Netanyahun oikeusprosessi
Israelin poliisi on muodollisesti suositellut syytteiden nostamista pääministeri Benjamin Netanyahu’a vastaan lahjonnasta, petoksesta ja luottamuksen rikkomisesta. 14 kuukautta kestäneiden tutkimusten jälkeen poliisi katsoo saaneensa tarpeeksi todisteita suositella oikeuskansleri (Attorney General) Avichai Mandelblitille Netantahun syyttämiseksi kahdessa tapauksessa – Case 1000 lahjatapaus ja Case 2000, ns. Yediot tapaus. Netanyahun osuutta kahdessa muussa tapauksessa – Case 3000, sukellusvenekauppa ja Case 4000, Bezeq – selvitetään edelleen; lisäksi pääministerin vaimo Sara Netanyahun tapauksessa valtionsyyttäjä on jo ilmoittanut aikeensa nostaa syyte tätä vastaan kalliiden päivällisten tarjoamisesta.
Benjamin Netanyahu on kiistänyt kaikki syytökset ja pysyy päättäväisesti virassaan. Oppositio luonnollisesti on vaatinut pääministeriä eroamaan virastaan mutta hänen hallituskumppaninsa eivät näe tälle tarvetta ainakaan ennen oikeuskanslerin mahdollista syytteeseen johtavaa päätöstä. Jos syytteen nostamiseen päädytää voi tämä johtaa Netanyahu’n pääministeriyden loppumiseen; prosessi kuitenkin vie aikaa liki vuoden jopa enemmänkin tulevien vaalien – ennenaikaiset tai normaaliaikataulussa (marraskuussa 2019) pidettävät – tuodessa siihen oman lisänsä.
Poliisiviranomaisen suositukset
Yli vuoden kestäneiden tutkimusten jälkeen Israelin poliisi suosittelee PM Netanyahu’a syytettäväksi lahjonnasta, petoksesta ja luottamusaseman väärinkäytöstä. Poliisipäällikkö Roni Alsheikh on antanut syyttäjäviranomaisille tästä suosituksensa Lahav-443 petos ja korruptio -yksikön puolesta ja kyseessä ovat seuraavat tapaukset:
Case 1000: Lahjat
- Benjamin Netanyahu ja hänen vaimonsa Sara ovat tutkimusten mukaan rutiininomaisesti vastaanottaneet kalliita lahjoja sikareista ja shampanjoista aina kalliisiin koruihin saakka varakkailta liikemiehiltä. Erityisesti miljardööri ja nykyinen Hollywood tuottaja Arnon Milchan kunnmostautui lahjojen antajana. Laittomien lahjojen arvo on 1.25 miljoonaa shekeliä eli £300,000. Syytösten mukaan Netanyahu toimi Milchan’in intressien mukaan mm Israelin TV kanava 10 myynnissä sekä lisäksi auttoi häntä USAn viisumin kanssa. Edelleen Netanyahun epäillään vaikuttaneen Milchan’in ja intialaisen liikemiehen Ratan Tata’n verokohteluun Israelissa. Silloinen talousministeri ja nykyinen Yesh Atid puoluejohtaja Yair Lapid raportoidusti kieltäytyi em verohelpotusten myöntämisestä ja todistaa pääministerin painostaneen häntä kyseissä asiassa. Netanyahun mukaan lahjat ovat henkilökohtaisilta ystäviltä eivätkö liity hänen toimintaansa pääministerinä.
Case 2000: Arnon “Noni” Mozes ja Yediot Ahronot
- Poliisi katsoo Netanyahu’n syyllistyneen yritykseen lahjoa Yediot Ahronot -julkaisun omistaja Arnon “Noni” Mozes saadakseen parempaa medianäkyvyyttä. Lahjana oli tarjous rajoittaa kilpailevan USA rahoitteisen (Sheldon Adelson) Israel Hayom -sanomalehden jakelua. Tätä koskevan keskustelun poliisi löysi nauhoitettuna valtiontodistajaksi siirtyneen Ari Harrow’in tietokoneelta. Netanyahu väittää ettei ollut keskustelussa tosissaan ja ettei hän koskaan aikonut toteuttaa väitettyä sopimusta.
Netanyahu’un on liitetty myös kaksi muuta tapausta, joista – vielä – ei ole suositeltu syytettä nostettavaksi; tapaukset ovat seuraavat:
Case 3000: Sukellusveneet
- Netanyahu’n läheiset avustajat ja sukulaiset David Shimron ja Yitzhak Molcho ovat syytteessä siitä, että he ovat omaa etuaan tavoitellakseen edistäneet Israelin laivasto-ostoja saksalaiselta ThyssenKrupp’ilta; entinen ThyssenKrupp edustaja Israelissa, Miki Ganor, on asiassa valtiontodistajana. Netanyahu’a todennäköisesti kuullaan asiassa joko todistajana tai epäiltynä.
Case 4000: Bezeq -yhtiö
- Netanyahu’n nimittämä liikenneministeriön pääjohtaja Shlomo Filber on syytettynä suuren telekommunikaatioyhtiö Bezeq’n etujen ajamisesta. Yhtiön omistaa Netanyahu’n läheinen liittolainen Shaul Elovitch.
Sara Netanyahu’n tapaus
- Pääministerin vaimo Sara Netanyahu’n tapauksessa valtionsyyttäjä on jo ilmoittanut aikeensa nostaa syyte tätä vastaan kalliiden päivällisten tarjoamisesta. Petoksellisesti julkisin varoin tarjottujen päivällisten arvo on ollut satoja tuhansia shekeleitä (1 Israelin shekeli – NIS – vastaa noin 0.23 euroa).
Prosessin jatko poliisin suositusten jälkeen
Oikeuskansleri (Attorney General) Avichai Mandelblit ja valtionsyyttäjä (State Prosecutor)Shai Nitzan osallistuivat hyvin tiiviisti poliisin tutkintaprosessiin. Päivä poliisin suositusten jälkeen oikeuskansleri totesi lausunnossaan tutkimusten tapahtuneen moitteetta (according to the book), ammattitaitoisesti, huolellisesti, riittävästi resurssoituina ja viisaasti tavoitteena totuuden selvittäminen; hän myös korosti läheistä ja hedelmällistä yhteistyötä poliisin ja syyttäjäviranomaisten kesken ja jota yhteistyötä varten osapuolet pitivät tusinoittain yhteisiä neuvonpitoja.
Tässä mielessä oikeuskansleri voisi tehdä päätöksen nopeastikin. Prosessi käsittää kuitenkin nyt seuraavana vaiheenaan syytettyjen kuulemisen joka normaalisti ottaa aikaa kolmesta neljään kuukautta ja pääministerin kiireiden takia aika voi venyä vähintään kaksinkertaiseksi; toisin sanoen voi hyvinkin viedä 8-10 kuukautta eli vuoden 2018 loppupuolelle ennen kuin Netanyahu saapuu valtionsyyttäjän kuultavaksi.
Attorney General: I will indict Netanyahu without hesitation if necessary. Source: JPost
Oikeuskansleri Mandelblit punnitsee nyt paitsi sitä riittääkö näyttö tuomioon myös sitä ovatko tapaukset niin vakavia että ne oikeuttavat päätöksen poliittiset seuraukset kuten pääministerin eron. Tässä mielessä ei ole mitään varmuutta siitä mitä oikeuskansleri tulee asiassa päättämään.
Jos oikeuskansleri alustavasti päättää nostaa syytteen tapahtuu em kuulemismenettely ennen lopullista päätöstä joka voi olla syytteiden nosto tai niistä luopuminen.
Teoriassa laki sallii pääministerin säilyttää virkansa kunnes tuomio vakavasta rikoksesta saa lainvoiman viimeisen valituksen jälkeen.
Poliittinen ulottuvuus
Poliisin suositusten jälkeen oppositio ja osa mediasta on vaatinut Netanyahu’n eroa. Poliisin suositukset eivät kuitenkaan muodosta pääministerille laillista velvoitetta erota. Netanyahu’n hallituskumppanit ovat toistaiseksi omaksuneet kannan ettei eroamiselle nyt ole perusteita mutta tilanne muuttuu mikäli oikeuskansleri nostaa syytteen. Oikeusministeri Ayelet Shaked on esittänyt näkemyksen ettei pääministeri tarvitse lain mukaan erota edes silloin oikeuskansleri päättää nostaa syytteen.
Israelissa on kymmenen vuoden takaa esimerkki vastaavasta tapauksesta. Vuonna 2008 Ehud Omert’n hallituskumppanit Ehud Barak ja Tzipi Livni painostivat silloisen pääministerin eroamaan jopa ennen poliisin suosituksia. Lopulta pitkän oikeusprosessin jälkeen Olmert tuomittiin lahjonnasta ja virka-aseman väärinkäytöstä ja hän istui 16 kuukautta vankilassa.
Viimeaikaisten mielipidetiedustelujen mukaan hallituspuolueet menettäisivät nyt vaaleissa paikkoja ja tämä vähentää näiden osalta ennenaikaisten vaalien houkuttelevuutta. Houkuttelevuus saattaa luonnollisesti lisääntyä mikäli jatkossa joku hallituskumppani katsoo vaaleista hyötyvänsä.
Olmertin tapaan Netanyahu voisi ilmoittaa aikeistaan erota ja kutsua koolle puoluekokouksen ja erota kun kokous on valinnut Likudille uuden puoluejohtajan. Jos Netanyahu eroaa pääministerinä merkitsee se tällöin koko hallituksen hajoamista. Tämän jälkeen Netanyahu voisi toimia virkaatekevänä pääministerinä tahi sitten hänet voitaisiin todeta kyvyttömäksi hoitamaan tehtäviään, jolloin hallitus valitsisi hänelle sijaisen.
Jos Netanyahu eroaa ryhtyisi presidentti Rivlin neuvottelemaan Knessetin ryhmien kanssa uuden hallituksen muodostamisesta. Jos hallitusta ei saada aikaan, hajotetaan Knesset ja uudet vaalit on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa.
Päätelmiä
Olen päätynyt näkemykseen että Netanyahu’a koskeva oikeusprosessi mitä suurimmalla todennäköisyydellä johtaa hänen poliittisen uransa päätökseen. Perustelen päätelmääni seuraavin argumentein:
1) Israelin oikeusjärjestelmä kestää hyvin poliittisia paineita. Viime vuosikymmenenä vankeuteen on tuomittu niin maan entiset presidentti ( Moshe Katsav, raiskaus- ja ahdistelutuomiot 7 vuotta) kuin pääministerikin (Olmert, 6 vuotta lahjonnasta, istui 16 kk).
2) Aiempienkin tapausten pohjalta luotan poliisin kykyyn tehdä puolueeton tutkinta, edelleen näyttö vaikuttaa vahvalta todisteiden, todistalausuntojen ja jopa Netanyahu’n omien lausuntojen pohjalta eli syytöksille on vahva pohja. Vakavuusasteeltaan ne ovat mielestäni vielä painavampia kuin esimerkiksi Olmertin tapauksessa joka tuomittiin $150.000 lahjusten vastaanotosta.
3) Syyttäjäviranomaiset ovat hyvin tiiviisti olleet mukana poliisin tekemässä perusteellisessa tutkinnassa ja tämä luo pohjaa poliisin suositusten hyväksymiselle.
Asia sinänsä on ennakoimani eron aikataulu. Pidän PM Netanyahu’a äärimmäisen kovana, taktisesti lahjakkaana poliitikkona ja halutessaan hän voi pelata aikaa mm vaaliajankohdan määrittämisellä ja ulkoisen uhan (Syyria, Gaza, Hizbollah, Iran) eskaloitumisella. En kuitenkaan usko tämän muuttavan lopputulemaa.
Pääasiallisena lähteenä olen käyttänyt BICOMin tutkimusryhmän seuraavaa taustaselvitystä: BICOM’s research team in consultation with British and Israeli security experts.
Kirjoitus ilmestynyt ensinnä Ariel-Israelista suomeksi verkkojulkaisussa.
Hyvä ja mielenkiintoinen selvitys. En osaa muuta kommentoida, koska ei itselläni parempaa tietoa.
Tuntuisi hyvältä, että Netanyahu lähtee. Hän on niin kova siionisti, että se tuntuu ajoittain kääntyvän jopa itseään vastaan. Hänen jääräpäisyytensä ei ainakaan helpota minkään kompromissin tekemistä missään merkittävässä asiassa alueella.
Netanyahu on myös valmis isoihinkin sotilaallisiin toimiin turhankin kepoisasti mikä on alueella iso riski edelleen. Hän olisi mahdollisesti jo omiaa aikojaan pommittanut Irania, jolleivat länsivallat saaneet häntä rauhoittumaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni Netanyahun suurin puute on siinä että hän taitavana pelurina keskitti merkittävästi valtaa itselleen – mm hoitelemalla itse ulkoministerin tehtävät pääministeriyden ohella – mutta ei taktisesta osaamisestaan huolimatta käyttänyt valtaansa rohkeisiin strategisiin päätöksiin kuten vaikkapa arvostamani Ariel Sharon teki. Nämä rohkeat päätökset olisivat voineet olla vaikkapa Israelin yksipuolisia toimia israelilais-palestiinalaisen konfliktin ratkaisemiseksi tai edes nykytilan muuttamiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvinkin näin. Mutta on ymmärrettävä, ettei Netanyahun omaan agendaan kuulu kahden valtion tavoite tai edes muslimiväestön itsehallintoalue tai muukaan myönnytys. Hän on aina halunnut nämä maanpakoon tai -rakoon.
Ilmoita asiaton viesti
Päivitystä: Poliisin suositusten jälkeen tehdyn mielipidekyselyn mukaan 59 % vastanneista sanoo tutkimusten vahingoittavan Netabyahun kykyä jatkaa maansa johtamista; 48 % uskoo hänen olevan korruptoitunut; 43 % suosittaa häntä pysymään paikallaan, 23 % poistuvan; 22 % eroavan toistaiseksi; 10 % ei osaa sanoa. Jos Netanyahu eroaisin toistaiseksi olisi Naftali Bennet hallituksen piiristä suosituin hänen korvaajakseen ja hänen jälkeensä Avigdor Liberman; jos Netanyahu eroaa Likudin puheenjohtajan paikalta olisi Gideon Saar suosituin ehdokas johtamaan Likudia ja hänen jälkeensä Israel Katz, Gilad Erdan ja Tzahi Hanegbi; suurin osa vastanneista haluaa kuitenkin jonkun muun. Puoluekannatusprosentit nyt: Likud 28 %, Yesh Atid 22; Sionist Union 15; Joint Arablist 12; Beit Yehuda 11; Kulanu 7; Israel Beitenu 7; UTJ 7; Meretz 6; Shas 5 %. Lähde: Jerusalem Post –
http://www.jpost.com/Israel-News/Benjamin-Netanyah….
Ilmoita asiaton viesti