmennyttä operaatiota johtanut everstiluutnantti M. oli ainut operaatiossa kuollut.

 

Hosen L'Yisrael - ”kenraalipuolue”

Netanyahun ja Likudin korruptoituneen hallinnon syrjäyttämiseksi joukko reservin kenraaleja on ryhmittynyt aiemman puilustusvoimien komentajan Benny Gantzin 27. joulukuuta 2018 perustamaan puolueeseen. Puolue näyttäisi olevan Lebelin mukaan olevan ristiriidassa tai eroavan merkittävästi Israelin vasemmiston perinteisestä ”rauhan leiristä”. Gantzin puolueelle tammikuun 2019 mielipidetiedustelut povaavat 19-24 paikkaa Knessetissä PM Ndetanyahun Likudille puolestaan ennakoidaan 27-32 paikkaa.

Lebelin varoittaviksi esittämät aiemmat esimerkit Turkista (Young Turks/Atatürk/ kemalismi), Egyptistä (Free Officers/Nasser/nasserismi) ja latinalaisen Amerikan sotilasjuntista Pinochet, Peron etc.) – joissa armeija pelastaa maan mädiltä poliitikoilta - eivät millään muotoa kuvasta mielestäni nykypäivän tilannetta Israelissa. Israel on kehittynyt demokratia jossa vapaa lehdistö, kriittinen äänestäjäkunta, monipuoliset toisistaan jyrkästi eroavat poliittiset ääripäät ja laitkin takaavat IDF:n alisteisen aseman suhteessa poliittiseen johtoon. Esimerkeistä poiketen IDF:n johto ei suoraan voi osallistua puoluepolitiikkaan ja niinpä Gantz lakien mukaan joutui pysyttelemään poliittisen toiminnan ulkopuolella kolme vuotta v. 2015 tapahtuneen eronsa jälkeen.

Hosen L'Yisrael (Israel Resilience Party) - Israelin uusi keskusta-vasemmisto?

Mielestäni vasemmiston tuki Gantzille ei ole lainkaan hämmästyttävää. Gantz näyttää kykenevän yhdistämään laajalti Israelin keskusta-vasemmistolaista poliittista kenttää ja ainoastaan uskonnollisilta ja/tai äärioikeistolaisilta liikkeiltä kannatusta ei lainkaan ole Ganzille siirtymässä. Gantz ja kenraalikunta yleisemminkin on edistänyt yhteiskunnassa tasa-arvoa, naisten ja vähemmistöjen asemaa ja etnisten ryhmien vuorovaikutusta eli juurikin niitä arvoja jotka ovat Israelin vasemmistollekin keskeisiä. Edelleen näen ”kenraalipuolueen” nousun moraalisesti tervehdyttävän paitsi politiikkaa myös tuovan konkreettisia ja hyvin analysoituja ratkaisuja Israel-Palestiina -konfliktiin.

 

Näkemykseni

Israelin 19 Gantzia edeltäneestä IDF:n komentajista kymmenestä on tullut ministereitä ja kahdesta jopa pääministeri (Yitzhak Rabin ja Ehud Barak), kolmas pääministeri – Ariel Sharon – puolestaan omasi vahvan armeijataustan vaikkei ollutkaan puolustusvoimien komentaja. Israelin armeija on tunnettu tehokkuudestaan ja korkeista eettisistä standardeistaan, se toimii tasapainottavana tekijänä poliittisten äärilaitojen ristiriidoissa ja omaa instituutiona suurimman arvostuksen väestön keskuudessa.

IDF:n komentajana ollessaan Gantz muistutti IDF:n eettisestä koodista. 

Nähdäkseni IDF toimii tasapainottavana tekijänä yhteiskunnassa pyrkien aina edistämään rauhanomaisia diplomaattisia ratkaisuja konflikteihin; esimerkiksi aiemmin IDF yhdessä tiedustelupalvelujen kanssa jyrkästi vastusti johtavien poliitikkojen ideaa sotilaallisesta iskusta Iranin ydinohjelmaa vastaan, samoin IDF vastusti laajaa maaoperaatiota Gazaan v. 2018 poliitikkojen vaadittua voimakkaampaa toimintaa Hamasia vastaan ns. ”Paluumarssi” -kampanjan yhteydessä.

Gantz on esittänyt vasemmistolaisia, lievästi rauhanomaisia ratkaisuja Israel-Palestiina -konfliktiin: Israelilaisten ja palestiinalaisten eri asuinalueet, uudisasutusten rakentamisen lopettaminen Länsirannan turvamuurin taakse ja Jordan laakson pitäminen Israelin itäisenä turvavyöhykkeenä. Nähdäkseni Gantzin kuten muidenkin sotilasjohtajien näkemykset perustuvat ajantasaiseen, tarkkaan, kokemusperäiseen ja tarkasti analysoituun parhain välinein ja mittavimmin resurssein muodostettuun kulloiseenkiin tilannearvioon jossa Israelin turvallisuuden suhteen tiedetään hyvin niin mahdollisuudet kuin uhatkin sekä eri vaihtoehtojen heikkoudet ja vahvuudet. Tässäkin mielessä pidän armeijan entistä johoa poikkeuksellisen pätevänä toimijana myös poliittisella kentällä.

Aiemmin tulevista vaaleista 2019:

Israelin Elex2019: Kyberhyökkäyksen uhka pieni

Israel 2019 Elex: Benny Gantz vaalien game-changer [Op-Ed]

Israelin vasemmiston näkemyksiä Israel-Palestiina -konfliktiin:

Syitä Israelin sionistisen vasemmiston kannatusvajeeseen?[Op-Ed] , 

 Constructive Unilateralism: Leftist Approach to Israel-Palestine Conflict  ja

 Herzog’s Plan: Security Barrier Around the Major Settlement Blocs of West Bank


.Kirjoitus on julkaistu ensinnä Ariel-Israelista suomeksi -verkkosivustolla

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset