*

Ari Rusila: Kootut kirjoitukset The other side of the story!

Israelin 5 strategiavaihtoehtoa Länsirannalla Abbasin jälkeen

  • Israelin 5 optiota Länsirannan suhteen
    Israelin 5 optiota Länsirannan suhteen
  • BESA Center
    BESA Center
  • Cold peace
    Cold peace

5 options for IsraelISRAEL omaa viisi Juudeaa ja Samariaa [Länsirantaa] koskevaa toimintavaihtoehtoa Mahmoud Abbas’n jättäessä asemansa Palestiinalaishallinnon johtajana – eikä mikään näistä strategisista vaihtoehdoista ole ideaalinen. Tämän johtopäätöksen vetää Bar-Ilan yliopiston professori Hillel Frisch Begin-Sadat [BESA) keskuksen julkaisussa.

Prof. Frisch pyrkii hahmottelemaan Israelin politiikkaa suhteessa Palestiinalaishallintoon Abbasin jälkeisenä aikana. Tehtävä on haasteellinen johtuen mm ns ‘Puukkointifadasta’, lisääntyneistä jännitteistä Fatahin sisällä Abbasin ja hänen arvostelijoidensa välillä, Iranin ja Saudi Arabian omille liittolaisilleen kanavoimasta tuesta sekä sisällissodan uhasta näiden tekijöiden seurauksena. Tätä taustaa vasten Abbasin poistuessa näyttämöltä Israelin päätöksentekijät joutuvat harkitsemaan viittä erilaista lähestymistapaa suhteessa Palestiinalaishallintoon:

  • Kriisinhallintavaihtoehto
  • Kitkamalli
  • Kaaosmalli
  • Yksipuolinen vetäytyminen
  • Yksipuolinen alueliitos

Kriisinhallinta –vaihtoehdossa Israel voi sitoutua konfliktin ratkaisuun ylläpitämällä mahdollisuutta Palestiinan valtion perustamiseen vaikkakaan rauhaan ei olisikaan edellytyksiä nähtävissä olevassa tulevaisuudessa. Politiikassa tämä merkitsisi Israelin pidättymistä toimista, kuten asutustoiminnan laajentaminen Länsirannalla, jotka voisivat vaarantaa ‘kahden valtion’ ratkaisun. Vaihtoehdon etuna on sen kannatus kansainvälisessä yhteisössä Israeliin myönteisesti suhtautuvien valtioiden joukossa joille jo pari vuosikymmentä ’kahden valtion’ malli on ollut ainut vaihtoehto. Tämä pitkälti nykyisyyttä muistuttavan olotilan jatkaminen säilyttäisi Israelin sotilaallisen hallinnan koko Länsirannalla mutta taloussuhteita palestiinalaisten kanssa pyrittäisiin kehittämään koska näiden taloudellinen kehitys toisaalta alentaisi terrorismin tasoa ja toisaalta muodostaisi merkittävän ostovoiman israelilaistuotteille.

Kitkamallissa Israel vastaisi palestiinalaisterroriin voimakkain, jopa aggressiivisin, toimin kuten lisäämällä israelilaisten uudisasutusta Länsirannalla, purkamalla voimallisemmin palestiinalaisten laittomia asumuksia erityisesti Jerusalemin ympäristössä. Kitkamallissa Israel vahvistaisi omia valtiorakenteitaan Länsirannalla ainakin siihen saakka kunnes palestiinalaiset taipuvat rauhansopimukseen. Tämä vaihtoehto kohtaisi sisäistä vastustusta Israelin poliittisesta vasemmistosta ja myös USAn ja EU:n tahoilta.

Kaaosmallissa Israel pidättyy Palestiinalaishallintoa tukevista toimista antaen tilanteen luisua Abbasin jälkeen kaaokseen. Lopputulemana Israelin ulkomaiset tukijat saattavat nähdä Palestiina -problematiikan Israelin tapaan konfliktihallinnan näkökulmasta eikä ongelmana joka ratkeaa perustamalla valtio vastoin käytännön realiteetteja. Kaaosmallin haittana kuitenkin on, että se päättäisi Palestiinalais hallinnon ja Israelin välisen turvallisuusyhteistyön joka puolestaan on osaltaan vähentänyt Israelinvastaista terrorismia. Kaaoksella saattaisi olla Israelille suuret taloudelliset vaikutukset koska Palestiinalaishallinto on maan toiseksi suurin kauppakumppani.

Yksipuolinen vetäytyminen 85 %:sesti Länsirannan alueelta turva-aidan suojaan vahvistaisi Israelin luonnetta juutalaisvaltiona toteuttaen samalla pääliittolainen USAn näkemystä tulevista pysyvistä rajoista. Kun pääosa Länsirannasta sekä liki kaikki palestiinalaisasukkaat siirtyisivät Palestiinalaishallinnon alaisuuteen ei Israelia enää nähtäisi nykyiseen tapaan miehittäjänä ja samalla boikottiliikkeen [BDS] voima heikkenisi. Kymmenien tuhansien israelilaisten uudisasukkaiden siirto olisi kuitenkin kallis ja vaikea tehtävä.

Yksipuolinen Alue C:n [Oslon sopimusten mukaan täysin Israelin hallinnassa oleva alue] alueliitos todennäköisesti saisi aikaan voimakkaan kansainvälisen vastalauseen joka voisi heijastua sanktioina ulkomaankauppaan ja kielteisesti investointeihin. Poliittisesti Israelin sisällä vastustus voi myös olla intensiivistä.

Professori Hillel Frisch’n mukaan toteuttamiskelpoisin vaihtoehto olisi Kriisinhallintavaihtoehto ja vähiten kelvollinen puolestaan Yksipuolinen alueliitos. Mikään vaihtoehto ei ole ihanteellinen ja debatti niiden välillä on todennäköisesti kiivas johtaen päättämättömyyteen. Kaikissa viidessä vaihtoehdossa on kuitenkin tarpeen Frisch’n mukaan säilyttää Israelin sotilaallinen läsnäolo Juudeassa ja Samariassa.

Professori Hillel Frisch’n artikkeli Israel’s Five Policy Options Regarding Judea and Samaria [BESA Center Perspectives Paper No. 336, March 29, 2016 ] saatavilla PDF –versiona tästä ja sen pohjalta laatimanani yhteenvetona alla:

infograph israel strategies

Yksi toimintaympäristöön liittyvä tekijä nähdäkseni puuttuu Frisch’n analyysista nimittäin Gazan erillisrauha/pitkä aselepo Hamasin kanssa. Erityisesti jos sen yhteydessä saadaan toteutettua ns Siinain optio voisi tämä suurelta osin ratkaista Gazan alueen myönteisen taloudellisen kehityksen sekä pakolaiskysymyksen vaikuttaen tätä kautta myös Länsirannan tilanteeseen. Tästä aiheesta taustoitusta mm kirjoituksessani  .

Toisin kuin professori Frisch pidän Israelin yksipuolista vetäytymistä turva-aidan suojaan sekä toteuttamiskelpoisimpana että parhaana Israelin strategiana Länsirannan tilanteeseen. Vaikka ajatus on nykyisellään oppositiojohtaja Isaac Herzog’n esiinnostama sillä on kannatusta keskusta-vasemmiston ohella myös poliittisesta keskustasta ja myös keskusta-oikeiston piirissä. Tästä vaihtoehdosta enemmän kirjoituksessa  Herzogin suunnitelma: ”Settlerit” turvamuurin suojaan [Op-Ed] .

Jos rauhanneuvottelut Israelin ja Palestiinalaishallinnon välillä eivät ala tai ne jälleen totuttuun tapaan epäonnistuvat eikä alueellisiakaan ratkaisuja saada toteuttamisvaiheeseen niin nähdäkseni Israel voisi välittömästi toteuttaa ns. ’Kylmän rauhan’ ratkaisun ’Yksipuolinen vetäytyminen’ vaihtoehdon pohjalta. Kun rajakysymys näin olisi osaltaan ratkaistu voitaisiin neuvotteluihin muilta osin palata sitten kun osapuolet näkevät tarpeelliseksi pysyvämmän keskinäisen sopimuksen aikaansaamisen. Jos tähän tiekarttaan liitetään Israelin vasemmiston myös esittämä periaate ’rakentavasta yksipuolisuudesta’ [constructive unilateralism] voisi ratkaisu palvella myös ’Kahden valtion’ tavoitetta. Aiheesta taustoitusta myös kirjoituksissa Analyysi: Lähi-idän konfliktin ratkaisut  ja Op-Ed: Konstruktiivinen unilateralismi Israel-Palestiina -konfliktin vasemmistolaisena ratkaisuna

kylmän rauhan ratkaisu lähi-itään


[Tämä artikkeli on tiivistelmä Conflicts By Ari Rusila -blogissa julkaistusta kirjoituksestani Israel’s 5 Strategy Options Regarding West Bank After Abbas  ja suomeksi ensin julkaistu Ariel -sivustolla]

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Seppo Hildén

Noilla viidellä mallilla ei ole pitkässä juoksussa ja isossa kuvassa mitään tekemistä.

Israelilla on ratkaisematon ongelma. Juutalaiset ja muslimit eivät vain pysty rinnakkaiseloon keskenään. Kummat jää alueelle ja kummat ajetaan pois, sen näyttää aika.

Jossain vaiheessa tuo joudutaan kuitenkin lopullisesti katsomaan, jos Israelin alueelle pysyvämpi rauha halutaan saada.

Valitettavasti.

Käyttäjän arirusila kuva
Ari Rusila

Sikäli olen eri mieltä että pääosa Israelin juutalaisista kykenee rauhanomaiseen rinnakkaiseloon alueen arabien kuin myös muslimien kanssa. Israelin arabit/beduiinit/muslimit ovat sikäläisessä yhteiskunnassa myös edenneet korkeisiinkin asemiin niin armeijassa, julkishallinnossa kuin yksityissektorillakin. Länsirannan arabien/palestiinalaisten/muslimien keskuudessa rauhanomainen rinnakkaiselo ei nauti niin suurta suosiota vaan merkittävä osa näiden ryhmien edustajista mm kannattaa juutalaisten puukotuksia.

Seppo Hildén

"...pääosa Israelin juutalaisista kykenee rauhanomaiseen rinnakkaiseloon alueen arabien kuin myös muslimien kanssa."

Niin varmaankin, mutta ongelma on se, että toisinpäin eivät.

Tämä on se ongelman ydin. Kitka jatkuu niin kauan kun nämä ryhmät asuttavat samaa aluetta. Ei kissakaan mene koirankoppiin nukkumaan. Ei siitä mitään tule.

Toimituksen poiminnat